Säästän sinut sukellukselta kreikkalaisen mytologian syvään päähän: Prometheus sai kärsiä, koska oli harkitsevuudestaan huolimatta antanut ihmisistä tulla "uhkan itselleen, muille olennoille ja itse maalle".
Zeus, joka olisi halunnut vaihtaa teknisesti taitavan mutta kansalaisviisaudessa harjaantumattoman ihmiskunnan johonkin hieman pidemmälle mietittyyn ratkaisuun, rankaisi Prometheusta syöksemällä tämän loputtomaan kurjuuteen, missä kotkat nokkivat pois hänen maksansa joka ikinen päivä. Rike oli melkoinen ja tuohtumus sen mukainen!
Tohtori Albert Andersen linkittää tutkimuksessaan tarinan Prometheuksen kurjasta kohtalosta ilmastokriisiin jotakuinkin näin: "Tekninen taitavuus ilman kansalaisviisautta johtaa katastrofiin."
Asiaintila
Haluan kiinnittää huomionne kahteen seikkaan, jotka ovat viime aikoina hätkähdyttäneet minua.
Ensinnäkin se tosiasia, että 96 prosenttia kaikkien maailman nisäkkäiden yhteenlasketusta biomassasta koostuu ihmisistä ja ihmisen karjasta. Kaikki muut nisäkkäät aina hiiristä valaisiin muodostavat yhdessä loput neljä prosenttia. Tämä maalaa järkyttävän kuvan elintärkeän, tasapainoa ylläpitävän, upean mutta alati heikentyvän biodiversiteetin nykytilasta. Maapallon väestömäärän arvioidaan kasvavan yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä, ja voimmekin olettaa luonnon monimuotoisuuden jatkossakin dramaattisesti heikentyvän ja sukupuuttojen yleistyvän.
Toinen, vieläkin akuutimpi ja vakavampi ongelma on ilmastonmuutos, jota kiihdyttää kasvava hiilidioksidin määrä ilmakehässä: sitä on tällä hetkellä 415 miljoonasosaa. On helppo tuudittautua ilmastonmuutoksen vastaisia toimia koskeviin hyviin uutisiin (onhan meillä sentään Biden), mutta Stanford Earthissä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan tämänhetkiset vuotuiset hiilidioksidipäästöjen leikkaukset kattavat vain noin 10 prosenttia ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavasta 1–2 miljardista hiilidioksiditonnista.
Nuo luvut kääntäen meidän on kymmenkertaistettava ponnistelumme, jos haluamme pysyä niiden parametrien sisällä, joiden ennustetaan pitävän ilmaston lämpeneminen kurissa ja keskilämpötilan kaksi astetta esiteollista aikaa korkeampana. Tutkimuksessa todetaan myös, että vaikka päästöt vähenivät vuoden 2020 aikana 64 maassa, 150 maassa ne kasvoivat.
Meidän täytyy pystyä paljon parempaan.
Maailmanlaajuisesta yhteistyöstä – ja pääoman uudelleenkohdentamisesta
Onneksi yhteiskunta on pikkuhiljaa alkanut tiedostaa, että suhteemme luontoon ja rakennettuun ympäristöön on muututtava. Covid-19-pandemia on voimistanut maailmanlaajuista huolta planeettamme hyvinvoinnista, ja ilmastokriisin torjunnan kiireellisyys alkaa tuntua.
Hallinnon, älykkään pääoman ja lisäarvoa tavoittelevien yritysten innovaatioiden on kaikkien puhallettava yhtä aikaa yhteen hiileen."
Valtioiden hallitukset, Suomen hallitus mukaan lukien, tekevät ennennäkemättömiä poliittisia päätöksiä vihreiden teknologisten innovaatioiden tukemiseksi. Mutta kuten monissa ratkaisua vaativissa asioissa, hallinnon, älykkään pääoman ja lisäarvoa tavoittelevien yritysten innovaatioiden on kaikkien puhallettava yhtä aikaa yhteen hiileen.
