Kun näin Facebookissa toimittaja Rauli Virtasen 18. maaliskuuta jakaman Time-lehden hätkähdyttävän kansikuvan, kahden lapsen äitinä kyyneleet alkoivat valua silmistäni. Kuvassa ukrainalainen sotilas auttaa äitiä ja hänen pientä vauvaansa pakenemaan Venäjän pommien alta Kiovassa.
Ukrainan sotaa on nyt käyty toista kuukautta. Sen kasvot ovat ukrainalaisäidin kauhun täyttämät. Pitkittyessään sodan seurannaisvaikutukset leviävät kauas ja inhimillinen hinta on globaalisti valtava.
Maailman ruokaohjelma WFP on jo varoittanut, että sota Ukrainassa voi aiheuttaa ennennäkemättömän maailmanlaajuisen nälkäkriisin, mikä pahentaa erityisesti köyhimpien maiden ennestäänkin tukalaa tilannetta. Monissa niistä pitkittynyt konflikti ei ole ratkennut, vaikkei uutiskynnys enää ylitykään.
Johtajuudelta ja johtajilta muuttunut ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii paljon, myös uudenlaisia kyvykkyyksiä. Globaali (geo)poliittinen ymmärrys, ennakointi sekä eettinen ja vastuullinen – myös kantaaottava – johtaminen korostuvat entisestään.
Kestävän kehityksen tavoitteista yhteenkään ei voi pyrkiä toisen kustannuksella: ne ovat toisistaan riippuvaisia ja yhtä tärkeitä."
Monien yritysten ja organisaatioiden vastuullisuustoimet on sidottu edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG), joista on tavallisesti tunnistettu omalle toiminnalle olennaisimmat. Tavoitteista yhteenkään ei voi pyrkiä toisen kustannuksella: ne ovat toisistaan riippuvaisia ja yhtä tärkeitä.
Tavoite 16 korostaa rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa. Sen merkitys organisaatioiden ja yritysten toiminnalle konkretisoitui Ukrainan kriisin yhteydessä kertaheitolla, kun sota tuli lähelle. Mikä on rauhan merkitys ja sodan hinta? Miten yritykset ja organisaatiot voivat jatkossa edistää rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa?
Läntinen yhteisö ja aivan tavalliset ihmiset ovat reagoineet Ukrainan tilanteeseen ennennäkemättömällä voimalla. Se luo valtavasti toivoa siitä, että sodanaikainen ja -jälkeinen uudelleenrakennus tapahtuu taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi, oikeudenmukaisesti ja inklusiivisesti – sekä siitä, että auttamishalu myös muita alueita ja ihmisiä kohtaan kasvaa.
Kuva äidin tuskasta ja auttavasta sotilaasta toi sodan konkreettisesti silmille. Samanlaisia kuvia otetaan ympäri maailmaa. Miljoonat ihmiset elävät jatkuvasti pelossa, erilaisten konfliktien ja ihmisoikeusrikkomusten keskellä.
Korruptiota ruokkivat monet eri osapuolet.
Pitääkö radikaalien vastuullisten ratkaisujen tapahtua vasta, kun tilanne on niin räikeä, ettei muu toiminta ole millään mittareilla oikein ja mahdollista?"
Ennen nykyistä työtäni työskentelin 15 vuotta kansainvälisissä tehtävissä erityisesti kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön parissa, ja olen pohtinut, pitääkö radikaalien vastuullisten ratkaisujen tapahtua vasta, kun tilanne on niin räikeä, ettei muu toiminta ole millään mittareilla oikein ja mahdollista. Vaatiiko toiminta itseä lähelle tulevan brutaalin sodan, mitä ei voi ohittaa?
Liian usein toimimme edelleen harmaalla alueella varsinkin paikoissa, joissa valvonta on heikompaa ja ihmiset ovat haavoittuvaisemmassa asemassa, ja teemme yhteistyötä kyseenalaisten kumppaneiden kanssa.
Toisaalta Ukrainan kriisi on näyttänyt sen, että monet yritykset ovat tehneet isoja arvopohjaisia valintoja ja uhrauksia taloudellisen tuloksen kustannuksella.
Sodalle ei valitettavasti vielä näy loppua. Kun rauhansopimuksen allekirjoittamisen päivä koittaa ja aseet lasketaan, alkaa uusi aika. Poliittiseen sopimukseen pääseminen on ensiaskel rauhan tiellä. Rauhantyö ja rakentaminen tapahtuvat lopulta ihmisten keskellä, sovinnon ja anteeksiannon kautta.
Katri Koivula työskentelee Associate Directorina Aalto EE:ssä.
