Fazer kuuluu yrityksiin, jotka ovat hakeneet ajatteluunsa uusia näkökulmia strategiapeli-harjoituksilla.
”Verrattuna muihin simulaatioihin Aalto strategiapeli on realistinen, jopa inhorealistinen”, sanoo Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila. Hän on vetänyt kymmeniä Aalto EE Strategy Game –simulaatioita yritysten kanssa.
Pisin harjoitus on kestänyt kaksi päivää, lyhyimmät muutaman tunnin. Strategiapeli tehdään ryhmissä ja sen tehtävänanto liittyy yrityksen todelliseen tilanteeseen markkinalla.
Mattila sanoo, että strategiapelin tärkein ominaisuus on se, että se auttaa löytämään haavoittuvuuksia ja kupruja omasta yrityksestä. Kun yritykset tekevät strategioita, ne keskittyvät usein liiaksi itseensä. Toimintaympäristö oletetaan helposti suhteellisen staattiseksi. Strategiapeli auttaa huomioimaan kilpailijat – sodassa sanottaisiin viholliset – ja niiden liikkeet.
”Strategiatyössä ollaan usein niin keskittyneitä omaan yritykseen, ettei huomata kilpailijoiden punovan viereisessä firmassa omia siirtojaan. Strategiapelissä lähtökohta ei ole se, että toimija on markkinalla yksin”, Mattila sanoo.
Strategiapeli sopii harjoituksena sekä pitkän että lyhyen tähtäimen suunnitteluun. Se voi esimerkiksi auttaa huomaamaan, että jokin asiakkuus tai osaaminen on yhden työntekijän varassa.
”Erityisen hyvin harjoitus sopii isoille ja itsevarmoille firmoille, jotka pystyvät arvioimaan itseään rehellisesti mutta joilta saattaa unohtua muiden liikkeiden arviointi, jos sitä ei erikseen huomioida.
Peli kehitettiin tutkimustiedon pohjalta
Apulaisprofessori Jukka Luoma Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta on ollut mukana kehittämässä ja vetämässä strategiapeli-simulaatioita. Hän tutkii yritysten välistä kilpailua ja dynamiikkaa.
”Strategiapelissä on käytetty hyödyksi tutkimustietoa siitä, mitä tiedämme yrityksistä kilpailutilanteessa.”
Luoma on tutkijana kiinnostunut muun muassa kilpailun psykologiasta. Hän sanoo, että esimerkiksi kilpailijan uhkana näkeminen ja kilpailijan totaaliseen murskaamiseen tähtäävä whatever it takes –mentaliteetti ei ole aina yrityksen kannalta ideaali.
”Strategiapelejä havainnoidessa on huomattu, että yrityksillä on tapana kiinnittää huomiota avainkilpailijaan ja unohtaa muut. Strategia tehdään suhteessa muutamaan kilpailijaan, vaikka niiden ulkopuolellakin tapahtuu asioita.”
Simulaatio auttaa huomaamaan tällaiset harhat.
Samalla tavalla strategiapeli auttaa ihmisiä omien psykologisten mekanismien yli. ”Ihmisillä on usein ’keskivertoa paremman kuskin’ -syndrooma. Ajattelemme osaavamme paremmin kuin muut. Se on luonnollinen suojamekanismi, mutta sen seurauksena emme tule ajatelleeksi omia heikkouksiamme tarpeellisella intensiteetillä. Strategiapelissä vaihdetaan aktiivisesti näkökulmaa, tehdään kognitiivinen temppu, jolla päästään tämän suojamekanismin yli.”
Käytännössä strategiapelissä katsotaan omaa toimintaa toisen silmin. Se on pysäyttävää. Muista ihmisistä ja yrityksistä nimittäin tunnistaa sokeita pisteitä paremmin kuin itsestä.
”Kannustaa huomaamaan, ettet ole kentällä yksin”
Luoma sanoo, että peli on yrityksen kannalta turvallinen tapa tuoda esiin näkökulmia, joista ei muuten puhuttaisi.
”Pelillistäminen antaa luvan nostaa asioita esiin kriittisesti. Ongelmia on helpompi lähestyä pelin kautta, se antaa ikään kuin tekosyyn todeta ongelma omassa liiketoiminnassa tai strategiassa. Peli tuo monipuolisuutta organisaation sisäiseen keskusteluun - selkään taputtelun sijaan voidaan puhua kipupisteistä.”