Tämän saavuttamiseksi tarvitaan ennennäkemättömän laajaa maailmanlaajuista yhteistyötä, toteaa Marcus Wallenberg, SEB:n puheenjohtaja ja vaikutusvaltaisen Wallenbergin suvun viidennen sukupolven edustaja, joka pitää ilmastonmuutosta aikamme akuuteimpana haasteena. Hän peräänkuuluttaa innovaatioita yksityiseltä sektorilta ja hinnoittelun säätelyä avuksi ilmastokysymyksen ratkaisemisessa sekä korostaa sijoituspääoman roolia.
Mutta kyllähän fiksu pääoma jo tietää, minne mennä.
Vuonna 2021 lähettämässään toimitusjohtajan kirjeessä Larry Fink – joka edustaa maailman suurinta varainhoitajaa Black Rockia, jonka hallinnoima omaisuus on noin seitsemän biljoonaa dollaria – kuvaa pääoman uudelleenkohdentamista ilmastoriskeistä vihreisiin aloitteisiin "mannerlaattojen liikkeeksi", jota koronaviruskriisi on vastoin odotuksia pelkästään kiihdyttänyt.
FAANG ja muut digitalouden pörssiyhtiöt ovat olleet viime vuosikymmeninä korkean tuoton liikkeellepaneva voima, mutta vihreän teknologian yritysten nähdään mahdollisesti ottavan tämän roolin tulevina vuosikymmeninä.
Bisnesnäkökulma – teknisen taitavuuden rooli
Liiketoiminnassa ensisijaisena eettisenä huolenaiheena on vanhastaan pidetty asianmukaista "suoriutumista osakkeenomistajien vastuullesi uskomista velvollisuuksista", mutta Larry Finkin mukaan hiilineutraalius on uusi liiketoiminnan vastuulle uskottu velvollisuus, mikä näkyykin maailman suurimman varainhoitajan sijoituspäätöksissä.
Jalo taisto ilmaston puolesta tarjoaa tietysti myös valtavan mahdollisuuden."
Jalo taisto ilmaston puolesta tarjoaa tietysti myös valtavan mahdollisuuden: arviolta 6 000 miljardin euron markkinan älykkäille vihreille ratkaisuille vuoteen 2050 mennessä. Ja koska suuri osa liiketoiminnan hiilineutraaliuden saavuttamiseen tarvittavasta hiilidioksidin talteenoton, käytön ja varastoinnin teknologiasta on vielä keksimättä, avaimet haasteen voittamiseen – ja samalla sen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen – ovat yksityisen sektorin taskussa.
Vihreät kasvumahdollisuudet ovat erityisen merkityksellisiä suurilla aloilla, kuten energiantuotannossa, liikenteessä ja maataloudessa, mutta ne ohjaavat päätöksentekoa merkittävästi myös rakennusalalla.
Jo pelkät vihreiden rakennusmateriaalien maailmanmarkkinat tulevat olemaan 200 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoiset vuosina 2021–2026. Niitä kiihdyttävät sääntely ja kuluttajien tietoisuus, jotka lisäävät ekologisesti kestävien tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Myös rakennetun ympäristön energiansäästön alalla syntyy valtavasti uusia mahdollisuuksia, joita on kiehtovaa tutkia tarkemmin.
Strategisesta näkökulmasta kysymys on tietenkin aina ajoituksesta mahdollisuuksien tutkimisen, hyödyntämisen ja laajentamisen muodostamassa kolminaisuudessa. Voitaneen kuitenkin olettaa, että markkinat alkavat pikkuhiljaa olla valmiita kuuntelemaan ekoargumentteja, kun yllä mainittujen seikkojen lisäksi noin 70 prosenttia amerikkalaisista kuluttajista osti vuoden 2020 aikana "ekologisen tuotteen" silloinkin, kun se oli muita vaihtoehtoja kalliimpi.
