– PSD2, Open Banking ja API-rajapinnat tulevat olemaan järisyttävä murros pankki- ja finanssialalle. PSD2:n hyvä puoli on, että se pakottaa pankit yhteistyöhön ulkoisten toimijoiden kanssa. Kolmansien osapuolien mukaan ottaminen mahdollistaa myös sen, ettei kaikki palveluita tarvitse tuottaa enää itse, SEB:n Business Developer Harri Rantanen sanoo.
PSD2 eli uusi maksupalvelulaki astui voimaan tammikuussa 2018. Direktiivin tavoitteena on tuoda erilaiset maksupalvelut entistä laajemmin sääntelyn piiriin. Samalla se pakottaa pankit avaamaan asiakkaidensa tilitietoihin ja maksuliikenteeseen liittyvät rajapinnat kolmansille osapuolille.
Direktiiviin linkitetyn Regulatory Technical Standards eli RTS-säännöstön 18 kuukauden siirtymäaika umpeutuu 14. syyskuuta 2019, jolloin kaiken pitäisi olla pankkien puolelta valmista ja tilipääsyn lopullisesti avautua.
– Uuden tekniikan käyttöönotto on iso ponnistus. Jos API-rajapinta ei ole tyydyttävä 14.9.2019, pankin on pystyttävä tarjoamaan korvaava järjestelmä. Euroopassa toimivien pankkien asiantuntijat ovat listanneet EBA:lle (Euroopan pankkiviranomainen) kysymyksiä, joista kaikkiin emme vielä ole saaneet vastauksia. Kun kesäkin on välissä, tässä tulee kiire, Rantanen myöntää.
Muutokseen on hänen mukaansa valmistauduttu osittain hyvin ja osittain ei. Ja avoimien kysymysten kattaminen muutamassa kuukaudessa toimivin ratkaisuin on haasteellista.
Oman datan hallinta ja sähköinen identiteetti vaativat kehitystä
Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on, miten hoidetaan uuden maksupalvelulain mukainen pankkiasiakkaan vahva digitaalinen tunnistautuminen niin, että se on samaan aikaan kuluttajalle helppoa, mutta myös pomminvarmaa tietoturvan näkökulmasta.
Euroopan unioni on velvoittanut korvaamaan Suomessa vielä käytössä olevat paperiset pankkitunnuslukutaulukot turvallisemmalla menettelyllä samalla aikataululla uuden maksupalvelulain kanssa.
Luotettava sähköinen identiteetti on oleellinen osa turvallisuutta, kun palveluiden rajapinnat ja maksuliikenne avautuvat. Vahva tunnistautuminen turvaa tietoja, mutta sen on oltava myös käyttäjälle helppoa.
Jotta omaa dataa voidaan hallinnoida helposti ja turvallisesti, sen pitäisi Rantasen mukaan sijaita yhdessä paikassa niin, ettei sähköisestä identiteetistä pääse syntymään kopioita, ja tietojen tarkistamisen valtuutusten hallintaan pitäisi olla toimiva työkalupakki.
– Yhtenä esimerkkinä Suomessa kehitetään SISU-ID:tä, joka olisi universaaleihin käytäntöihin perustuva ja pankkien tarjoamaa tunnistamista täydentävä sähköinen identiteetti. Mydata.org-hanke taas pyrkii helpottamaan oman tiedon hallintaa ja käsittelyä luomalla puitteiston sovelluskehittäjille, Rantanen kertoo.
Alustatalous avaa mahdollisuuksia ja vaatii ajattelun muutosta
Suljetusta pankkitoimintamallista avoimeen eli Open Bankingiin, avoimiin rajapintoihin ja alustatalouteen siirtyminen vaatii Harri Rantasen mukaan koko finanssialalta aivan uudenlaista ajattelu- ja toimintatapaa.
Tulevaisuudessa asiakkaat voisivat esimerkiksi poimia omat palvelunsa yhteen koriin eri finanssialan toimijoilta.
