– Yksi keskeinen onnistumisen elementti on ollut se, että olemme pystyneet integroimaan yritysturvallisuuteen ja riskienhallintaan liittyvät keskeiset asiat osaksi johtamisjärjestelmää ja -prosessia, SOK:n hallintopalveluiden ja riskienhallinnan johtaja Antti-Pekka Kuusiluoma sanoo, kun häneltä kysyy, mitä on onnistuneen turvallisuustyön takana.
Oleellista on liiketoiminnan kokonaisuuden hahmottaminen ja oman asiantuntijuuden suhteuttaminen ja sovittaminen sen osaksi – vaikka se oma asia usein tuntuukin kaikista tärkeimmältä.
Tämä on yksi keskeisiä asioita, joita Kuusiluoma on oppinut yli 25-vuotisen uransa aikana S-ryhmässä.
– Kun olin nuori, halusin rakentaa organisaatioon kokonaisvaltaisen, täydellisen turvallisuusjohtamisen järjestelmän. Omat ambitiot olivat kovat. Välillä ne eivät kohdanneet liiketoimintajohdon näkemyksiä turvallisuustoiminnan toteuttamisen tavasta ja laajuudesta organisaatiossa, enkä itse osannut antaa soveltavia ratkaisuvaihtoehtoja, Kuusiluoma sanoo.
Hän oppi, että on puhuttava samaa kieltä liikkeenjohdon kanssa ja ymmärrettävä, että ylimmän ja linjajohdon pöydillä on aika monta muutakin asiaa. Turvallisuus on tärkeää, mutta ”vain” yksi monista johdettavista asioista.
SOK:ssa ja S-ryhmässä on Kuusiluoman mukaan pyritty siihen, että turvallisuus on kiinteä osa organisaatioiden toimintaa ja johtamista, ei niistä irrallinen palikka.
– Yrityksen johtamis- ja ohjausjärjestelmistä irrallaan oleva turvallisuuden ”varjotekeminen” ei saa riittävän nopeasti erinomaisia tuloksia aikaan ja päälle liimattuna turvallisuus rakoilee ja irtoaa. Vaikka vähemmän kerralla, mutta siten, että turvallisuus ui esimerkiksi osaksi liiketoimintakonsepteja ja sieltä käsin vakiintuneeksi osaksi organisaation päivittäistoimintaa.
Jatkuvaa oppimista, ketteryyttä ja tiivistä yhteistyötä johdon kanssa
Aalto University Professional Development (Aalto PRO) ja Finnsecurity ry valitsivat Kuusiluoman vuoden 2020 turvallisuusjohtajaksi.
Kuusiluoma on tehnyt SOK:ssa ja S-ryhmässä 25 vuoden uran turvallisuuteen ja riskienhallintaan liittyvien asioiden parissa.
Neljännesvuosisata on hujahtanut turvallisuusjohtajan mukaan silmänräpäyksessä, eikä ihme, sillä muutos on ollut erityisesti turva-alalla jatkuvaa ja tehtäväkenttä on laajentunut huomattavasti sitten 1990-luvun puolivälin – jolloin esimerkiksi Internet oli hädintuskin rantautunut tietoisuuteemme.
– Jatkuva muutos on vaatinut heittäytymistä harmaalle ja tuntemattomalle alueelle ja edellyttänyt omien odotuksien ja vaatimuksien ylittämistä, Kuusiluoma sanoo.
Eikä muutos suinkaan näytä hidastumisen merkkejä. Päinvastoin.
– Riskienhallinnan näkökulmasta toimintaympäristön ja liiketoiminnan muutokset ovat yhä nopeampia ja niihin ennakointi ja varautuminen yhä monimutkaisempaa. Muutokset myös osaltaan lisäävät riskejä.
Siksi Kuusiluoman mukaan onkin erityisen tärkeää huolehtia siitä, että turvallisuusjohdolla on ylimmän johdon kanssa tiivis yhteistyö, koska liiketoimintaympäristön muutoksien ja trendien ymmärtäminen mahdollistaa paremman ennakoinnin ja varautumisen. Hyvään varautumiseen ja riskienhallintaan sisältyy tulevaisuusorientaatio.
Turvallisuus- ja riskienhallintajohdon on osaltaan huolehdittava siitä, että yrityksen johdolla on saatavilla reaaliaikainen tilannekuva yrityksen liiketoimintatavoitteita uhkaavista ja toisaalta myös liiketoimintaa mahdollistavista riskeistä.
Kaupan alan myllerrys haastaa myös turvallisuuden
Kun asettelee kiikarit silmille, tulevaisuudessa näkyy turvallisuuden ja riskienhallinnan näkökulmasta monta mielenkiintoista asiaa.
