Kuluneen sanonnan mukaan ainoa pysyvä asia nykyään on muutos. Se pätee myös niin kansainvälistä liiketoimintaa kuin sen verotusta tarkasteltaessa. Viime vuosina muutosvauhti on entisestään kiihtynyt, kun kansainvälisen sääntelyn rinnalla kansallisia verolainsäädäntöjä on muokattu vastaamaan globalisoituvan ja digitalisoituvan liiketoiminnan vaatimuksia. Samalla on pyritty varmistamaan, että nykyajan integroituneessa liiketoimintaympäristössä kansainvälisen konsernin tulo verotetaan aidosti siinä valtiossa, missä tulon ja lisäarvon aikaansaaneet tuotannontekijät sijaitsevat.
Kuluneen sanonnan mukaan ainoa pysyvä asia nykyään on muutos.”
Monelle kansainvälisen verosääntelyn kehitystä seuraavalle yhtäkkinen muutosten ja uudistusten vyöry saattaa vaikuttaa yllättävältä ja lisääntyvien raportointi- ja resurssitarpeiden puristuksessa jopa ahdistavalta.
Lisääntyvä hallinnollinen taakka, paikallisten veroviranomaisten ennakoivampi ote kansainvälisen liiketoiminnan tarkasteluun sekä syvenevät kiistat eri valtioiden välillä verotusoikeutta koskien näkyvät jo nyt kansainvälisten konsernien veroasioista vastaavien päivittäisessä työssä. Muutosten vaikutuksiin omalle liiketoiminnalle pystyy kuitenkin vaikuttamaan merkittävästi hahmottamalla kokonaiskuvan kehityksestä sekä valmistautumalla muutoksiin proaktiivisesti.
Muutos sai alkunsa vuoden 2007 finanssikriisistä
Mistä tämä kaikki sai oikein alkunsa? Lähtökohta nykyisille muutosaalloille luotiin vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin jälkimainingeissa. Globaali kriisi kuritti kansallisia budjetteja yhtä matkaa alentuneen tuottavuuden kanssa laskeneiden verokertymien muodossa. Näin lisääntynyt tarve täyttää valtion kirstua yhdessä (pääasiassa amerikkalaislähtöisten) konsernien harjoittamien aggressiivisten verosuunnittelutoimien kanssa sai aikaan riittävän julkisen paineen edistää vuosikymmeniä lykättyjä muutostoimenpiteitä.
Tässä kohtaa esiin astuivatkin johtavien talousmahtien yhteenliittymä G20 sekä sen mandaatilla toimeen ryhtynyt taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD, jotka ryhtyivät voimakkaasti muokkaamaan kansainvälisen yritysverotuksen perusperiaatteita.
Suuri muutos käynnissä – tavoitteena suojella kansallisia veropohjia ja estää veronvälttelyä
Vuonna 2013 aloitettu OECD:n veropohjien rapautumisen ja perusteettoman voitonsiirron torjumiseen tähtäävä BEPS-hanke (Base Erosion and Profit Shifting) on ollut mittava kansainvälinen ponnistus, joka implementoiduksi tultuaan on suurin muutos kansainvälisen vero-oikeuden saralla vuosikymmeniin. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää kansallisten veropohjien suojelua ja veronvälttelyn estämistä tukevia toimenpiteitä.
Muutaman vuoden kestänyt tiivistahtinen valmistelutyö johti hankkeen loppuraporttien julkaisuun lokakuussa 2015, jonka jälkeen alkoi välittömästi kansallisten implementointien suunnittelu. Hankkeen piirissä julkaistujen toimenpide-ehdotusten johdosta sekä OECD-jäsenvaltioit kollektiivisemmin että valtioiden yhteenliittymät (esim. EU) ovat ryhtyneet muokkaamaan kansallisia lainsäädäntöjä esitettyjen suositusten mukaiseksi mm. korkovähennysrajoitusten, väliyhteisösääntelyn sekä suosivien verojärjestelyjen osalta. Tämä onkin näkynyt kiireisenä lainvalmisteluna myös vaaleihin valmistautuvassa kotimaisessa eduskunnassa.
Päivitetyt siirtohinnoitteluohjeet ja raportointivaatimukset jo voimassa Suomessa
Muutosten määrästä ja nopeasta laatimistahdista johtuen liiketoimien verotuksellista kohtelua koskeva epävarmuus on suurempaa kuin koskaan aiemmin.”
