Dottir Asianajotoimiston toimitusjohtaja, asianajaja Antti Innasen mukaan Suomessa design -ajatusmallin ymmärtäminen on helpompaa kuin muualla maailmassa, koska meillä on vähemmän hierarkiaa. Hän visioi, että legal design -ajattelua voisivat suomalaiset yritykset hyödyntää tulevaisuudessa kansainvälisesti.
Käsi ylös, kukapa ei kokisi, että juridiikka ja juristien kieli koetaan usein vaikeaksi ymmärtää. Tämän allekirjoitan itsekin. Kysymys kuuluukin: miten selittää juridiikkaa ymmärrettävässä muodossa? Mitkä design -muotoilut ovat mahdollisia, mitä tekstejä voidaan muotoilla siten että tämä on mahdollista rikkomatta tekstiä ja kadottamatta ydinsanomaa? Entä voiko kuvilla eli visuaalisilla keinoilla auttaa?
Käsi ylös, kukapa ei kokisi, että juridiikka ja juristien kieli koetaan usein vaikeaksi ymmärtää."
Innanen kertoi, että juristit näkevät oikeutta juridisesta näkökulmasta. Entä jos oikeudellista tekstiä tuotettaisiinkin erilaisella kokoonpanolla, jossa on mukana eri alan edustajia eri aloilta, kuten vaikka muotoilijoita. Voisiko lopputuotteet olla erilaisia, paremmin yksilöä palvelevia? Asian ytimessä on, että muotoilua voidaan tehdä vasta sitten kun tiedetään (ei vain oleteta), mitä asiakas haluaa.
Legal design -ajattelumalli ei tapahdu yhdessä yössä vaan vähitellen kun oikeudellisen muotoilun ajattelijoita ja palvelun tarjoajia tulee lisää ja muotoilun hyvät puolet ja tarve muotoilulle tunnistetaan.
Asianajaja, varatuomari Jukka Pello myös Dottir Asianajotoimistosta kertoi, kuinka vakuutusehdotkin voidaan muotoilla uudelleen ja monisivuisista ehdoista tehdä paremmin yksilöä palvelevat. Vaikean tehtävästä tekee, miten tiivistää monisivuiset juridiset tekstit pariin arkkiin siten että kaikki ymmärtävät sen sisällön ja oleellinen tieto ei ”rikkoudu”, katoa. Finanssisektori nähdään alana missä tehdään paljon massasopimuksia ja kenttä on tarkoin säännösteltyä. Oikeusmuotoiluajattelu on kuitenkin saamassa myös tällä sektorilla jalansijaa, Pello valaisi.
Mikäli hämäät, voit saada sakot – vaatimus tiedon muotoilulle on suuri
Juridiikassa toimitaan säännellyllä alueella, mutta se ei tarkoita, etteikö metodeihin ja kommunikaatioon voi puuttua ja sitä muuttaa! Päinvastoin, tarvitaan viestintää ja monimuotoisia muotoilun malleja vieläpä enemmän silloin, kun kenttä on tarkoin säänneltyä.
Ajatellaanpa vaikka tietosuojalakia. Informaatio tulee muotoilla tiedon käyttäjälle informatiiviseksi ja ymmärrettäväksi. On suorastaan syntynyt vaatimus muotoilulle. ”Mikäli yleisöä ”hämätään” eikä kerrota ymmärrettävästi asioita, yritys voi saada sakot”, Pello toteaa.
Odotamme, että jossain vaiheessa on tulossa aalto, jossa käyttäjät eivät hyväksy pitkiä somen käyttöehtoja."
Annetaanpa esimerkki. Sopimustekstit ja eri palveluiden käyttöehdot ovat pitkiä ja vaikeaselkoisia. Jaksaako kuluttaja kahlata koko tekstin ajatuksella läpi? Herääkin kysymys siitä, että ehkä tämä on ehtojen laatijan tavoite, olisikohan tässä kyseessä oma etu, mikäli tulee riitakysymys. Dokumentit ovat usein täysin muotoilemattomia. Onko tämä kuluttajille reilua? Odotamme, että jossain vaiheessa on tulossa aalto, jossa käyttäjät eivät kerta kaikkiaan hyväksy pitkiä somen käyttöehtoja.
Entä sitten juridiset asiakirjat. Tuleeko asiakkaalle sellainen olo, että hän todella ymmärtää sopimuksen? Asiakkaalle tulisi selkeästi kommunikoida sopimuksen sisältö. ”Kerrotaan asiakkaalle muutakin oleellista ja relevanttia informaatiota. Näin voimme vähentää asiakaspalvelun yhteydenottoja ja yhtiössä säästetään rahaa”, asianajaja Pello visioi. Kannattaa siis miettiä miten kommunikoidaan. Pello antaa esimerkin: ”Onko asiakirjoissa tervehdys asiakkaalle? Ei yleensä! Tulisi miettiä enemmän, miten asiakas kokee viestinnän.”
Toisinaan sopimusteksti voi olla jopa pidempi. Jos siinä on enemmän informaatiota, asiakas ymmärtää sisällön paremmin.
Oikeudellista muotoilua tehdään yhdessä
Nyt olemme palvelumuotoilun ytimessä. Lähdetään monialaisesti liikkeelle ongelmista. Määritellään tavoitteet, kuunnellaan asiakasta, workshopataan keltaisin post-it-lappujen kera ja koostetaan aikaansaannos. Tämän jälkeen tehdään pienemmällä porukalla muotoilu ja ehdotus. Sitten kysytään, onko mallissa jotain ”viilattavaa” käytännön kannalta ja varmistetaan juristeilta muotoiltu sopivuus. Siten mitataan eli kysellään, menikö muotoilu perille vai pitääkö vielä tehdä jotain parannuksia ja uudelleen muotoillaan saadun palautteen pohjalta. Siinä se on – palvelumuotoilun palveluprosessimalli. Erityisen tärkeää on siten suunnittelu yhdessä käyttäjien kanssa, mikä vaikuttaa yrityksen imagoon positiivisesti.
Seminaarissa käsiteltiin visuaalisuuden ja informaatiomuotoilun etuja ymmärrettävyydelle."
Seminaarissa käsiteltiin vielä visuaalisuuden ja informaatiomuotoilun etuja ymmärrettävyydelle. Kokonaisuus oli kattava läpileikkaus niin palvelu- kuin oikeusmuotoilusta. Kouluttajat olivat todellisia muotoilun asiantuntijoita. Monipuoliset käytännön esimerkit ja puhujien innostava asenne innoittivat myös minua oikeusmuotoilun opiskelijana uskomaan, että oikeusmuotoilussa on järkeä ja muotoilun avulla todella voidaan paremmin palvella ihmistä ja tuottaa parempaa oikeuttakin kansalaisille. Legal design on tulevaisuutta!
Johanna Stenros opiskelee Laureassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa pääaineenaan oikeudellinen erityisosaaminen sekä oikeusmuotoilu. Finvan seuraava ”Legal design – oikeudellinen muotoilu finanssialalla” -seminaari järjestetään syyskuussa. Lue lisää.
