Energia-ala on tienhaarassa. Ihmisten ilmastohuoli kasvaa, ja vastausta etsitään kiivaasti etenkin puhtaista energiaratkaisuista. Energiateollisuuden loppuvuodesta 2018 teettämässä kyselyssä 46 prosenttia vastanneista mainitsi ilmastonmuutoksen ja päästöjen hillitsemisen tärkeimmäksi energiapoliittiseksi päätökseksi. Eivätkä suomalaiset ole yksin.
"Ilmastohuoli kasvaa maailmanlaajuisesti. Tekemisen meininki on kova ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaa etsitään kaikkialla", sanoo Smart Energy Transition -hankkeen vuorovaikutusjohtaja Karoliina Auvinen Aalto-yliopistolta. Hän on yksi Aalto PRO:n Energy Business Professionals -ohjelman ja YTK:n Pitkä kurssi – yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijaohjelman kouluttajista.
Erityisesti perinteisten energia-alan yritysten on oltava tarkkana."
Euroopan energiasektorilla on lähivuosina edessään useiden satojen miljardien eurojen investoinnit. Ala on myös Suomen merkittävimpiä investoijia. Nyt tehtäviä energiaratkaisuja voidaan syystä pitää vuosisatamme tärkeimpinä päätöksinä, sillä ne muovaavat tulevaisuuden päästökehitystä vuosikymmeniksi eteenpäin.
Erityisesti perinteisten energia-alan yritysten on oltava tarkkana. Niiden tulevaisuuden kilpailukyky määräytyy pitkälti sen mukaan, miten taitavasti he hyödyntävät teknologian murroskohdan ja reagoivat kansainvälisen kilpailukentän muutoksiin. Uusi liiketoiminta valtaa jo alaa nopeasti.
Hajautettujen energialähteiden merkitys kasvaa
Paljon on energiamuutoksen edistämiseksi jo tehtykin. Esimerkiksi aurinkosähkön määrä on vähintään tuplaantunut joka vuosi vuodesta 2014 alkaen, ja uusiutuvien energialähteiden käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on muutenkin edennyt nopeasti. Kaukolämmössä uusiutuvien energialähteiden käyttö on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut 36 prosenttiin. Suomessa on Ruotsin jälkeen toiseksi korkein uusiutuvan energian osuus Euroopassa.
"Muutos on jo käynnissä. Liiketoiminta on siirtymässä keskitetystä energiantuotannosta hajautettujen energialähteiden ympärille", Auvinen sanoo.
Muutos on ollut Auvisen mukaan erityisen kiivasta rakennussektorilla, johon on syntynyt paljon uutta energialiiketoimintaa. Esimerkiksi lämpöpumppujen myynti kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 47 prosenttia. Suomeen myytyjen lämpöpumppujen määrä lähentelee Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen mukaan miljoonaa ja niillä tuotetaan jo 15 prosenttia Suomen rakennusten lämmityksestä. Lämpöpumppuja asennetaan nyt omakotitalojen lisäksi myös kerrostaloihin ja liike- sekä teollisuuskiinteistöihin.
Muutos on ollut erityisen kiivasta rakennussektorilla, johon on syntynyt paljon uutta energialiiketoimintaa."
Hyvänä käytännön esimerkkinä uudesta liiketoiminnasta Auvinen nostaa esille uuden rahoitus- ja palvelumallin, jossa taloyhtiö voi maksaa lämpöpumpun maksamalla lämmöstä kulutuksen mukaan kuukausittain ilman isoja lainarahoitettuja investointikustannuksia. Taloyhtiö maksaa maalämpölaskuja samalla tapaa kuin kaukolämpölaskuja. Lämpöpumppu siirtyy taloyhtiön omistukseen 10–15 vuoden kuluessa, minkä jälkeen taloyhtiön lämpölasku pienenee.
"Tällaisia avaimet käteen -palveluja tarjoavia uusia firmoja alkaa jo olla, mutta kasvun pitäisi olla paljon nopeampaa", Auvinen sanoo.
