Skenaariotyöskentely pureutuu ylläolevan – täysin fiktiivisen – esimerkin kaltaisiin tapahtumaketjuihin, joissa dominot kaatuvat usein yllättävilläkin tavoilla. Skenaarioanalyysiin perehtynyt Katja Kolehmainen tietää, että skenaariot ovat kuumaa valuuttaa eri organisaatioissa:
”Monet edelläkävijäyritykset ja arvostetut johtajat, kuten Risto Siilasmaa, ovat puhuneet skenaarioanalyysin puolesta, mikä taas on vaikuttanut skenaariotyöskentelyn nopeaan leviämiseen myös Suomessa.”
Tulevaisuuteen kurkistaminen eri skenaariomalleja käyttämällä ei sinänsä ole mikään uusi juttu – esimerkki Shell on käyttänyt skenaarioita oman strategisen työnsä pohjana jo 1970-luvulta asti, Kolehmainen kertoo.
Valas ja piraijaparvi
Skenaarioanalyysi ei ole kristallipallo, mutta kättä pidempää se kyllä tarjoaa tulevaisuuden haasteiden edessä. Esimerkiksi finanssiala on nyt murroksessa, kun ketterät fintech-startupit nakertavat toimialan jättiläisten taseita ja uhkaavat disruptiokortilla.
Finanssiala käy läpi murrosta, jonka seurauksena sen koko toimintalogiikka tulee muuttumaan.”
”Jo yksinään vaatimus datan avoimuudesta on sellainen asia, joka saattaa viedä pankeilta merkittävästi kilpailuetua. Finanssiala käy läpi murrosta, jonka seurauksena sen koko toimintalogiikka tulee muuttumaan”, Kolehmainen toteaa ja lisää, että finanssialan toimijoista esimerkiksi vakuutus- ja työeläkeyhtiöt laajentavat jatkuvasti palveluportfolioitaan.
Mustaa joutsenta metsästän
Kolehmaisen mukaan skenaariotyöskentelyn avulla voidaan jopa ennustaa Talebin ”mustia joutsenia”, joiden avainominaisuutena on pidetty sitä, että niiden ilmestymistä ei voi mitenkään arvata ennalta.
”Jos mustia joutsenia pystytään identifioimaan etukäteen skenaariotyöskentelyn avulla, tämä jo yksinään on valtavan painava argumentti, joka puoltaa skenaarioiden tekemistä”, Kolehmainen pohtii.
Kolehmainen tarjoaa esimerkin: hänen aikaisemmin edustamansa skenaariokonsultointiyritys Capfulin ja EVA:n skenaariohankkeessa ennakoitiin jo vuonna 2008, että Venäjän ruokahalu ei välttämättä Georgian sodalla tyydyty – ja valikoitiin tulevaksi kohteeksi Krimin niemimaa. Skenaario kävi toteen, kun Venäjä valtasi Krimin alkuvuodesta 2014.
Törmäys tuulitunnelissa
Skenaariot eivät toki ole yhdestä puusta veistettyjä. Perinteisen jaottelun mukaan skenaarioanalyysisissä on kolme koulukuntaa: ennustava, eksploratiivinen ja normatiivinen (ja näillä vielä omat alalajinsa). Kolehmaisen mukaan yritysmaailman tarpeisiin löytyy hyvinkin erilaisia skenaariotyökaluja:
”Tällöin voidaan tehdä varasuunnitelmat eri skenaarioiden varalle – tai ainakin niiden, joiden toteutuminen vaikuttaa todennäköisimmältä”, Kolehmainen toteaa.
Tuulitunneli paljastaa, miten yritys pärjää tulevaisuuden haasteiden kanssa.”
Kun yrityksen strategia törmäytetään skenaarioiden kanssa, saadaan selville, kuinka tulevaisuudenkestävästä organisaatiosta oikein on kyse. Kolehmainen kutsuu prosessia strategian testaamiseksi ”tuulitunnelissa”:
”Tuulitunneli paljastaa, miten yritys pärjää tulevaisuuden haasteiden kanssa.”
Pintaa syvemmälle
Katja Kolehmainen tietää, että parhaan hyödyn saamiseksi kannattaa mennä skenaarioiden maailmaan tarpeeksi syvälle – vaikka joskus se onkin haastavaa esimerkiksi ajankäytöllisistä syistä.
Kolehmainen kertoo olleensa vetämässä skenaarioprojektia pörssiyhtiössä, joka halusi tarkan rajauksen aihepiiriin. Työn edetessä huomattiin, että lähestymistapa ei toimi:
”Piti ottaa käyttöön kaavailtua laajempi näkymä eri asioihin ja ilmiöihin, jotta lopulta päästiin käsiksi niihin draivereihin, jotka vaikuttivat skenaarioiden kehittymiseen”, Kolehmainen muistelee.
FinanssiJOKO auttaa sinua uudistumaan ajassa ja kehittämään omia kompetenssejasi, suuntaamaan fokusta kohti oikeita asioita ja ymmärtämään alan muutosta. Lisäksi pääset verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia muiden finanssialan toimijoiden kanssa. Ohjelmaan sisältyy yhteinen osuus AaltoJOKO®-osallistujien kanssa tarjoten mahdollisuuden verkostoitumiseen yli liiketoimintarajojen. Lue lisää ohjelmasta.