Johtajuuden haaste – kansalaisviisautta etsimässä
Jos kaikki edellä mainitut asiat on jo huomioitu, mitä meiltä menee vielä ohi?
Loistava ajattelija ja hyvä ystäväni Edie Weiner totesi hiljattain International Women's Forumin pääpuheenvuorossaan hyytävän tosiasian: "Olemme niin antropologisesti kuin sosiaalisestikin paljon taipuvaisempia seuraamaan johtajaa, johon uskomme, vaikka emme olisikaan yhtä mieltä tämän arvoista tai lausunnoista, kuin seuraamaan jotakuta, jonka kanssa olemme samaa mieltä mutta jonka johtajuuteen emme usko."
Kauppakorkeakouluilla tulee olemaan oma tärkeä tehtävänsä paitsi johtamisvalmiuksien tukemisessa myös yhteisen sanaston ja käsitteistön luomisessa, kun strateginen vastuullisuus pidetään keskeisenä osana opetussuunnitelmaa."
Tarvitsemme näinä vaarallisina aikoina vahvaa näkemystä ja johtajuutta ohjaamaan meitä eteenpäin kohti sitä ennennäkemättömän laajaa maailmanlaajuista yhteistyötä, jota välttämättä tarvitsemme."
Tämä selittää valitettavan pitkälle nykyistä maailmanjärjestystä, jossa puolidemokraattisia itsevaltiaita pidetään parempana vaihtoehtona kuin toimettomuutta. Pelkäänpä, että juuri tämä johtajuuden haaste tulee olemaan merkittävin este matkallamme.
Tarvitsemme näinä vaarallisina aikoina vahvaa näkemystä ja johtajuutta ohjaamaan meitä eteenpäin kohti sitä ennennäkemättömän laajaa maailmanlaajuista yhteistyötä, jota välttämättä tarvitsemme.
Tähän asiaan vaikuttavat monet toimijat, ja esimerkiksi kauppakorkeakouluilla tulee olemaan oma tärkeä tehtävänsä paitsi johtamisvalmiuksien tukemisessa – mitä ne jo tekevätkin – myös yhteisen sanaston ja käsitteistön luomisessa, kun strateginen vastuullisuus pidetään keskeisenä osana opetussuunnitelmaa. Tässä Aalto EE on näyttänyt mallia ottamalla ESG-asioiden ja vastuullisuuden teemat näkyväksi osaksi tutkinto-ohjelmiaan – ja tarjoamalla strategisen vastuullisuuden opintoja yhteistyössä "maailman vihreimmän yliopiston" UC Berkeleyn ja Haas School of Businessin kanssa.
Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin meitä kaikkia yhdistävien yhteisten nimittäjien löytämisestä.
Financial Timesin johtava talouskommentaattori Martin Wolf kirjoitti hiljattain näin: "Ilmastonmuutos on langennut meidän sukupolvemme ratkaistavaksi". Näyttää siis siltä, että meillä kaikilla on tässä oma osamme kannettavana.
Prometheuksen pulmaan palataksemme: tekninen taitavuus johtaa kansalaisviisauden puuttuessa katastrofiin. Kuitenkin pelkkä kansalaisviisaus ilman teknistä taituruutta tarjoaaa tyhjiä hyveitä ilman konkreettisia ratkaisuja. Globaalien innovaatioiden ja globaalin yhteistyön on kuljettava käsi kädessä.
Annika Jyllilä-Vertigans on Paree Group Oy:n omistaja ja hallituksen jäsen, Vieser Oy:n toimitusjohtaja, Aalto EMBA:n vuosikurssin 2016 puheenjohtaja, IWF Finlandin puheenjohtaja ja Design Forum Finlandin hallituksen jäsen. Strategic Sustainability for Business -ohjelmassa keskitytään vahvistamaan vastuullisuuden ja yritysstrategian yhteyttä liiketoimintaympäristössä.