Strategiapeli ei ole sotaisa. Se ei kannusta aggressioon, vaan ajattelemiseen. Pelin inspiraatio tulee sotilasorganisaatioista, mutta sen sijaan, että peli rohkaisisi aina hyökkäämään, se tarjoaa kriittisen pohdiskelun paikan sille, onko liiketoiminnallisesti järkevää ylipäätään hyökätä, ja millä panoksilla.
”Hyökkäysmentaliteetti voi johtaa huonoihinkin päätöksiin”, sanoo Jukka Luoma. Hän ottaa esimerkiksi autojättien kisan. ”Volkkari päätti olla suurin autovalmistaja ja päästä Toyotasta ohi. Liittyikö tämä päätös siihen, että Volkkarin päästöskandaali oli mahdollinen? Oliko taktiikkana ’hinnalla millä hyvänsä’?”
Volkswagen jäi syksyllä 2015 kiinni siitä, että sen 11 miljoonassa diesel-autossa on tietokoneohjelma, joka vääristelee päästöarvoja. Autojen päästöt olivat todellisuudessa 35-40 kertaa ilmoitettuja suuremmat.
Kilpailua tutkivalle apulaisprofessorille tällaiset käytännön tilanteet ovat antoisia hetkiä pohtia kilpailuun liittyvää psykologiaa. ”Strategiapeli ei kannusta vihollisasetelman luomiseen, sillä tiedämme käytännön elämästä, ettei se ole välttämättä yritykselle hyväksi. Se kannustaa yritystä huomaamaan sen, ettei kukaan ole pelikentällä yksin.
”Peli synnyttää heijastuspinnan, jonka avulla oma ajatteluprosessi menee eteenpäin ja syntyy uudenlainen kokemus.”
Sekä Pekka Mattila että Jukka Luoma pitävät strategiapelin vahvuutena sitä, että se ankkuroituu yrityksen todelliseen tilanteeseen. Strategiapelissä ei yritetä kuvitella vuosien päässä olevaa tulevaisuutta, vaan edetään tulevaa kohti askel askeleelta. ”Ajatuskokeella voidaan huomata jotain, mitä ei muuten nähtäisi, mutta sillä saatetaan myös välttää väärä siirto”, sanoo Luoma.
Kokemuksia Aalto Strategy Game -simulaatiosta:
”On hauska heittäytyä kilpailijan saappaisiin ja katsoa markkinaa sitä kautta”
Petri Tervonen, markkinointijohtaja, Fazer
”Me teimme harjoituksen osana strategian kick off -päivää. Se meni oikein hyvin. Meitä oli iso porukka, noin 70. Ihmiset innostuivat, heittäytyivät, tuli hyviä ideoita mietittäväksi jatkoa ajatellen. Se oli osin sparrailua, osin team buildingia.
Ihmisistä on hauska heittäytyä ajatukseen siitä, että on kilpailijan saappaissa. Siinä tulee kärjistyksiä, kilpailuhenkeä ja tiimityötä. Jokaisessa organisaatiossa on vaiettuja totuuksia. Kun käynnissä on peli tai leikki, tulee julkilausutuksi asioita, joista ei normaalisti puhuta. Tämä on tietenkin hyvä asia.
Skenaarioharjoitukset vievät usein paljon aikaa ja työtä. Tämän strategiapelin voi tehdä monella tavalla: kevyesti ja ketterästi, tai pitkällä ajalla syventyen. Keveälläkin ajatusharjoituksella on arvoa. Yksi tärkeä asia on se, että strategiapelissä ympäristö on dynaaminen; pelikenttä voi muuttua kesken pelin, kuten reaalimaailmassakin. Usein strategiaa tehdään aika staattiseen ympäristöön. Tässä pelissä otetaan huomioon se, että voi tapahtua jotain sellaista, että markkina muuttuu oleellisesti. Tavoitteena ei ole löytää tarkkoja vastauksia, vaan havainnoida ympäristöä ja ymmärtää, että jos jotain isoa tapahtuu, sillä voi olla isoja vaikutuksia meidän omaan toimintaan.”
