”Design-fiktiossa on aina kyse tulevaisuudesta. Potentiaalisia tulevaisuuksia visioidaan muotoilun keinoin ja viestitään tarinoiden avulla”, Rosenbak toteaa.
Kurkistus leskirouvan elämään vuonna 2035
Rosenbak puhui syksyllä Aalto EE:n tilaisuudessa design-fiktiosta innovaatiotoiminnan ajurina ja keinona parantaa organisaation kestävyyttä tulevaisuuden murroksissa.
On tärkeää ymmärtää, ettei design-fiktio pyri ennustamaan tulevaisuutta."
Konkreettisina esimerkkeinä design-fiktiosta Rosenbak esitteli Future Domestic Landscape -projektin tuotoksia. Kyseessä on Uumajan yliopiston 10-viikkoinen kurssi, jota Rosenbak koordinoi ja opetti usean vuoden ajan.
Yksi mieleenpainuvimmista esimerkeistä oli hänen entisen oppilaansa Kevin Gauntin luoma lyhytelokuva iäkkään lesken kotielämästä noin 20 vuoden kuluttua.
Esitetyssä tulevaisuudessa leskellä on botteja apunaan arjessa – ja myös botti, joka on ohjelmoitu herättelemään muistoja hänen edesmenneestä miehestään. ’Tom-botti’ soittaa toisinaan miehen suosimaa musiikkia aavistuksen liian kovaa, aivan kuten mies oli tehnyt. Lisäksi botti muun muassa tilaa kaupasta miehen lempikeksejä.
Vaikka filmissä esitetyt botit ovat hyvin yksinkertaisia, saattaisivat ne Rosenbakin mukaan tarjota leskelle ‘älykkäämmän’ ja mielekkäämmän elämän kuin vaikkapa huippuälykäs Alexa, Siri tai Cortana.
”On tärkeää ymmärtää, ettei design-fiktio pyri ennustamaan tulevaisuutta. Ei tämän lyhytelokuvan tarkoitus ole väittää, että juuri tältä lesken arki näyttää parinkymmenen vuoden päästä. Tarkoituksena on tutkia tulevaisuuksia niin sanottujen diegeettisten prototyyppien avulla”, Rosenbak painottaa.
”Käytännössä diegeettinen prototyyppi on tulevaisuuden maailmaan uskottavasti liitetty aidon oloinen tuote tai palvelu, joka saa tulevaisuuden heräämään meille eloon”, hän lisää.
Juuret palvelumuotoilussa ja tarinankerronnassa
Rosenbak väitteli design-fiktion tohtoriksi Uumajan yliopiston muotoilukorkeakoulusta tammikuussa 2019.
Valmistuttuaan hän on jakanut aikansa muotoilun, opetuksen, tutkimuksen ja konsultoinnin välillä. Ison osan viime keväästä hän vietti konsultoiden kansainvälistä hengenpelastuksen koulutus- ja hoitovälineiden markkinajohtajaa Laerdal Medicalia. Marraskuussa 2019 Rosenbak aloitti työt Laerdalin Kööpenhaminan toimistossa, missä hän toimii muotoiluvastaavana eräälle yrityksen tuotteelle: vSim for Nursing on virtuaalinen simulaattori, joka auttaa hoitoalan opiskelijoita ympäri maailmaa valmistautumaan kliiniseen työhön.
Jollei organisaatio tartu rohkeasti tämänkaltaiseen visiotyöskentelyyn, voi kyky kohdata tulevaisuuden murroksia jäädä heikoksi."
Rosenbak korostaa design-fiktionin olevan luovaa provokaatiota, jonka avulla voidaan paitsi visioida tulevaisuutta, myös kritisoida mahdollisia tulevaisuuksia. Design-fiktion juurien hän kertoo löytyvän sekä palvelumuotoilusta että tarinankerronnasta.
Hän muistuttaa, etteivät kaikki design-fiktiolla luodut tulevaisuudennäkymät ole missään nimessä mieluisia – mutta epämukavatkin visiot voivat olla arvokas apu pohdittaessa organisaation tulevaisuuden suuntaa.
“Jollei organisaatio tartu rohkeasti tämänkaltaiseen visiotyöskentelyyn, voi kyky kohdata tulevaisuuden murroksia jäädä heikoksi. Se se vasta epämieluisa visio onkin”, hän huomauttaa.
Tieteisfiktiossa ja design-fiktiossa on paljon samaa
Rosenbakin mukaan design-fiktio linkittyy monella tapaa tieteisfiktioon. Elokuva Minority Report vuodelta 2002 on tästä hyvä esimerkki. Filmissä esitetty futuristinen kosketusnäyttöteknologia sai kansan syvät rivitkin oivaltamaan kosketusnäyttöjen potentiaalin.
Design-fiktion ammattilaisten työ pohjautuu aina muotoiluun ja tutkittuun tietoon."