Myös esimerkiksi sisäilmaolosuhteiden hallintaan, sähköautojen lataukseen ja kulutusjoustoautomaatioon on kehitetty uusia palvelukonsepteja. Energian tuotantopuolella taas nousussa ovat tuulivoima ja teolliset lämpöpumput.
"Perinteisille fossiilisten energialähteiden polttelijoille on tullut painetta miettiä uusiksi strategiaansa ja liiketoimintaansa. Ongelmana on polkuriippuvuus, eli monet suunnittelevat vain siirtymistä fossiilisista polttoaineista jätteiden ja biomassan polttoon. Se ei edusta sitä systeemistä muutosta, mitä nyt tarvitaan", Auvinen sanoo.
Energiamurros on systeeminen muutos
Energiantuotannon kestävyys rakentuu kestävän kehityksen tavoin kolmelle pilarille, jotka ovat sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristöllinen vastuu. Sosiaalinen vastuu tarkoittaa muun muassa sitä, että energiaa on luotettavasti saatavilla ja energialähteiden käyttö ja tuotanto on vastuullista esimerkiksi maankäytön, työolojen ja terveysvaikutusten näkökulmasta.
Käynnissä oleva energiamurros on systeeminen muutos, joka panee alan monilta osin uuteen uskoon. Murroksissa on aina häviäjiä ja voittajia. Siksi yhteiskunnan toimenpiteet on toteutettava niin, että vähähiiliseen yhteiskuntaan siirrytään reilusti. Tähän liittyy muutoksen haittojen lieventäminen esimerkiksi sellaisille ryhmille, joiden työpaikat voivat hävitä murroksen vaikutuksesta. Muun muassa täydennyskoulutus vanhojen teollisuusalojen työntekijöille on tärkeää. Auvisen mielestä esimerkiksi turpeesta voitaisiin luopua Suomessa hallitusti reilun siirtymän ohjelmalla.
Muutos tulee tehdä reilusti ja lievittää muutoksen haittoja esim. ryhmille, joiden työpaikat voivat hävitä murroksen vaikutuksesta. Täydennyskoulutus on tärkeää."
"Kun Tanskassa meni telakkateollisuus alas, valtion, kuntien, yliopistojen ja koulujen yhteistyöllä perustettiin sen raunioille tuulivoimateollisuus. Se on onnistunut esimerkki hallitusta siirtymästä vanhasta uuteen teollisuuteen", Auvinen sanoo.
Energia-alan taloudellinen vastuu viittaa muun muassa energiajärjestelmän ja energiamarkkinoiden kustannustehokkuuteen sekä kannattavaan liiketoimintaan.
"Meillä on perinteisesti korostettu toimitusvarmuutta ja kilpailukykyistä hintaa. Nämä ovat olleet ne perusargumentit, kun on kampanjoitu esimerkiksi ydinvoimaloiden puolesta. Nyt tuulivoimasta onkin tullut halvin sähköntuotantomuoto", Auvinen sanoo.
Enää muutos ei siis ole kiinni siitä, että uudet teknologiat olisivat vanhoja kalliimpia. Auvinen kehottaa esimerkiksi kuntia tarkastelemaan energiajärjestelmiään uusin silmin ja siirtymään muun muassa kaukolämmityksessä pois polttamisesta. Teknologiamurros voi tarkoittaa tietysti muutoksia myös kuntien tulonlähteisiin ja rahoituspohjaan.
"Kunnissa on totuttu siihen, että rahaa ryystetään omalta energiayhtiöltä. Nyt tästä ajattelusta pitäisi uskaltaa luopua ja antaa energiayhtiöille mahdollisuus uudistaa liiketoimintaansa ja tehdä investointeja puhtaaseen energiaan. Kuntien pitää varautua siihen, että murrosvaiheessa peruspalveluja ei voida rahoittaa tällaisten piilokunnallisverojen kautta", Auvinen sanoo.
