Jotta yritykset voisivat kasvaa, kukoistaa ja kansainvälistyä, ne tarvitsevat osaajia. Suomen kaltaisessa pienessä maassa turvautuminen vain oman maan ammattilaisiin ei ole vaihtoehto, sillä osaajia ei ole riittävästi saatavilla. Business Finlandin ja työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa on jo kokonaisia toimialoja, joiden kasvu on vaarassa osaajapulan takia.
Ei siis ole mikään ihme, että maahanmuutosta ja kansainvälisestä liikkuvuudesta on tullut elintärkeää Suomen kilpailukyvyn kannalta. Tämä on myös yksi keskeisistä tekijöistä hallituksen vuonna 2017 käynnistämän Talent Boost -toimenpideohjelman takana. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisten osaajien houkuttelua Suomeen, hyödyntää Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien asiantuntemusta sekä lisätä työmarkkinoiden avoimuutta, vastaanottavaisuutta ja houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille.
Suomen kaltaisessa pienessä maassa turvautuminen vain oman maan ammattilaisiin ei ole vaihtoehto, sillä osaajia ei ole riittävästi saatavilla."
Fernando Guerrero on molekyylibiologiasta ja biokemiasta Sevillan yliopistossa väitellyt filosofian tohtori, joka löysi elämälleen uuden suunnan Aalto PRO:n Aalto Global Talent F.E.C. -ohjelmasta. Se on osa Talent Boost -toimenpideohjelmaa ja suunnattu erityisesti Suomessa jo asuville kansainvälisille osaajille.
Espanjassa syntynyt Guerrero tuli Suomeen vuonna 2010 post doc -tutkijaksi Turun yliopistoon. Kun hänen Kolumbiasta kotoisin oleva vaimonsa sai töitä Nokialta Espoosta, Guerrero haki post doc -paikkaa Helsingin yliopistosta. Muutaman vuoden kuluttua akateemisen maailman viehätys kuitenkin laimeni.
"Halusin siirtyä yrityspuolelle ja olin muutaman vuoden yksinyrittäjänä, mutta se ei sujunut eikä tuonut tarpeeksi rahaa. Työnhakukaan ei tuottanut tuloksia", Guerrero sanoo.
Omakohtainen työkokemus kirkastaa uranäkymiä
Aalto PRO:lla on yli neljännesvuosisadan kokemus työvoimakoulutuksesta niin sanotuissa F.E.C. (Further Educated with Companies) -ohjelmissa. Tämä tekee siitä erinomaisen Talent Boost -kumppanin. Aalto Global Talent F.E.C. on puoli vuotta kestävä englanninkielinen koulutusohjelma, jonka tavoitteena on auttaa suomalaisia organisaatioita työllistämään kansainvälisiä osaajia, hyödyntämään osallistujien tietoja ja taitoja sekä parantaa heidän työllistymistä edistäviä työelämätaitojaan.
Aalto Global Talent F.E.C tarjoaa kattavan kokonaiskuvan suomalaisesta yritysmaailmasta."
Ohjelma tarjoaa kattavan kokonaiskuvan suomalaisesta yritysmaailmasta. Se auttaa osallistujia tunnistamaan oman osaamisensa ja markkinoimaan sitä Suomen työmarkkinoilla. Jokainen osallistuja pääsee myös näyttämään kykynsä ohjelman kumppaniyrityksessä nimetyissä projekteissa ja tehtävissä. Lisäksi jokaisella osallistujalla on työpaikalla mentori.
Guerrerolle ohjelma oli havahduttava. Hän työskenteli tutkimus- ja kehityspäällikkönä helsinkiläisessä biolääketieteelllisen teknologiaan erikoistuneessa Nolla Antimicrobialissa.
"Minulla on nyt omakohtaista kokemusta työskentelystä suomalaisessa yrityksessä ja täysin uudenlainen kuva siitä, mitä täkäläiset yritykset tarvitsevat. Myös kaikki kouluttajilta ohjelman aikana saamamme oppi on ollut arvokasta."
Koreasta kotoisin oleva Jimin Jung on samaa mieltä.
TE-toimiston järjestämällä suomen kielen kurssilla tapasin monia korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia, jotka eivät olleet onnistuneet löytämään töitä."
"Itseluottamukseni on tämän kokemuksen aikana ehdottomasti kasvanut", sanoo Jung, jolla on alempi korkeakoulututkinto markkinoinnista Yhdysvaltain Virginiassa sijaitsevasta George Masonin yliopistosta sekä Global MBA -tutkinto S P Jain School of Global Managementista. Global MBA
-tutkintoon kuului opintoja Singaporessa, Australiassa ja Dubaissa.
Jung päätyi Suomeen rakkauden vuoksi: hänen puolisonsa on suomalainen. Työpaikan löytäminen Suomesta sen sijaan ei sujunut yhtä onnellisissa merkeissä.
