Aalto University Professional Development (Aalto PRO), Finnsecurity ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) valitsivat joulukuun alussa Vuoden turvallisuusjohtajaksi 2021 Onnettomuustutkintakeskuksen eli OTKESin johtajan, tekniikan tohtori ja professori Veli-Pekka Nurmen.
Nurmelle valinta tuli yllätyksenä. ”Onnettomuustutkintakeskus ei tee työtään saadakseen tunnustusta vaan ollakseen vaikuttava. Sen takia on yllättävää, että joku noteeraa. Tunnustus, joka tulee yllättäen ja taholta, jota arvostaa, tuntuu todella hienolta.”
Valintaperusteissa korostettiin Nurmen roolia aktiivisena kannanottajana, esiintyjänä ja keskustelijana. Hän kommentoi usein mediassa esimerkiksi onnettomuusriskejä. Esilläolo ja vaikeistakin asioista puhuminen ovat Nurmen mielestä turvallisuusjohtajalle tärkeitä ominaisuuksia. ”Jos puhelet vain mukavia tai et puhele mitään, sinusta ei ole mitään hyötyä. Silloin, kun on asiaa ja asialle perusteet, se täytyy osata ja pystyä sanomaan.”
Kaikissa tehtävissäni minulla on ollut ilo tehdä sellaisia hommia, joissa tehdään hyvää ja ollaan hyödyksi."
Nurmi on myös pidetty ja tunnettu luennoitsija ja turvallisuuden puolestapuhuja. Hänellä on taustaa esimerkiksi turvallisuusalan johtotehtävistä mutta myös tutkimuspuolelta, mikä on alalla melko harvinaista.
Turvallisuusteemat ovat kulkeneet mukana läpi hänen työuransa. Mikä niissä on niin mielenkiintoista?
Kysymys tuntuu vaikealta. ”Se on vain kiinnostavaa! Kaikissa tehtävissäni minulla on ollut ilo tehdä sellaisia hommia, joissa tehdään hyvää ja ollaan hyödyksi.”
”Turvallisuus on kaikista kiinni. Hölmöintä on ulkoistaa turvallisuus turvallisuusorganisaatiolle. Siitä ei koskaan tule hyvää lopputulosta. Olen myös vankka yhteistyön ja ryhmätyön kannattaja. Mitään ei voi saada yksin aikaiseksi. Jos taas puhalletaan yhteen hiileen ja pelataan samaan suuntaan, se on kaiken a ja o.”
Jatko-opinnot toivat substanssiosaamista – mutta ennen kaikkea oikeaa asennetta
Nurmen kiinnostus turvallisuusalaa kohtaan heräsi jo opiskeluaikoina 1980-luvulla. Hänen pääaineensa Tampereen teknillisessä yliopistossa oli sähkötekniikka, joten sivuaineenaan hän halusi opiskella jotain vähemmän teknistä.
Nurmi ilmoittautui ympäristösuunnittelun sekä turvallisuustekniikan kursseille. Ympäristösuunnittelun kurssit jäivät lopulta käymättä, koska turvallisuustekniikan opinnot veivät mukanaan.
Pian diplomi-insinööriksi valmistumisensa jälkeen Nurmi päätyi töidensä kautta johtamaan Tukesissa sähköturvallisuuden tutkimusohjelmaa. Silloin hänelle turvallisuustekniikan sivuainetta Tampereella opettanut professori Markku Mattila ehdotti Nurmelle, että hän tekisi aiheesta väitöskirjan.
”Voisi sanoa, että hän vähintäänkin houkutteli minut jatko-opintoihin. Hän on ollut muutenkin tärkeä mentori minulle koko urani ajan.”
Päätökseen vaikuttivat myös omat kokemukset työelämästä. Nurmi toimi jo uransa alkuvaiheessa esihenkilötehtävissä vetäessään sähköverkkotoimintaa Porissa. ”Tuli sellainen olo, että kun päätyönäni johdan liiketoimintaa, haluan näyttää vähintäänkin itselleni, että tiedän asioista jotakin – ja jos olen väitellyt alalta, silloin kenenkään ei ole helppo sanoa, ettei tuo mistään mitään tiedä.”
Jos asenne ei ole kunnossa, silloin myöskään turvallisuusriskien hallinta ei ole kunnossa."
Väitöstutkimuksen aiheena oli sähkön paloturvallisuus. Jatko-opinnot toivat lisää substanssiosaamista mutta ennen kaikkea ne opettivat oikeanlaista asennetta. Se on Nurmen mielestä ensisijaisen tärkeää turvallisuustyössä.
”Jos asenne ei ole kunnossa, silloin myöskään turvallisuusriskien hallinta ei ole kunnossa. Jos taas asenne on kunnossa, saadaan aikaan monen näköistä.” Nurmen nykyisessä työpaikassa
Onnettomuustutkintakeskuksessa asenteen tärkeys konkretisoituu joka päivä, jokaista onnettomuutta tutkiessa.
”Mitä enemmän oppii, sitä paremmin ymmärtää, miten vajavainen on oma tietämys”
Turvallisuustyössä ensisijaisen tärkeää on ennaltaehkäisy. Vaikka turvatoimet maksavat, isojen onnettomuuksien kustannukset ovat aina paljon suuremmat – paitsi taloudellisesti myös inhimillisesti ja sosiaalisesti. ”Väitöskirjaa tehdessäni kehitin sloganin, että palot on aina parempi ennaltaehkäistä kuin sammuttaa. Se pätee kaikkiin muihinkin onnettomuuksiin.”