Auvinen tekisi muutoksia myös energiaverotukseen, jotta se heijastelisi uutta energiajärjestelmää.
"Tähän asti meillä on ollut korkea sähkövero, mutta nyt kun sähköä voidaan tuottaa puhtaasti kaukolämmön, liikenteen ja teollisuuden tarpeisiin, pitäisi verotuksen painopistettä siirtää turpeeseen ja muihin fossiilisiin polttoaineisiin."
Ilmastositoumuksen kanssa on kiire
Ympäristövastuun näkökulmasta energia-ala on ratkaisevassa asemassa. Noin 75 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta eli pääosin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Energiantuotannon suurin globaali ympäristöhaaste on tietysti ilmastonmuutos, jonka torjunnassa meillä ei Auvisen mukaan ole enää yhtään varaa hidastella. Tarvittavat teknologiat ja ratkaisutkin ovat jo olemassa.
Pelkästään hienoilla strategioilla ja visioilla eivät päästöt vielä vähene."
"Hallituksen tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä on linjassa ilmastositoumusten kanssa, mutta tekemisen taso ei oikeasti riitä. Miettimisen aika on ohi, nyt viimeistään on alettava investoida puhtaaseen energiaan. Pelkästään hienoilla strategioilla ja visioilla eivät päästöt vielä vähene."
Aiemmin energiamurrosta ovat hidastaneet erityisesti hallinnolliset esteet, kuten verotus, kaavoitus ja lupamääräykset. Onneksi monien esteiden purkamisessa on päästy jo hyvin käyntiin. Väärin toteutettuina ne kuitenkin edelleen estävät tarpeellisia investointeja. Niiden lisäksi esimerkiksi tuulivoimavastarinnan kanssa on vielä töitä tehtävänä.
"Suomeen pitäisi saada hurjia määriä lisää tuulivoimaa korvaamaan fossiilisia energialähteitä, mutta monesti paikallinen vastustus on vielä suurta. Tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä voitaisiin lisätä esimerkiksi parantamalla alueellista hyödynjakoa paikallista omistusta lisäämällä. Myös sillä on tutkimusten mukaan merkitystä, mihin sävyyn maan johtajat uusista ratkaisuista puhuvat", Auvinen sanoo.
Osaamisvajeesta on tulossa kasvun este
Energia-alalla työskenteleviltä asiantuntijoilta muuttuva toimintaympäristö vaatii kykyä strategiseen ajatteluun, innovointiin ja liiketoiminnan jatkuvaan kehittämiseen sekä asiakkaiden tarpeiden ja odotusten ymmärtämiseen. Peruskoulutuksen kehittäminen ei Auvisen mukaan riitä, vaan tarvitaan myös valtavasti täydennys- ja aikuiskoulutusta. Osaamisen pitää kehittyä monilla sektoreilla.
Smart Energy Transition -tutkimushankkeessa on havaittu osaamisvajetta etenkin energia-alan palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Puutteet esimerkiksi järjestelmä- ja palvelumuotoiluosaamisessa ovat jo muodostumassa pullonkaulaksi muun muassa rakennetun ympäristön toimijoiden kasvulle.
"Energiaosaamista pitää kehittää hurjasti. Esimerkiksi hajautettujen energiaratkaisujen ja hybridilämmitysjärjestelmien tarjonta on kehittymätöntä eikä vastaa kysyntään. Muutamat näitä palveluja tarjoavat firmat kyllä kasvavat, mutta ne ovat myös ihan tukossa. Siellä olisi tilaa uusille pelureille", Auvinen sanoo.
Aalto PRO:n Energy Business Professionals -koulutusohjelma perehdytään energia-alan yritysten toimintaympäristön muutosnäkymiin niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Osaavat asiantuntijat johdattavat osallistujat keskustelun kautta strategian, palvelullistamisen, kestävän kehityksen, digitalisaation, uusien ansaintalogiikoiden ja innovaatioden sekä jatkuvan parantamisen teemoihin. Lue lisää ohjelmasta.