"Muutin tänne viime vuonna heti valmistumiseni jälkeen. TE-toimiston järjestämällä suomen kielen kurssilla tapasin monia korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia, jotka eivät olleet onnistuneet löytämään töitä. Se oli masentavaa. Kun sain TE-toimistosta tiedon tästä ohjelmasta, tartuin tilaisuuteen. Minulle tärkeintä oli uralla kehittyminen, ja halusin nähdä, miten yritykset Suomessa toimivat."
Kansainvälisten osaajien on panostettava täysillä
Aalto Global Talent F.E.C. -ohjelman ansiosta Jung löysi markkinointiosaamistaan vastaavan paikan Naavasta. Se on suomalainen terveysteknologiayritys, jossa Jung on työskennellyt ohjelman ajan markkinointi- ja viestintäpäällikkönä. Tarjottimella työtä ei hänelle kuitenkaan ojennettu.
Ennen kuin ohjelma starttasi virallisesti, osallistujilla oli mahdollisuus käydä ura- ja työnhakutyöpajoissa. Jung osallistui kaikkiin pajoihin ja löysi muutamia yrityksiä, jotka olivat kiinnostuneet hänestä, mutta esteeksi nousi kielimuuri.
"Kaikki ymmärsivät tilanteeni, mutta heidän mielestään markkinointiviestintää on vaikea tehdä, jos ei osaa suomea", Jung sanoo.
"Kaikki ymmärsivät tilanteeni, mutta heidän mielestään markkinointiviestintää on vaikea tehdä, jos ei osaa suomea."
"Kieli on todellakin muuri", Guerrero vahvistaa. "Suomea on vaikea oppia. Yritysten pitäisi helpottaa muunmaalaisten ihmisten työllistymistä käyttämällä virallisena kielenään englantia", Guerrero sanoo. Nollassa on monikansallisen työntekijäjoukon ja kansainvälistymissuunnitelmien vuoksi virallisena työkielenä englanti.
Jungin tilanne kääntyi, kun hän törmäsi ystävänsä luona Naavan tuotteeseen ja rakastui brändiin.
"Googlasin yrityksen ja huomasin, että se on laajentamassa toimintaansa muihin maihin, myös Koreaan. Tunsin vahvasti, että minulla on annettavaa yritykselle ja myös kotimaalleni. Minulla oli perhosia vatsassa, koska olin niin innostunut. Yritin soittaa suoraan yrityksen perustajalle viisi kertaa ja lopulta pääsin läpi."
Loppujen lopuksi Jung onnistui saamaan paikan Naavalta suoriutumalla menestyksekkäästi testiluontoisesta toimeksiannosta.
"Kuulin myöhemmin, ettei sellaisia tavallisesti teetetä, mutta ulkomaalaisten on todistettava, että he ovat valmiita panostamaan täysillä", Jung sanoo.
Halusin työskennellä pienessä yrityksessä, jossa voin käyttää tietojani ja taitojani, tuottaa jotakin konkreettista ja tehdä samalla jotakin merkityksellistä."
Guerrerolle tämä tarkoitti, että hän panosti työnhakuun 110-prosenttisesti.
"Potkaisin itseäni takapuoleen. Se tuntui siinä vaiheessa hyvin stressaavalta, mutta oli välttämätöntä. Onnistuin saamaan kolme haastattelua kahdessa viikossa, mikä oli enemmän kuin kaikkina edeltävinä vuosina yhteensä."
Guerrero löysi Nollan määrittelemällä ensin, mitä hän halusi tehdä, ja listaamalla sitten yritykset, joista hän oli kiinnostunut.
"On aika hassua, että myöhemmin urakehitysjaksolla meitä neuvottiin tekemään juuri niin. Minä toimin niin vaistomaisesti. Rajasin toiveeni tarkasti ja löysin Nollan. Halusin työskennellä pienessä yrityksessä, jossa voin käyttää tietojani ja taitojani, tuottaa jotakin konkreettista ja tehdä samalla jotakin merkityksellistä."
Aivovuodon tukkiminen vaatii asennemuutosta
Huippuosaajien maahanmuutto vahvistaa Suomen innovaatiotoimintaa ja tukee kansainvälisten investointien ja osaajien saamista Suomeen. Tämä puolestaan synnyttää uusia työpaikkoja ja edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä.
Huippuosaajien maahanmuutto vahvistaa Suomen innovaatiotoimintaa ja tukee kansainvälisten investointien ja osaajien saamista Suomeen."
Guerreron mentori, Nollan teknologiajohtaja Jani-Markus Malho, pitää Aalto Global Talent F.E.C.
-ohjelmaa hyvänä tapana saattaa osaajat ja yritykset yhteen. Hän puhuu lavean ja avoimen rekrytointiprosessin puolesta.
