Suomessa kevään kenties merkittävin uutinen Venäjän hyökkäyssodan ohella on ollut hoitajapula ja hoitajien työtaistelutoimet. Toukokuussa hoitoalan järjestöt Tehy ja Super hylkäsivät sovittelulautakunnan sovintoesityksen. Nyt ne valmistelevat äärimmäisiä työtaistelutoimia, laajoja joukkoirtisanoutumisia.
Monet alan ongelmista liittyvät huonoihin työoloihin ja johtamiseen. Esimerkiksi Helsingin Sanomien maaliskuun lopussa julkaiseman kyselyn tulokset paljastivat, että moni suomalainen hoitaja kärsii työssään riittämättömyyden tunteesta, huonosta johtamisesta, vaikutusmahdollisuuksien puutteesta ja työn kuormittavuudesta.
Samalla, kun terveydenhuoltoalalla tapahtuu isoja muutoksia muun muassa teknologisen kehityksen ja sote-uudistuksen myötä, hoitoala ei enää houkuttele riittävästi uusia tekijöitä. Muun muassa Tehy on jo pitkään sanonut, että syynä on alan huono maine. Moni kokenut ammattilainen pohtii alanvaihtoa tai on jo toteuttanut aikeensa.
HS:n kyselyssä korostuivat etenkin palkkaan, resursseihin ja johtamiseen liittyvät ongelmat. Lehden maaliskuussa tekemässä haastattelussa Työterveyslaitoksen tutkija Jari Hakanen totesi, että näistä kolmesta helpoimmin – joskaan ei helposti – voidaan vaikuttaa johtamiseen.
Hakanen on täysin oikeassa. Johtamiseen voidaan vaikuttaa, sitä voidaan kehittää – ja näin täytyy tehdä, jotta laadukas suomalainen terveydenhuolto ja hoitoalan houkuttelevuus taataan myös tulevaisuudessa.
Hyvä johtaminen lisää tyytyväisyyttä työssä
Aalto University Executive Educationilla on kolmenkymmenen vuoden kokemus terveydenhuollon johdon ja asiantuntijoiden valmentamisesta. Vaikutusarviointiemme perusteella johtamiskoulutus tuo esihenkilötyöhön varmuutta, selkeyttä, rakennetta ja uusia työkaluja. Opit auttavat esimerkiksi muutosten juurruttamisessa.
Johtamiskoulutus myös kohentaa työntekijöiden tyytyväisyyttä työssä.
Esimerkiksi Mehiläinen aloitti vuonna 2019 koko maan kattavan esihenkilökoulutuksen, jonka avulla on haluttu varmistaa, että johtaminen kaikkialla yhtiössä on yhtenäistä ja ammattitaitoista.
Johtamiskoulutus myös kohentaa työntekijöiden tyytyväisyyttä työssä."
Tavoitteena on ollut myös panostaa työhyvinvointiin talon sisällä. Mehiläisen mukaan tiimin jäseniä voi johtaa menestyksekkäästi vain tuntemalla heidät paremmin, rakentamalla ryhmädynamiikkaa ja innostamalla yhteisiin tavoitteisiin. Yhtiössä uskotaan, että kun oma henkilöstö haluaa tehdä hyvää työtä omassa porukassa, se vaikuttaa myönteisesti itse työhön ja esimerkiksi vähentää poissaoloja.
Vuonna 2020 Mehiläisen työntekijöiden työtyytyväisyys kasvoi – vaikka yleisesti koronapandemia heikensi varmasti merkittävästi hoitajien ja lääkäreiden jaksamista työssä. Yhtiön tekemän kyselyn perusteella henkilöstö koki esihenkilöt voimaannuttavana tekijänä työssä. Voidaan olettaa, että systemaattinen johtamistaitojen kehittäminen vaikutti merkittävästi tulokseen.
Moni terveydenhuoltoalan johtaja kaipaa työhönsä lisää työkaluja
Terveydenhuoltoalan johtajat ovat usein alansa substanssiosaajia – siis lääkäreitä tai hoitajia. Johtamisopinnot eivät tyypillisesti ole osa kummankaan ammattiryhmän perusopintoja.
Moni terveydenhuoltoalan johdossa työskentelevä hakeutuukin uransa aikana esimerkiksi johtamiskoulutuksiin. He haluavat parantaa esihenkilötyössä tarvittavia taitojaan ja oman organisaationsa päätöksentekoa sekä hyödyttää työyhteisöään paremmin omalla asiantuntemuksellaan. Moni heistä kaipaa työhönsä myös parempia konkreettisia valmiuksia ja työkaluja esihenkilötyöhön.
Asiantunteva johtaminen auttaa paitsi pärjäämään muuttuvassa toimintaympäristössä myös varmistamaan työpaikkojen houkuttelevuuden."
Alan ja alan työpaikkojen täytyy vastata näihin tarpeisiin. Terveydenhuoltoalan ammattilaiset tekevät korvaamattoman tärkeää työtä, jonka vaikutukset näkyvät kaikkialla yhteiskunnassa. Heidän työssäjaksamisestaan täytyy huolehtia nykyistä paremmin.
Asiantunteva ja nykyaikainen johtaminen auttaa paitsi pärjäämään muuttuvassa toimintaympäristössä myös varmistamaan sekä alan että yksittäisten työpaikkojen houkuttelevuuden.
Suomalaiset terveydenhuoltoalan ammattilaiset ansaitsevat työpaikat, joilla työolot ja palkkaus ovat kunnossa ja johtaminen ammattimaista ja nykyaikaista. Se, että hoitajajärjestöt ovat valmiita äärimmäisiin työtaistelutoimiin kertoo siitä, että tällä hetkellä tilanne on hälyttävä.
Pauliina Pellinen on Aalto EE:n Solutions Director, joka vastaa muun muassa Johtaminen terveydenhuollossa -ohjelmasta. Kirsi Gylden on Senior Solutions Director, joka on vastannut Aalto EE:ssä muun muassa Mehiläiselle räätälöidystä esihenkilökoulutuksesta. Anu Haapala on Aalto EE:n viestintäpäällikkö.