”Altistamme itseämme työkaluille, joilla saa omista sokeista pisteistä kiinni”
Ilmari Vallo, toimitusjohtaja, DataCenter
”Strategiapelin vahvuus on sen konkreettisuus. Aina voi perehtyä erilaisiin keisseihin ja testeihin tai uppoutua kirjoihin, mutta ne eivät ole niin konkreettisia kuin simulaatio, jossa puhutaan juuri tästä meidän yrityksestä ja mietitään, mitkä elementit tukevat meidän hyvinvointia.
Meillä on Datacenterissä yleisemminkin ajatuksena, että altistamme itseämme työkaluille, joilla saa omista sokeista pisteistä kiinni. Haluamme jäljittää, mitä emme ole huomanneet, miltä osin kilpailutilanne ja maailma eivät menee siihen suuntaan, mikä olemme ajatelleet aiemmin. Strategiapeli on yksi tapa tehdä tätä.
Me katsoimme strategiapelissä itseämme tuhoamismielessä. Mietimme, miten kilpailija onnistuisi tuhoamaan meidät meidän tiedoillamme. On aina silmiä avaavaa miettiä, mitä heikkoja paikkoja meillä voisi olla. Näitä pimeitä paikkoja pyritään löytämään henkilötasolla, tiimidynamiikassa, yhteistyössä, kaikilla olennaisilla osa-alueilla.
Mietimme myös, miten hyökkäisimme kilpailijoita kohti. Mitä uusia tuotteita tai palveluita voisi olla - esimerkiksi tällaisia ajatuksia viriää, kun suunnittelee hyökkäystä ja tekee kilpailijakentän analyysia.
Datacenterillä on maailman aktiivisin hallitus! Se on huippua. Pidämme pari-kolme intensiivisessiota vuodessa hallituksen kanssa, strategiapeli tehtiin osana tällaista sessiota. Se antoi meille suuntaviivoja tulevaa varten, ja samalla nousi esiin toimenpiteitä, jotka vievät meitä haluttuun suuntaan.”
”Meidän alalla sote on se suuri mysteeri ja kysymysmerkki”
Anne Sivula, toimitusjohtaja, Seure
"Teimme Seuren johtoryhmän kanssa strategiapeli-simulaation, kun olimme lähdössä tekemään uutta strategiaa. Peli istui tilanteeseen hyvin, tuli mietittyä monipuolisesti yhtiön tulevaisuuden kehityskulkuja. Meillä tehtiin samoihin aikoihin massiivinen nykytilan analyysi: missä ollaan nyt, miten prosessit toimivat, mikä on kilpailutilanne. Peli oli tosi tärkeä sen hahmottamisessa, mihin asioihin meidän pitää suunnata puhtia strategiatyössä. Seure on henkilöstöpalveluyritys, jonka omistavat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, niiden yhtiöt ja HUS. Välitämme työntekijöitä päiväkoteihin, kouluihin, sairaaloihin…
Ajatus strategiapelistä kuulosti ensin vieraalta, kun toimimme tällaisilla aloilla. Mutta kävi ilmi, että peli istuu meidän maailmaan tosi hyvin: mietittiin sitä kautta, mitkä pitää tehdä, että voittaa; mihin pitää satsata. Meidän alalla sote on nyt se suuri mysteeri ja kysymysmerkki. Strategiapelivertauksena voisi sanoa, että tuntuu välillä kuin itse Trump olisi ohjaksissa: toteutuu, ei toteudu, toteutuu. Kun kartoitetaan omaa toimintaympäristöä, mukana on myös tällaisia isoja epävarmuustekijöitä."
”Mietimme, mitä kilpailijat voivat tehdä tappaakseen meidät”
Petri Kiikka, hallituksen puheenjohtaja, Datacenter
”Minun mielestäni se oli kiva harjoitus: ei sellainen kuin strategiahommat yleensä, vaan kompakti, nopea paketti, yhden aamupäivän juttu.
Meitä oli kuusi henkilöä ja saimme hyviä ajatuksenaiheita harjoituksesta. Mietittiin, mitä kilpailijat voisivat tehdä tappaakseen meidät. Ihan aitoa asiaa. Taustoitettiin sen verran, että mitkä ne pahimmat kilpailijat ovat, ja mietittiin konkreettisesti, mitä ruvettaisiin tekemään, jos oltaisiin niiden joukoissa. Mikä kärki edellää kisattaisiin itseämme vastaan.