"Rekrytointi on yleisesti ottaen vaikeaa, mutta keskustelemalla ihmisen kanssa voit saada selville, voisiko yhteen lyöttäytymisestä olla hyötyä molemmille osapuolille. Nolla on syväteknologiayritys, joten työntekijöillä on oltava tietty perusosaamistaso, jotta tällä alalla pysyy asioiden tasalla. Joissakin tehtävissä menestyminen edellyttää maisterin tai sitä ylempää tutkintoa, mutta esimerkiksi myyntitehtävissä se ei aina ole välttämätön tai merkittävin ominaisuus. Usein yritykset määrittävät rekrytointikriteerit turhan joustamattomiksi tai kapeiksi", Malho sanoo.
Yksi Talent Boost -ohjelman tavoitteista on lisätä suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän monimuotoisuutta sekä nostaa Suomessa asuvien ulkomaalaisten työllisyysastetta. Ideana on, että mitä enemmän monimuotoisuutta Suomessa on, sitä valmiimpia kansainväliset opiskelijat ovat asettumaan Suomeen opintojensa jälkeen.
Mitä enemmän monimuotoisuutta Suomessa on, sitä valmiimpia kansainväliset opiskelijat ovat asettumaan Suomeen opintojensa jälkeen."
"Tällaisen ohjelman riskit ovat melko pienet. Ne eivät liity niinkään varsinaisiin kustannuksiin kuin siihen, että tulokkaan auttamiseen ja neuvomiseen on varattava aikaa. Mutta tilanne on sama aina, kun yritykseen tulee uusia työntekijöitä", Malho sanoo.
Malhon kokemuksen mukaan suomalaiset yritykset ovat usein haluttomia kokeilemaan uusia asioita, mikä voi olla yksi syy aivovuodon takana.
"Suomessa yritykset pitävät mieluummin kiinni siitä, mitä niillä jo on, sen sijaan, että rakentaisivat sen pohjalle uutta. Minusta kannattaa aina pyrkiä kehittymään ja saamaan tuoreita ideoita kansainvälisiltä osaajilta. Jäämme paljosta paitsi, jos emme päästä heitä kynnyksen yli."
Joustava ja epämuodollinen yrityskulttuuri yllätti
Aalto Global Talent F.E.C. kattaa laajan kirjon aiheita kansainvälisen liiketoiminnan periaatteista ja strategisesta ajattelusta taloudelliseen päätöksentekoon, viestintään ja tuotekehitykseen.
Sekä Jung että Guerrero kiittävät kouluttajien mittavaa kokemusta bisnesmaailmasta ja omakohtaisia kokemuksia suomalaista yrityksistä. Guerreroon teki erityisen vaikutuksen vaikuttavan viestinnän jakso.
"Se oli ällistyttävä. Olin aivan haltioissani. Se oli erittäin käytännönläheinen jakso, jonka oppeja voi soveltaa suoraan todelliseen elämään", Guerrero sanoo.
Monimuotoisessa osallistujajoukossa oli ihmisiä useista maista ja ikäryhmistä."
Molemmat arvostavat myös ohjelman aikana saamaansa vertaistukea ja uusia ystäviä. Monimuotoisessa osallistujajoukossa oli ihmisiä useista maista ja ikäryhmistä.
"Oli hauska nähdä, miten erilaisista taustoista tulevat ihmiset lähestyivät samaa konseptia täysin eri näkökulmista", sanoo Jung.
Yllätyksiä oli edessä myös, kun käytännön työ yrityksissä starttasi. Jung hämmästyi Naavan joustavaa yrityskulttuuria.
"Aasian maissa ihmiset ovat työnarkomaaneja, mutta Naavalla ei odoteta, että töitä tehtäisiin kellon ympäri, vaikka kaikki ovat todella energisiä ja suhtautuvat työhönsä intohimoisesti. Siellä luotetaan työntekijöihin, jotka puolestaan toimivat luottamuksen arvoisesti."
Guerrero ottaa esiin myös suomalaisten yritysten tasa-arvoisuuden ja matalan hierarkian.
"Espanjassa minun ja toimitusjohtajan välissä olisi viisi sihteeriporrasta, mutta täällä voin soittaa hänelle suoraan tai käydä kahvilla yrityksen omistajan kanssa."
Kun Guerrero etsi sopivaa työnantajaa, hän halusi tehdä töitä konkreettisten tuotteiden kanssa. Siihen liittyy hänen mielestään myös ohjelman paras anti.
"Tulen akateemisesta maailmasta, jossa kaikki on vähän kuin ilmassa. Nyt käytän deodoranttia, jonka olen itse tehnyt Nollan labrassa. Kehitän tuotteita ja testaan niitä ja näen työni hedelmät omissa käsissäni", Guerrero intoilee.
Jungin paras kokemus oli matka Chicagossa järjestettäville NeoCon-messuille.
"Ensimmäinen projektini Naavalla oli valmistella meidän Best of Neocon Awards
-kilpailuehdotuksemme. Se oli erinomainen tilaisuus tutustua yritykseen ja toimialaan. Vaikken ole suomalainen, olin hyvin ylpeä edustamastani suomalaisyrityksestä. Olen edelleen", hän sanoo.