”Tom Cruisen älyhanskoilla ohjaama käyttöliittymä oli filmin ilmestyessä fantasia. Se oli kuitenkin niin todentuntuinen, että elokuvaan käyttöliittymän ideoinut John Underkoffler sai yhteydenottoja suuryrityksiltä, jotka halusivat teknologian käyttöönsä. Underkoffler otti haasteen vastaan ja loi hyvin samankaltaisen toimivan tuotteen, Mezzaninen”, Rosenbak sanoo.
Tieteisfiktion ja design-fiktion raja on häilyvä. Esimerkiksi Microsoft on palkannut tieteiskirjailijoita luomaan visioita kvanttilaskentaan, reaaliaikaiseen kääntämiseen ja koneoppimiseen perustuvista tulevaisuuden teknologioista. Tieteiskirjailijoiden palveluksia ovat ostaneet monet muutkin yritykset, muun muassa Visa, Ford ja PepsiCo.
Rosenbak ei tee selvää pesäeroa sen välille, mikä on tieteisfiktiota ja mikä design-fiktiota. Hän tähdentää kuitenkin design-fiktion ammattilaisten työn pohjautuvan aina muotoiluun ja tutkittuun tietoon. Lisäksi syntyneitä ideoita esitetään lukuisten kanavien avulla, esimerkiksi lyhytelokuvina, peleinä ja digitaalisina tai fyysisinä prototyyppeinä tulevaisuuden tuotteista ja palveluista.
Kysymysten esittäminen on keskiössä
Design-fiktiossa pääfokus ei ole vastausten tuottaminen, vaan kysymysten esittäminen. Keskeinen käsite lähestymistavassa on ’unknown unknowns’ eli asiat, joista emme tiedä, ettemme tiedä niitä.
”Alallamme ihmiset esittävät mielellään erittäin suuria ’Mitä jos?’ -kysymyksiä. Tarjoamme aina muotoilijan näkemyksiä mahdollisista vastauksista”, Rosenbak kuvailee.
”Rakennamme tulevaisuuden prototyyppejä ja niiden ympärille tarinan, jonka avulla organisaatiot ja asiakkaat pääsevät hyvin konkreettisesti näkemään, kuinka tuotteiden kanssa voisi olla vuorovaikutuksessa – ja mielellään tietysti myös antamaan oman näkemyksensä esitetystä tarinasta”, hän lisää.
Pitkäjänteisempi toiminta olisi hedelmällisempää
Tänä päivänä design-fiktio on liki aina projektiluonteista. Yritykset palkkaavat design-fiktion ammattilaisia avukseen esimerkiksi pohtiessaan uusien teknologioiden – vaikkapa virtuaalitodellisuuden – avaamia mahdollisuuksia tai uhkia omalle liiketoiminnalleen.
Jatkuvaa tulevaisuuden visiointia näkee toistaiseksi harvemmin, mikä on mielestäni sääli."
Tulevaisuudessa Rosenbak toivoisi näkevänsä pitkäjänteisempää toimintaa: organisaatioita, joiden palkkalistoilla olisi jatkuvasti design-fiktion asiantuntijoita selkeällä toimeksiannolla visioida tulevaisuutta ja haastaa organisaatioita pohtimaan minne seuraavaksi voisi tai kenties kannattaisi tähdätä.
”Jatkuvaa tulevaisuuden visiointia näkee toistaiseksi harvemmin, mikä on mielestäni sääli. Syvällinen organisaation tunteminen rikastaa design-fiktiota. Kun organisaation palvelut, tuotteet, asiakasprofiilit ja arvolupaus ovat läpikotaisin tuttuja, on tulevaisuuden mahdollisuuksien kirjoa helpompi visioida – ja asiakkaiden mukaan ottaminen prosessiin luonnollisesti myös helpompaa”, Rosenbak pohtii.
Palvelumuotoilu -ohjelma antaa kattavan käsityksen palvelumuotoilun ihmiskeskeisestä lähestymistavasta palvelujen kehittämiseen. Siinä käydään läpi palvelumuotoilun suunnitteluprosessin vaiheet ja löydetään niihin sopivat menetelmät. Lue lisää ohjelmasta.
Design Thinking for Business Innovation -ohjelmassa opit suunnittelemaan ratkaisuja, jotka luovat arvoa asiakkaillesi ja liiketoiminnallesi. Ohjelmassa käydään läpi kaikki keskeiset liiketoimintainnovoinnin vaiheet ideasta markkinoilletuloon. Ohjelma toteutetaan englanniksi. Lue lisää ohjelmasta.
Webinaaritallenteessamme 'Design Thinking and Beyond' Søren Rosenbak jakaa lisää ajatuksiaan design-fiktiosta. Englanninkieliseen tallenteeseen pääset tästä.
