Olemme kaikki varmasti kuulleet filosofi Herakleitoksen kuuluisan lausahduksen: "Muutoksen maailmassa yksi asia on muuttumaton: taukoamaton muuttuminen." Näinä aikoina lausahdus on ajankohtaisempi kuin koskaan.
Vuosikymmeniä vanhaa VUCA-käsitettä on käytetty pitkään organisaatioiden ohjaamisessa nykypäivän linkittyneessä ja digitaalisessa maailmassa, jota hallitsevat epävakaus (volatility), epävarmuus (uncertainty), monimutkaisuus (complexity) ja monitulkintaisuus (ambiguity).
Kahden viime vuoden aikana maailmassa tapahtuneiden rajujen muutosten ja tapahtumien valossa VUCA näyttää milteipä vanhentuneelta käsitteeltä, minkä vuoksi sitä on korvattu tai täydennetty BANI-käsitteellä: hauraalla (brittle), ahdistuneella (anxious), epälineaarisella (non-linear) ja käsittämättömällä (incomprehensible).
Meistä jokaisen kokeman muutoksen nopeus on liian suuri selittyäkseen monimutkaisella ja moniselitteisellä. Kaaos on korvannut monimutkaisen ja epävakaan.
Meistä jokaisen kokeman muutoksen nopeus on liian suuri selittyäkseen monimutkaisella ja moniselitteisellä.
Ahdistus syntyy siitä, että maailma on epälineaarinen eikä anna meille mahdollisuutta pitäytyä hyviksi havaituissa menetelmissä ja testatuissa työskentelytavoissa.
Käsittämätön, BANI:n I-kirjain, edellyttää intuition käyttämistä: kun jokin on käsittämätöntä, meillä ei ole aikaa tutkia sitä perusteellisesti ennen päätöksen tekemistä, vaan meidän on pakko luottaa intuitioomme ja toimia sen varassa.
Taistelua haurautta vastaan käydään resilienssin avulla. Resilienssi perustuu yhteistyökulttuuriin ja vaatii muun muassa panostamista koulutukseen, erityisesti sosiaalisiin- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka puolestaan edistävät empatiaa yritys- ja yksilötasoilla.
Empatia yhdessä mindfulnessin kanssa on ratkaisevan tärkeää ahdistuksen käsittelyssä. Kaiken kaikkiaan on välttämätöntä tarjota työntekijöille koulutusta sosiaalisiin ja ihmissuhdetaitoihin paitsi ahdistuksen välttämiseksi myös tulevien aikojen ja väistämättömien muutosten kohtaamista varten.
Tutkimukset osoittavat, että Covid-19-pandemian jälkeiset osaamisen kehittämispyrkimykset ovat keskittyneet erityisesti kahteen osa-alueeseen: sosiaalisiin ja emotionaalisiin taitoihin sekä edistyneisiin kognitiivisiin taitoihin. (McKinsey & Co., 2021) Näiden kahden osa-alueen kasvu on ollut suurinta vuoteen 2019 verrattuna.
Tutkimuksen lähettämä viesti on hyvin selvä: BANI:a ei voi käsitellä vain teknisten taitojen avulla. Teknistä osaamista, erityisesti datan, digitaalisen ja tekoälyn käsittelyä, tarvitaan enemmän kuin koskaan. Mutta tarvitsemme ihmissuhdetaitoja voidaksemme selviytyä.
Teknistä osaamista tarvitaan enemmän kuin koskaan. Mutta tarvitsemme ihmissuhdetaitoja voidaksemme selviytyä."
Organisaatioiden on oltava valmiita tulevaisuuteen, piti tulevaisuus sisällään mitä tahansa. Bain & Companyn tutkimuksen (2021) mukaan organisaatioilla on joitakin toimenpiteitä joiden avulla he voivat valmistautua tulevaisuuden osaamistarpeisiin.
Yksi käytännöistä on: "Älä lopeta johtamisen kehittämistä". Tutkijat korostavat myös, että sosiaaliset ja emotionaaliset taidot on sisällytettävä johtamisen kehittämiseen. Lisäksi on syytä varmistaa, että ”tulevaisuuden tähtien” odotukset tunnistetaan organisaatiossasi.
Odotukset ovat korkealla, ja monimuotoisuus ja osallisuus ovat ratkaisevan tärkeitä niitä tarkasteltaessa.
Dr. Riitta Lumme-Tuomala on Aalto EE:n Head of Growth. Hänen vastuualueitaan ovat strateginen markkinointi, viestintä ja alumnisuhteet. Hän vastaa myös talent managementin konseptista Aalto EE:llä.
