Kilpailuedun saavuttaminen markkinalla on pitkään ollut yksi yritysten keskeisistä tavoitteista. Kilpailuedun kannalta ratkaisevaa on vertailu suhteessa muihin toimijoihin ja yrityksiin samalla tunnetulla markkinalla. Mutta mitä jos tunnettua markkinaa ei vielä ole? Mikko Kosonen nostaa kilpailuedun rinnalle ajatuksen elinvoimaedusta.
”Mikä voisi olla yrityksille uusi tavoite, kun kilpailuetu on yhä hiipuva luonnonvara maailman nopeassa muutoksessa”, Kosonen pohjustaa elinvoimaedun tausta-ajatusta.
Elinvoimaedulla Kosonen viittaa missiovetoiseen ratkaisujen kehittämiseen, jossa tavoitteena on synnyttää ratkaisuita, joilla pystytään vastamaan kompleksisiin ongelmiin. Keskiössä on siis merkityksellisyys ei keskinäinen kilpailu. Elivoimaetu vaatii julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä yliopistojen yhteistyötä. Kosonen korostaakin, että juuri merkitys ja yhteinen missio saavat ihmiset työskentelemään yhdessä ja purkamaan siiloja.
”Elinvoimaedussa ei asemoida itseään suhteessa kilpailijoihin vaan suhteessa oman mission edistymiseen", Kosonen kertoo.
Muutos on pysyvää - miksi siis etsimme pitkäkestoisia ratkaisuita?
Maailmasta on pysyvästi tullut kompleksinen, jatkuvasti muuttuva ja turbulentti ympäristö, jossa ennakointi on entistä hankalampaa - ellei jopa mahdotonta. Ajattelutapa, jossa ongelmiin pyritään löytämään aikaa kestäviä ratkaisuita ei toimi enää tämänkaltaisessa toimintaympäristössä.
"Täytyy hyväksyä ja ymmärtää, että olemme kompleksisessa toimintaympäristössä, jolloin pitää lähteä rakentamaan toimintamalleja, jotka ovat lähtökohtaisesti joustavia ja muutoskykyisiä”, Kosonen painottaa.
Esimerkkinä viheliäästä ja kompleksisesta ongelmasta, jonka ratkaiseminen vaatisi uudenlaista yhteistyöstä kumpuavaa lähestymistapaa, Kosonen nostaa sosiaali- ja terveysuudistuksen. Nykyisessä muodossaan soteuudistus näyttäytyy hänen mukaansa perinteisen ”teollisen aikakauden” ratkaisuna, jossa hallintotasoja lisäämällä pyritään löytämään ratkaisuita. Vaikka samanaikaisesti elämme maailmassa, jossa digitaalisuudella hallintotasojen määrää voitaisiin päinvastoin vähentää.
”Soteuudistuksessa on paljon vanhanaikaista lineaarista ajattelua, jolla pyritään vaan lähinnä mittakaavaetuihin.”
Tämänkaltaisten kompleksisten ongelmien ratkaiseminen vaatii siis aivan uudenlaista ajattelutapaa. Kosonen korostaakin, että ratkaisuiden muotoilussa tulisi keskittyä joustavuuteen ja muutoskyvykkyyteen, sillä perinteisten pysyvien ratkaisuiden aika on ohi.
”Kaikki lähtee ajattelutapojen muutoksesta", Kosonen kiteyttää.
Kasvua kestävyyden ehdoilla
Ajattelutavan muutokseen kietoutuu myös kestävän kasvun teema. Suomalainen hyvinvointivaltio on tiukasti liitoksissa talouskasvuun ja kasvun tavoittelu on ollut ja on edelleen hyvinvointivaltion edellytys. Kuitenkin samanaikaisesti on tunnistettu fakta, että kasvu täytyy uudelleen määritellä, sillä loputon kasvu ei ole realistinen eikä edes teoreettisesti mahdollinen tavoite.
Kosonen toteaa, että kasvuajatuksesta kokonaan luopuminen on hyvin vaikeaa, mutta tulevaisuuden kasvun tulee yhä entistä enemmän perustua immateriaaliseen kasvuun, luonnonvarojen kustannuksella tehtävän kasvun sijaan.
”Rajaton kasvu rajallisella maapallolla on mahdotonta."
Miten elinvoimaetu eroaa kilpailuedusta? Miten ajattelutapojen täytyy muuttua, jotta viheliäisiin ongelmiin voidaan löytää aidosti toimivia ja muutoskykyisiä ratkaisuita? Miltä kestävä kasvu tulevaisuudessa näyttää? Muun muassa näistä aiheista keskustellaan Aalto Leaders’ Insight -podcastin jaksossa.
KTT Mikko Kosonen toimii Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajana. Kososella on pitkä työkokemus Sitran yliasiamiehenä toimimisesta sekä ennen sitä hän on työskennellyt Nokiassa useissa eri johtotehtävissä. Jakson juontaa toimittaja Reetta Räty.