Nurmi sanoo olevansa kokonaisvaltaisen turvallisuuskäsityksen kannalla. Hyvä turvallisuusosaaja hallitsee laaja-alaisesti teorian, mutta osaa soveltaa oppeja myös käytännössä. Aalto PRO on palvellut alaa kouluttamalla turvallisuusjohtajia ja alan asiantuntijoita jo 30 vuoden ajan Turvallisuusjohdon koulutusohjelma TJK:ssa.
Turvallisuusosaajan pitää olla myös avoin uudelle tiedolle ja uusille ajatuksille. ”Olen muun muassa opettanut tulevia poliiseja ja sanonut heille, että jos joskus vetoan jossain perustelussani pitkään kokemukseeni, sitten minut on aikaa pistää eläkkeelle.”
Kokemus antaa toki eväitä keksiä ja kehittää hyvät asiaperustelut, mutta työkokemus itsessään ei itsessään riitä perusteluksi näkemykselle tai päätökselle. ”Mitä enemmän oppii, sitä paremmin ymmärtää, miten vajavainen on oma tietämys.”
Hyvä turvallisuus-ammattilainen on yhteistyön rakentaja."
Sekin pitää huomioida, että maailma muuttuu koko ajan. Sen vuoksi omaa osaamistakin pitää kehittää jatkuvasti. Esimerkiksi OTKESin henkilökunta kouluttautuu jatkuvasti lisää.
”Hyvä turvallisuusammattilainen motivoi eikä pakota. Hyvä turvallisuusammattilainen on yhteistyön rakentaja eikä sooloilija. Hyvä turvallisuusammattilainen on joukkuepelaaja eikä sellainen, joka pörrää. Turvallisuusammattilaisen pitää olla monipuolinen, mutta jos uskoo omaan kaikkitietävyyteen, silloin mennään pieleen”, Nurmi tiivistää.
Suomalainen turvallisuustyö on Nurmen mielestä kehittynyt valtavasti viime vuosikymmeninä. Ei voi kuitenkaan sanoa, että turvallisuusasiat olisi huomioitu yhtä hyvin tai huonosti kaikissa suomalaisissa organisaatioissa tai kaikilla aloilla. Niin sanottujen turvallisuuskuplien, joissa keskitytään kehumaan oman organisaation turvallisuuskulttuuria, rakentaminen on vaarallista, sillä silloin puutteita on mahdoton huomata ja hyväksyä. Kupla puhkeaa vasta ison onnettomuuden tapahtuessa.
Seuraavan ura-askeleen aika
Nurmi on johtanut Onnettomuustutkintakeskusta yli yksitoista vuotta. Vuoden 2022 alussa hän siirtyy uusiin tehtäviin Teollisuuden Voiman (TVO) turvallisuusjohtajaksi.
”Minulla on aivan loistava tehtävä nyt. On vaikea kuvitella mitään kiinnostavampaa työtä kuin Onnettomuustutkintakeskuksen johtaminen. Mutta olen ollut tehtävässä jo pidempään kuin yksikään edeltäjistäni, ja kun virtaa vielä riittää, sanoisin että on myös OTKESin etu, että siirryn nyt toisaalle.”
OTKES tutkii isoja ja ikäviä onnettomuuksia, ja Nurmi pitää sitä erittäin tärkeänä toimijana myös tulevaisuudessa. Sen itsenäisyys ja ammattitaito on oleellista turvata. ”Teemme jokaisen tutkinnan ryhmätyönä, ja näihin moniammatillisiin ryhmiin valitaan parhaat eri alojen asiantuntijat. OTKESissa on älyttömän ammattitaitoinen ja monipuolinen porukka, jota tulee ikävä.”
Toisaalta Nurmi on silminnähden innoissaan myös tulevasta roolistaan TVO:n johdossa ja ydinvoimateollisuudessa.
”Se, mitä Teollisuuden Voima tekee, on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää. Sanoisin myös, että se on työnantaja – niin kuin on Onnettomuustutkintakeskuskin – josta voi olla ylpeä. Puhtaasti omasta näkövinkkelistäni tämä on aivan erinomainen seuraava ura-askel.”
Nurmi pitää tulevassa tehtävässään keskeisenä toiminnan ja turvallisuuden varmistamista ja kehittämistä sekä tinkimättömyyden kulttuuria: turvallisuustyössä ei voi oikaista vaan asiat täytyy tehdä kunnolla.
”Jatkotyöskentelyni ydin on se, että yritän pitää Onnettomuustutkintakeskuksen sieltä pois. Jos OTKESilla tulee TVO:lle asiaa, sitten asiat ovat huonosti.”
Aalto PRO:n Turvallisuusjohdon koulutusohjelma - TJK täytti 30 vuotta vuonna 2021. Turvallisuusjohtamisen tavoite on tukea organisaation toimintavarmuutta ja luotettavuutta – myös häiriötilanteissa. Kattava koulutuksemme auttaa osallistujia kehittämään ja johtamaan turvallisuutta kokonaisvaltaisesti sekä toimimaan vaikuttavina johtajina. Lue lisää