Kaupan alalla uudet asiointipolut ja maksamisen tavat verkkokauppoineen, kotiinkuljetuksineen ja itsepalvelukauppoineen mylläävät ja muokkaavat tuoden mukanaan uusia riskejä ja mahdollisuuksia.
– Miten covid on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan vähittäiskauppaan? Verkkokauppa tulee todennäköisesti jatkamaan kasvua, mutta miten se tulee muuttumaan? Miten maksamisen eri trendit kehittyvät, mitä mahdollisuuksia ja riskejä niihin liittyy? Miten asiointi kaupassa laajemmin ajateltuna muuttuu ja mitä kuluttajat odottavat vähittäiskaupan tekevän jatkossa terveyden ja turvallisuuden eteen? Kuusiluoma pohtii.
Kyberturvallisuus ja tietosuojakysymykset ovat viime vuosina nousseet turvallisuuden ja riskienhallinnan keskiöön, ja Suomessa tästä saatiin Vastaamon myötä konkreettinen ja kipeä muistutus. Kun teknologiat kehittyvät ja pilvipalvelut buustaavat, keskiöön nousee kysymys siitä, miten varmistetaan, että kaikki liiketoimintakriittinen henkilötieto on turvassa? Asiakkaiden luottamus on menestyksen ja olemassaolon edellytys yritykselle.
Teknologian lisäksi, ja sen ansiosta, työn tekeminen on murroksessa, ja pandemia on rysäyttänyt sen nenillemme erityisen näkyvästi.
Kun asiantuntijaorganisaatiossa siirrytään yhtäkkiä etätyöhön, tietoturvallisuus ja henkilöstön työhyvinvointi on mietittävä osittain uudelleen.
Kuusiluomaa on askarruttanut erityisesti, millaisia vaikutuksia etätyöllä on ihmisten elämänhallinnan ja mielenterveyden kannalta pidemmällä aikavälillä, kun koti muuttuu vähintäänkin yhdeksi työn tekemisen paikaksi.
– Mitä uusia keinoja ja menetelmiä meidän tulee kehittää luottamuksen ylläpitämiseksi, vertaistuen tarjoamiseksi ja sitoutumisen tukemiseksi organisaatioissa, Kuusiluoma pohtii.
Nopeiden muutosten edessä mukaan turva-alan osaamisen ja kyvykkyyksien pitää entisestään kasvaa.
– Kansallisella tasolla haluan uskoa, että erilaisten turvallisuusvaatimusten ja uhkien globaali kasvu tuo suomalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia. Turvallisena ja vakaana maana ja yhteiskuntana Suomi pystyy tulevaisuudessakin olemaan erittäin kilpailukykyinen. Kansallisen turvallisuuden eteen on kuitenkin tehtävä jatkuvasti töitä, se ei ole itsestäänselvyys!
Pelon taikapiirin aika on ohi
Yli 30 vuotta turvallisuusalalla ja vielä laajasti suomalaisten arkea läpileikkaavan SOK:n palveluksessa on aikamoinen näköalapaikka koko suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kun Kuusiluomalta kysyy uran tärkeimmistä opeista menestyksekkään turvallisuustyön näkökulmasta, hän nostaa esiin kaksi asiaa: liiketoimintahyödyn ja implementoinnin.
– Turvallisuus on jo itsessään arvo, mutta jos toivotaan organisaatiolta vahvaa sitoutumista turvallisuustyöhön, se pitää pystyä myymään liiketoimintahyödyillä, Kuusiluoma sanoo.
Turvallisuus on paketoitava mitattavaan muotoon muun muassa paremman laadun, asiakastyytyväisyyden, kustannussäästöjen, liiketoiminnan tuloksen tai esimerkiksi tuottavuuden näkökulmasta.
Implementoinnissa apuna ovat erinomaiset vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Uhkakuvien maalailulla ja tuomiopäivän julistamisella ei Kuusiluoman mukaan enää pärjää.
Hyvä asiantuntija osaa katsoa asiaa niin sisäisen kuin loppuasiakkaankin näkökulmasta. On mietittävä, miten eri toimet vaikuttavat heidän arkeensa ja mitä hyötyjä ne heille tuottavat.
– Turvallisuutta myydään hyödyillä ja mahdollisuuksilla, myönteisyyden ilmapiirissä. Turvallisuuden merkitystä nostetaan esille positiivisuuden kautta, Kuusiluoma sanoo.
– Pelon taikapiirin aika on ohi.
Aalto PRO:n Turvallisuusjohdon koulutusohjelma (TJK) täyttää tänä vuonna 30 vuotta. TJK:ssa tarkastellaan laajasti turvallisuuteen liittyviä teemoja ja yritysturvallisuuden kokonaisuuden johtamista. Lue lisää ohjelmasta.