Strategiapelistä sai enemmän irti kuin kuvittelin. Mekin ollaan suhteellisen isosti muutoksen ja kasvun kourissa. Koen, että kaikista uusista näkökulmista on hyötyä.”
”Aikapaine teki hyvää: saimme keskusteluun rohkeita ja yllättäviä näkökulmia”
Maria Aaltonen, Head of Human Resources, Fazer Confectionery Business Area
”Se oli kyllä hyvä kokemus! Teimme strategiapelin osana johtoryhmän strategiapäivää Pekka Mattilan johdolla. Osa päivästä edettiin keskustelemalla, osa tämän harjoituksen avulla.
Jo tehtävänanto oli hauska. Pelillisyys vaikutti tilanteeseen rentouttavasti ja tuntui helpolta sanoa, mitä päähän tuli. Aikapaine vaikutti samoin: kukaan ei varonut sanojaan, kun piti käydä nopeasti läpi tilanteita ja skenaarioita. Sieltä tuli ehdotuksia ja ajatuksia, joita olisi toisenlaisessa tilanteessa jäänyt kuulematta.
Strategiapeli avasi ajatuksia ihan eri tavalla kuin perinteinen ’keskustellaanpa nyt meidän strategisista painopisteistämme’. Harjoituksessa tuli esiin yllättäviä ja rohkeita näkökulmia. Keskusteluun tuli erilainen dynamiikka, kun kehys oli se, että päätöksiä pitää tehdä nopeasti ja pusertaa ulos hetkessä.
Meillä oli tosi hauskaa. Koko porukalle tuli ”we can do it” –asenne, kyllä me selvitään kovistakin paikoista. Tuntui, että peli vapauttaa estoista ja villeimmätkin heitot tulevat pöytään.
OIen itse vähän allerginen typerille leikeille, joita yritysten strategiapäivissä joskus on. Tämä ei ollut sellainen. Tässä on ihan tosielämän tilanteet kyseessä. Strategiapeli kuulostaa hieman uhkaavalta, ja se on kyllä totta, että pelissä keskustelun ytimeen tulevat uhkakuvat: mitä ulkomaailmassa tapahtuu. On inhimillistä, että helposti keskitytään eniten omiin tekemisiin, ja siksi on hyvä, että tällaisen pelin kaltaisessa asetelmassa huomio viedään osin itsestä pois. Se tekee hyvää ajattelulle, tuo siihen uuden näkökulman.
Meille kokemus oli niin hyvä, että päätimme käyttää strategiapeli myös muissa tilaisuuksissa, isommalla porukalla.”
Aalto EE:n strategiapeli lyhyesti
Aalto EE käyttää ratkaisuissaan uudenlaista simulointiharjoitusta, jonka avulla ryhmät pääsevät testaamaan eri strategioita, ennustamaan kilpailijoiden liikkeitä ja syventämään ymmärrystään kilpailudynamiikasta. Strategiapeli auttaa johtajia huomaamaan omiin strategioihinsa liittyvät oletukset, kysymään relevantimpia kysymyksiä kilpailudynamiikkaan liittyen ja näkemään uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Armeijamaailmassa sotapelejä käytetään strategioiden testaamiseen, vihollisten liikkeiden ennustamiseen ja hahmottamaan tietyn tilanteen mahdolliset lopputulokset. Yritysmaailmaa varten kehitetty strategiapeli on simulaatioharjoitus, jota voidaan hyödyntää yrityksen strategiatyöskentelyssä ja kilpailudynamiikan ymmärtämisessä.
Roolipelaamiseen perustuva harjoitus auttaa osallistujia huomaamaan omiin strategioihinsa liittyvät oletukset, kysymään relevantteja kysymyksiä kilpailudynamiikkaan liittyen, näkemään uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja pohtimaan edustamansa yrityksen kilpailuetujen kestävyyttä. Tyypillisesti pelissä ryhmä toimii yrityksen nykyisenä tai potentiaalisena kilpailijana ja luo strategian, jolla kilpailija onnistuisi päihittämään osallistujien oman yrityksen.
