Vaikka tulen kulttuuriperheestä ja olen opiskellut balettia, tulin kulttuurikentälle – monen ihmisen sanoja lainaten – "ulkopuolelta", työskenneltyäni liike- ja mediamaailmassa 25 vuotta. Business of Culture -ohjelman alkaessa työskentelin Tanssin talo -hankkeessa seitsemättä vuotta.
Aloitin aikoinaan pro bono -konsulttina, jollaisena olin mukana ensimmäiset kolme vuotta. Sen jälkeen toimin toiset kolme vuotta hallituksen varapuheenjohtajana ja lopulta puheenjohtajana.
Tanssin talo -vuosinani olin alati tietoinen paineesta, jota koin voittaakseni kentän luottamuksen omaan työhöni – olinhan "ulkopuolelta". Usein kokemukseni oli, ettei tekemääni työtä nähty itsenään vaan sitä arvioitiin suhteellisen introverttien tanssialan lasien läpi. Ikään kuin muunlaisuutta ei olisi tanssikentän – ironisesti yleensä nykytanssin – ydinpiirissä nähty mahdollisuutena ja voimavarana. Sen sijaan sen nähtiin uhkana nykyisissä rakenteissa vallitsevalle tilalle, josta mielestäni hyötyy vain pieni eliitti.
Keskiössä uudelleenarviointi
Toisaalta "ulkopuolelta" tulevana minulla oli enemmän tilaa ajatella ja uudelleenajatella. Ehdin opiskella historiaa status quon taustalla, arvioida ja uudelleenarvioida, kuinka itse uskoin sen palvelevan laajaa kenttää, taiteellista innovaatiota ja ennen kaikkea kipeästi tarvittavaa ansaintamallien kehittämistä.
Uudelleenarviointi osoittautuikin muutoksentekijäksi, joka vauhditti monia tapahtumia niin Business of Culture -ohjelman kuin Tanssin talon aikanani. Näistä kokemuksista olen aivan erityisen kiitollinen, sillä sain niistä entistä enemmän voimaa, tietoa, näkemystä ja määrätietoisuutta.
Meille osallistujille oli varsin selvää, että Business of Culture -ohjelmalle on akuuttia tilausta."
Aiempien päätösten uudelleenarviointi tämän päivän olosuhteissa olivat Business of Culture -opintojen keskustelujen ytimessä. Myös tämä leimasi toimintaani ja kauttani Tanssin talossa. Ovatko aiemmin tehdyt päätökset järkeviä ja toimivia nyt, kun tiedämme enemmän? Kuinka varmistamme johtamisen vastuullisuuden uuden tiedon ja nopeasti muuttuvien olosuhteiden ristiaallokossa?
Meille kaikille osallistujille – taiteenlajista tai kansallisuudesta riippumatta – oli varsin selvää, että Business of Culture -ohjelmalle oli akuuttia tilausta ja perustavanlaatuinen missio päivittää taide- ja kulttuurikentän johtamisen lisäksi koko keskustelukulttuuria ja politiikkaa, jolla sitä ohjataan.
"Ulkopuolisena", pelottavaa muunlaisuutta edustaessani uskallan todeta, että olen todistanut reiluuden ja kunnioituksen puutetta suomalaisen kulttuurikentän toimintatavoissa. Kun tämä tosiasia yhdistetään edelleen vanhentuneeseen valtionosuusmalliin ja harvoihin yksityisen rahoituksen mahdollisuuksiin, on onnistuttu luomaan turvasatama epäeettiselle hallinnolle ja valtadynastioille, joiden ulkopuolelle jää suurin osa taiteellisesta lahjakkuudesta, innovaatiosta, kehityksestä sekä toivosta ja uskosta.
On luotava vaihtoehtoja sille, mikä ei toimi
Business of Culture -kollegiosta löysin vihdoin paikan, jossa pystyin keskustelemaan näistä havainnoistani saaden samalla ajattelulleni kiinnostunutta, älykästä ja kunnioittavaa haastamista.