– Se, että toimimme ketterästi yhdessä ja yhteistyössä, on iso muutos ajatteluun ja toimintapoihin. Meidän on toimittava ja tarjottava pankki- ja rahoituspalveluita niiden alustojen ehdoilla, joissa asiakkaat viihtyvät. Uuden teknologiat avaavat mahdollisuuden siihen, että kaikki finanssiasiat voisi hoitaa yhdellä sovelluksella.
Uusien teknologioiden mahdollistamien lisäpalveluiden kehitys ja käyttöönotto on ollut Euroopassa välillä tuskastuttavan hidasta."
Uusien teknologioiden mahdollistamien lisäpalveluiden kehitys ja käyttöönotto on Rantasen mukaan ollut Euroopassa välillä tuskastuttavan hidasta. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa Open Banking on jo pidemmällä nopeamman, paikallisen regulaation vaatimuksesta niin infran kuin lisäpalveluidenkin osalta. Asiakkaat tosin ovat konservatiivisempia ottamaan uusia pankkipalveluita käyttöön.
– Isossa-Britanniassa on rakennettu muun muassa automaatio sähköiseen tilinvaihtamiseen. Tein itse viime kesänä Suomessa pääpankkini vaihdon ja edelleen se vaati muutaman fyysisen käynnin pankissa. Meillä on vielä parantamisen varaa siinä, miten voisimme sujuvammin ja digitaalisesti käyttää palveluita, Rantanen sanoo.
API-rajapinnoissa kyse on pitkälti paitsi siitä, kenelle tietoja luovutetaan ja millä ehdoin, myös siitä, kuka osaa jalostaa tiedon loppuasiakkaalle lisäarvoa tuottavaksi palveluksi.
Lisäksi lohkoketjuteknologia ja IoT (Internet of Things) tuovat soppaan omat uudet mausteensa. Varsinkin IoT luo valtavan määrän uutta dataa, jota pitää jalostaa niin, että sillä voidaan tuottaa arvoa ja jopa käyttää kaupankäynnin tukena.
Lohkoketjuteknologia taas syntyi vastareaktiona keskitettyihin ja autoritäärisiin palvelumalleihin pankkikriisin aikoihin. Toisaalta sen jo ohimenneen, suuren hypen jälkeen juuri pankit ovat ottamassa käyttöön sen parhaita puolia tukemaan uudenlaisia palveluita ja sovelluksia alustataloudessa.
Jakamistalous muuttaa myös pankkisektoria
Jakamistaloudessa tarve ja toimintamallit muuttuvat, kun ihmiset eivät enää välttämättä omista esimerkiksi autoa, vaan käyttävät sitä jonkinlaisen yhteisön tai muun vastaavan kautta yhteiskäyttöisesti. Sitä varten tarvitaan uudenlaisia rahoitusratkaisuja, kun kertakauppa ja nopea tuloutus eivät enää toteudu.
– Kuka esimerkiksi ottaa esineen taseeseensa ja riskin sen tuotosta, Rantanen pohtii.
Pankeilla ja finanssialalla onkin edessään hieman samantyyppinen muutos, joka on käynnissä jo esimerkiksi kirjastoissa: niiden ydintehtävä – kirjojen lainaus – on lavenemassa erilaisten tavaroiden välitykseen ja palveluiden sekä yhteisten, harrastustoimintaa mahdollistavien tilojen ja toimintojen tarjoamiseen. Siis aika erilaiselle tontille, kuin missä kirjastot ovat tottuneet toimimaan.
Yhteiskäyttö ja yhteisöllisyys tulevat muuttamaan myös pankkisektoria.
– Erilaisten yhteisöjen syntyminen on mielenkiintoinen trendi. Tähän asti se on ollut vähäistä pankkitoiminnoissa, koska se ei ole tuntunut niissä luonnolliselta.
Se, miten finanssiala muuttuu tulevien vuosien aikana, jää vielä nähtäväksi, mutta paljon uutta on varmasti edessä.
– Kyseessä on järisyttävän suuri murros, Rantanen sanoo.
Aihetta käsitellään niin Aalto EE:n FinanssiJOKO-ohjelmassa kuin Aalto EE -ryhmään kuuluva Finvan seminaareissa ja verkkokursseissa.