Kansainvälisten konsernien päivittäisen toiminnan kannalta merkityksellistä uutta ohjeistusta saatiin myös BEPS-hankkeen yhteydessä päivitettyjen siirtohinnoitteluohjeiden muodossa, jotka ohjaavat suoraan markkinaehtoperiaatteen soveltamista ja paikallisia dokumentaatiovaatimuksia. Suomessa laajennetut siirtohinnoitteludokumentaatio- ja raportointivaatimukset tulivat voimaan vuoden 2017 alussa.
OECD:n tehtyä pohjatyön myöskään EU ei jäänyt toimettomaksi. EU:n piirissä BEPS-suositusten implementointi onkin päätetty harmonisoida direktiivillä. Vuoden 2016 alussa Euroopan komissio julkaisi toimenpidepaketin veronkierron estämiseksi (Anti-Tax Avoidance Package) ja osana pakettia julkaistiin ns. veronkiertodirektiivi, joka tuli voimaan elokuussa 2016. Jäsenvaltioiden oli implementoitava direktiivi 1.1.2019 mennessä. Näin ollen myös ne EU-jäsenvaltiot, jotka eivät ole OECD:n jäseniä, tulevat sidotuiksi OECD:n toimenpidesuosituksiin siltä osin kuin niistä säädetään EU:n veronkiertodirektiivissä.
Miten valmistautua muutoksiin?
Tätä kirjoitettaessa (maaliskuu 2019) ollaan siis tilanteessa, jossa pitkään valmistellut muutokset kansainvälistä ja kansallista verotusta koskevassa sääntelyssä näkyvät ja vaikuttavat yhä moninaisemmin kansainvälisten yritysten arjessa. Muutosten määrästä, nopeasta implementointitahdista sekä osittain eriävistä maakohtaisista painotuksista johtuen liiketoimien verotuksellista kohtelua koskeva epävarmuus on suurempaa kuin koskaan aiemmin.
Epävarmuus ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti aiempaa korkeampia riskitasoja. Systemaattisella lähestymistavalla on mahdollista ennakoida ja myös hallita muutosten vaikutuksia omaan liiketoimintaan.
1. Muodosta kattava kokonaiskuva toimintaasi vaikuttavista kehityssuuntauksista
Tässä tilanteessa yritysten on tärkeää pystyä muodostamaan kattava kokonaiskuva oman rajat ylittävän toiminnan verotukseen vaikuttavista kehityssuuntauksista. Miltä konsernin verotuksellinen toimintaympäristö näyttää yhden, kolmen, viiden tai kymmenen vuoden päästä?
2. Etsi liiketoimintamallien, verolainsäädännön ja siirtohinnoittelun liittymäkohdat
Etsi ja lisää ymmärrystä liiketoimintamallien, verolainsäädännön ja siirtohinnoittelun liittymäkohdista. Näin on mahdollista tunnistaa oman toiminnan kannalta keskeisimmät muutokset ja toisaalta ohittaa ne, jotka eivät juurikaan omaan toimintaan vaikuta.
3. Varmista sisäisen rahoituksen ja aineettomien omaisuuserien käsittelyn periaatteet sekä toimintamallien asianmukaisuus
Erityisen tärkeää on varmistaa sisäiseen rahoitukseen ja aineettomien omaisuuserien käsittelyyn liittyvien periaatteiden hallinta sekä toimintamallien asianmukaisuus. Näihin osa-alueisiin liittyvät euromääräiset riskit ovat usein omassa kokoluokassaan ja vaativat siksi erityishuomiota.
4. Ennakoimalla varmistat häiriintymättömän liiketoiminnan myös jatkossa
Muutokset toimintaympäristössä ovat pysyviä, mutta niiden aiheuttamien vaikutusten, varsinkin negatiivisten, laajuuteen pystyy ennakoimalla vaikuttamaan oleellisesti. Samalla taataan oman liiketoiminnan häiriintymätön jatkuminen myös muutosten ristiaallokossa.
Petteri Rapo toimii siirtohinnoitteluun erikoistuneena asiantuntijana kansainvälisten yritysten neuvontaan erikoistuneessa Alder & Sound Oy:ssä. Hän myös kouluttaa siirtohinnoittelun erityiskysymyksiä sekä veroriitojen ehkäisyä Aalto EE:n Kansainvälisen yritysverotuksen johtaminen -ohjelmassa, jossa aiheseen pureudutaan syvällisesti. Kokonaisuudessan ohjelmasta saa kattavan kokonaiskuvan kansainvälisen yritystoiminnan verotuksesta ja ajankohtaisista muutostrendeistä. Lue lisää ohjelmasta.