Osallistujien laaja-alainen asiantuntijuus ja tarve keskustella omaa kenttää laajemmalla näkökulmalla loi meille etuoikeuden uuteen, terveelliseen ja puolueettomaan alustaan sekä verkostoon. Jo opintojemme aikana pystyimme arvioimaan, testaamaan, uudelleenarvioimaan ja tätä kautta luomaan uusia ratkaisuja ja laadukasta ajattelua. Keskustelumme horjuttivat näkymättömiä, niin julkisia kuin piilopoliittisia, esteitä. Ehdoton luottamus ja kunnioitus olivat välittömiä.
Löysin vihdoin paikan, jossa pystyin keskustelemaan näistä havainnoistani saaden samalla ajattelulleni kiinnostunutta, älykästä ja kunnioittavaa haastamista."
Omakohtainen kokemukseni on ollut, että suurin osa taidekentän kehittymisen esteistä on rakennettu henkilökohtaisilla agendoilla – vallan väärinkäytöllä. Tanssin kentällä toimiessani olen tavannut eri sidosryhmissä monia erittäin viisaita, hyviä ja kokeneita ammattilaisia.
Mutta diplomaattisesti ilmaisten monissa tärkeissä pöydissä – ja niitä ympäröivillä paikoilla – on vielä paljon työtä tehtävänä. Olen todistanut puhdasta machiavellismiä kentän keskustelun ohjauksessa ja samanaikaisesti seurannut, kuinka hyväntahtoiset, lahjakkaat ja ajatusrikkaat ammattilaiset yrittävät saada epätoivoisesti ääntänsä kuuluviin. Jälkimmäiset edustavat sitä maaperää, jota meidän tulee ravita, hoivata ja jolle tulee tarjota lisää kasvutilaa.
Kun velvollisuutta oppia ja kehittyä on laiminlyöty jopa vuosikymmeniä, on turha yrittää korjata sitä, mikä on sisältä rikki. Meidän täytyy luoda uusia vaihtoehtoja olemassa olevan toimimattoman rinnalle, jotta voimme aidosti edesauttaa yleistä ja laajaa kehitystä sekä menestystä.
Visioni kehittää uusia liiketoiminta- ja rahoitusmalleja, jotka hyödyttävät kaikkia eivätkä jätä tilaa puolueellisille prosesseille tai päätöksenteolle, manifestoi ensimmäisen muotonsa Business of Culture -ohjelman aikana. Missioni on tarjota työkaluja ja rohkaisua uusien, konkreettisten vaihtoehtojen kehittämiseen olemassa olevien rakenteiden ulkopuolelle.
Business of Culture -ohjelma ja sen tarjoama tuki olivat oleellisessa roolissa tällä henkilökohtaisella kehitysmatkallani. Voin ilokseni sanoa koko kulttuurikentälle, että olen täällä jäädäkseni, yllyttääkseni toimimaan ja haastaakseni epätoimivaa, yhdessä koko valtavan taiteellisen ja ammatillisen pääoman kanssa, jota meillä on. Lopulta – ja aina – integriteetti ratkaisee.
Joten hypätkää kyytiin, ja kiinnittäkää turvavyönne. Matkasta tulee kivinen, mutta elintärkeä!
Elli Mäkilä perusti markkinointitoimisto Storybound Oy:n vuonna 2018 työskenneltyään 25 vuotta media- ja mainosalalla . Hän on valmentanut kustantajia ja mainostajia sekä teattereita, festivaaleja ja kulttuurialan yrityksiä Suomessa ja muualla Euroopassa. Hän toimi Tanssin talon varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina 2016-2020. Mäkilä osallistui Business of Culture -ohjelmaan vuosina 2019-2020. Hänen stipendiään tuki Jenny ja Antti Wihurin säätiö, joka tukee kulttuurin ja talouden kehittämistä Suomessa.
