Webinaarissa puhujina olivat toimitusjohtaja ja osakas Niina Uusi-Autti Swanlake Strategysta ja toimitusjohtaja Tanja Eronen Nordea Fundsista. Keskustelua moderoi Aalto University Executive Education Oy:n Competence Manager Jenna Anttonen.
Skenaariosuunnittelu korvaa jo perinteisestä strategista suunnittelua
Uusi-Autti puhui tilaisuudessa strategisesta päätöksenteosta epävarmassa toimintaympäristössä. Epävarmuuden tilanteet voidaan jakaa hänen mukaansa neljään tasoon. Niistä alimmalla tulevaisuus näyttää selkeältä, kun taas korkeimmilla tasoilla koetaan todellista epävarmuutta.
Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat aiheuttaneet merkittävää epävarmuutta. Tällaisessa tilanteessa ei ole yhtä oikeaa strategiaa tai valintaa, vaan päätösten hyvyys riippuu siitä, mihin suuntaan markkinat kehittyvät, Uusi-Autti sanoi.
Hänen mukaansa yritysten pitäisi ennustamisen sijaan kehittää epävarmuuden sietokykyä ja kykyä toimia epävarmuuden vallitessa. Perinteinen strateginen suunnittelu onkin osittain täydentynyt ja jopa korvautunut skenaariosuunnittelulla.
Uusi-Autti selitti webinaarissa, että skenaarioihin pohjautuvassa strategisessa päätöksenteossa pyritään hahmottamaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia mahdollisimman laajaksi. Siinä pohditaan muun muassa sitä, millaiset epävarmuudet voivat muuttaa markkinoita täysin eri suuntaan.
Tärkeää on muistaa, että muutos voidaan nähdä uhan sijasta myös mahdollisuutena, Uusi-Autti huomautti. F-Securen hallituksen puheenjohtajaa ja Nokian hallituksen entistä puheenjohtajaa Risto Siilasmaata lainatakseen, hän totesi, että kun aktiivisesti tunnistetaan uusia mahdollisuuksia, voidaan tehdä valintoja. Silloin yrityksellä säilyy kontrolli tilanteesta epävarmassakin toimintaympäristössä.
Strategista ennakointia hyödyntävät yritykset suoriutuvat monella mittarilla parhaiten, Uusi-Autti huomautti. Hänen mukaansa organisaatioissa skenaariointi onkin yleistynyt koronapandemian myötä.
Nopeat muutokset vaativat resilienssiä
Nordea Fundsin Tanja Eronen puhui tilaisuudessa varainhoidon toimialasta sekä sen sopeutumisesta nopeampaan muutostahtiin. Nopea tahti vaatii organisaatiolta ja toimialalta resilienssiä, Eronen muistutti.
Käytännössä resilienssi tarkoittaa nopeita päätöksiä, pilotointia, päätöksentekoa mahdollisimman ”alhaalla”, sitä että johto viestii suunnasta ja päätöksenteon kriteereistä mahdollisimman selvästi, sitä että muutosalueille kohdistetaan riittävästi huomiota ja sitä ettei virheitä pelätä.
Näistä tärkein on jälkimmäinen. Se, ettei päätöstä uskalleta tehdä lainkaan, on huonompi vaihtoehto kuin nopea päätöksenteko, vaikka se johtaisikin virheeseen. Tärkeää on, että virheet myönnetään, jotta ne voidaan korjata pikaisesti ja niistä voidaan oppia.
Virheet salliva organisaatiokulttuuri on kuitenkin vaikea toteuttaa, Eronen myönsi. Siihen voidaan päästä keskustelemalla virheistä ja se puolestaan vaatii vahvaa psykologista turvallisuutta, huomautti Uusi-Autti.
Finvan kevään 2022 webinaarisarja
Skenaariosuunnitelulla toiminta- ja kilpailukykyä – katso tallenne täältä
Venäjä-pakotteet – Mitä pakotteiden sisällöstä ja vaikutuksista on hyvä tietää nyt? – katso tallenne täältä
