APV-sijoitustutkinnot Oy:n toimitusjohtaja Atso Andersenin mukaan alalla pitkään toimineet muistavat nuo yllä olevat kommentit vielä hyvin. Samalla kannattaa tutkia, kuka sijoittaa energiasektorin tai öljyteollisuuden osakkeisiin tai miten ESG-sijoittamisesta suurta ääntä pitävä BlackRock allokoi rahastovarallisuuttaan sittenkin konservatiivisesti.
ESG-käsitteistö, taksonomia, tulee voimaan vuoden 2022 alusta.
Isossa kuvassa vastuullisuudesta ei ole tilastoja katsomalla merkkiäkään. Tosin ESG-rahastojen kategoria kasvaa vuotuista 100 % vauhtia, mikä kertoo jonkinlaisen muutoksen käynnistymisestä. Siitä huolimatta riski–tuotto-suhteen optimointi on voimissaan.
Mutta ei ehkä enää kauan. Muutos käynnistyi 2015 Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä. Sen jälkeen Euroopan mittakaavassa nopeasti ja laajasti on käynnistynyt merkittävä lainsäädäntöuudistusten ohjelma. Ohjelma käsittää yhteiskunnan kaikki sektorit, myös rahoituslaitokset ja sijoituspalveluiden tarjoajat. Jo voimaan tullut vastuullisuusasioiden huomiointi soveltuvuuden ja asianmukaisuuden arvioinnin yhteydessä tai tieto rahaston vastuullisuuden tasosta on vasta kestävän rahoituksen regulaatio-osan alkua. ESG-käsitteistö, taksonomia, tulee voimaan vuoden 2022 alusta. Jonossa on tarkempaa tuoteraportointia, tilinpäätösraportoinnin muutosta, vakavaraisuuslaskennan, ns. Pillar 3 raportoinnin muutosta ja joillekin jopa EKP-raportoinnin muutosta seuraavien vuosien aikana. Vuosikymmenen puolivälissä mukaan tulevat sosiaaliset ja hallintoon liittyvät asiat. Lopulta laki määrää pääomat ohjautumaan etenkin ilmastonmuutoksen vastaiseen kamppailuun.
Sijoittajan ja erityisesti sijoitusneuvojan ammattitaidon osalta on tärkeä ymmärtää, mitä nyt alkaa tapahtua.
Finanssilaitosten tulee arvioida rahoitettujen tahojen ja sijoituskohteiden päästöt. Mielenkiintoisesti ensin vain 0,2 % EU-alueen yrityksistä tulee lakisääteisen ESG-raportoinnin (NFRD) piiriin, toki tässä ovat mukana listatut yritykset. Mutta kotitalouksien, pk-sektorin yritysten, startupien, julkisen sektorin toimijoiden (kunnat, kaupungit) ja yhdistysten raportointivelvoitteet eivät ole muuttumassa ainakaan vielä. Käytännössä kuitenkin kaikkien rahoituksen saamisen edellytykseksi tulee kertoa omat ESG-asiansa eli esimerkiksi kasvihuonepäästöt. Ja rahoituslaitokset ohjaavat allokaatiopäätöksiään näiden tietojen pohjalta. Pian esimerkiksi instituutiosijoittajat kertovat, miten paljon he rahoittavat mm. kasvihuonepäästöjä. Tulevaisuudessa sijoitusten aiheuttamille päästöille asetetaan todennäköisesti rajat. Sijoittamisessa riski–tuotto-suhteen optimoinnista siirrytään päästö–tuotto-suhteen minimointiin, hämmästyttävää kyllä.
Sijoittajan ja erityisesti sijoitusneuvojan ammattitaidon osalta on tärkeä ymmärtää, mitä nyt alkaa tapahtua. Koronan yhteydessä kävi niin, että korot jäivät edelleen nollaan, julkisen sektorin rooli kasvoi ja laki ohjaa pääomat kohti ilmastonmuutoksen ratkaisua. Eurooppa johtaa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua, Pohjoismaat ovat edistyneimpiä Euroopassa ja Suomi edistynein Pohjoismaista ESG-asioissa. Sen varaan on hyvä rakentaa osaamista. Siksi tarjoamme tulevaisuudessa myös sijoituspalvelututkintoja täydentävää APV ESG -ratkaisua.
APV-sijoitustutkinnot Oy ja Aalto EE järjestävät yhteistyössä suoritusmahdollisuudet sääntelyn vaatimille Sijoituspalvelu- ja sijoitusneuvojan tutkinnoille. Lue lisää.
