Turvallisuuskysymysten parissa pitkään työskennelleet Anne Iisakka ja Pipsa Lotta Marjamäki painottavat turvallisuusjohtamisessa muun muassa ajantasaisten tilannekuvien ja jatkuvan viestinnän merkitystä.
”Koronakriisin aikana päädyimme Sydänsairaalassa tarkastelemaan ja päivittämään tilannekuvaa viikoittain. Tilannekuvan muodosti Sydänsairaalan johto Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja THL:n ohjeistusten pohjalta, mutta soveltaen Sydänsairaalan toimintaan”, sanoo Sydänsairaalan turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Anne Iisakka.
”Yksi turvallisuusjohtamisen keskeisiä oppeja on se, että turvallisuuden tilannekuvan on oltava organisaatiossa ajan tasalla. Tilannekuva ei saa olla pelkkää numerodataa – tarvitaan myös turvallisuusalan asiantuntijan analyysi laittamaan asiat isompaan kontekstiin”, toteaa ohjelmajohtaja Pipsa Lotta Marjamäki Kelasta.
Oikea-aikainen ja ammattimainen viestintä on niin ikään keskeinen osa turvallisuusjohtamista. Iisakka ja Marjamäki korostavat, että turvallisuusviestinnällä on oltava kaksi kärkeä: uhkien ja riskien ohella on viestittävä myös turvallisuutta lisäävistä asioista ja teoista.
Uhkien ja riskien ohella on viestittävä myös turvallisuutta lisäävistä asioista ja teoista."
”Turvallisuuden tavoitteita saavutetaan myös viestinnän avulla. Turvallisuusviestintä ei saa keskittyä yksinomaan ad hoc -tilanteiden hoitamiseen. Lisäksi on oltava myönteistä ja yllättävääkin turvallisuusviestintää”, Marjamäki huomauttaa.
”Positiivista turvallisuuskäyttäytymistä edistävää viestintää on hyvä palastella muun viestinnän lomaan. Näin se jää paremmin ihmisten mieliin”, Iisakka lisää.
Poikkeustilanteissa toiminnan tulisi perustua arjessa hiottuun malliin
Tiukentuneet tietosuojavaatimukset ja verkkorikollisuus ovat myös nostaneet turvallisuuden viime vuosina tapetille. Palvelunestohyökkäykset ja kalasteluyritykset ovat yhä useamman organisaation riesana.
Iisakka ja Marjamäki tähdentävät, että kriisitilanteiden johtamisen tulisi ihannetilanteessa perustua samoihin johtamisen malleihin, jotka ovat organisaatiossa päivittäisessä käytössä.
”Toki eteen voi tulla tilanteita, jotka vaativat poikkeuksellisia ratkaisuja tai rakenteita. Tavoitteena on kuitenkin, että poikkeustilanteissa lisääntyy ainoastaan intensiteetti”, Marjamäki painottaa.
”Naulan kantaan! Tilanteen vaatiessa kaikkeen otetaan vain rivakampi tahti”, Iisakka komppaa.
Harjoittelu luo varmuutta ja kriiseistä oppii
Iisakka ja Marjamäki muistuttavat, ettei kriisitilanteiden harjoittelusta saisi yhdessäkään organisaatiossa luistaa.
”Kriisiviestintäsuunnitelman on oltava ajan tasalla ja kaikilla selkärangassa. Tositilanteessa jokaiselle on oltava itsestään selvää, mikä on kenenkin vastuualue”, Iisakka sanoo.
Kriisitilanteiden johtamisen tulisi ihannetilanteessa perustua samoihin johtamisen malleihin, jotka ovat organisaatiossa päivittäisessä käytössä."
”Säännölliset kriisiviestinnän ja erikoistilanteiden harjoitukset ovat paras keino tämän varmistamiseksi. Yhdestä harjoituksesta oppii enemmän kuin kymmenestä kokouksesta”, Marjamäki lisää.
Iisakka ja Marjamäki huomauttavat myös, että organisaatiot voivat saada kriisitilanteista arvokasta oppia turvallisuusjohtamisen kehittämiseen.
”Koronapandemia vahvisti riskienhallinnan, ennakoinnin ja skenaariotyöskentelyn merkitystä – ja paransi huikeasti työyhteisöjen tietoisuutta niin terveysturvallisuudesta kuin tietoturvallisesta etätyöstä”, Marjamäki mainitsee.
”Lisäksi se opetti meitä kaikkia yksilöinä pohtimaan tarkemmin omia valintojamme arjessa: kuinka toimia tavalla, joka ei aiheuta kenellekään muulle haittaa”, Iisakka pohtii.
Kela ja Sydänsairaala panostavat turvallisuuden kehittämiseen
Turvallisuudesta huolehtiminen on näkyvässä roolissa Kelan ja Sydänsairaalan arjessa ja turvallisuusjohtamista kehitetään molemmissa organisaatioissa aktiivisesti.
”Tietosuoja on hyvä esimerkki. Meillä on luonnollisesti salassapitosopimukset kaikkien työntekijöiden kanssa, samoin vaitiolosopimukset, jotka merkitsevät sitä, ettei yhdenkään potilaan asioista keskustella kenenkään muun kuin juuri häntä hoitavan henkilökunnan kanssa”, Iisakka kertoo.
”Lisäksi seuraamme lokitietoja varmistaaksemme, ettei esimerkiksi hoidossa olevan julkisuuden henkilön tietoja ole käynyt katsomassa kukaan ylimääräinen – meillä kaikki tietävät, että moisesta uteliaisuudesta on joskus jouduttu ihmisiä irtisanomaan. Olemme lokitiedoista hyvin tarkkoja”, Iisakka jatkaa.
Turvallisuusjohtaminen tähtää jatkuvaan parantamiseen. Jokaisen johtajan ja asiantuntijan on ponnisteltava sen eteen, että pysyy ajassa kiinni ja osaltaan myös nostaa rimaa."
Iisakka listaa lisäksi lukuisia digiturvallisuutta ylläpitäviä toimenpiteitä, jotka ovat Sydänsairaalassa käytössä: esimerkiksi etätöitä pystyy tekemään ainoastaan suojatuissa kanavissa, työkoneilta on estetty pääsy turhiin ulkopuolisiin sivustoihin, ja ICT-henkilöstö tekee säännöllisesti tietoturvakävelyitä varmistaakseen, ettei kenenkään työkoneeseen ole kytketty muita kuin sallittuja laitteita.
Marjamäki nyökkää Iisakan listaa kuunnellessaan. Pitkälti samankaltaiset tietosuoja- ja digiturvakäytännöt löytyvät Kelastakin.
”Olemme panostaneet viime vuosina voimakkaasti suunnitelmalliseen turvallisuuden kehittämiseen. Rakennamme strategisilla turvallisuuslinjauksilla tavoitteellisesti Kelan turvallisuuskulttuuria, ja kehitämme digitaalista ja fyysistä turvallisuutta kokonaisuutena”, Marjamäki kuvailee.
”Turvallisuusjohtamisen päämääränä on taata Kelan asiakkaille turvalliset palvelut kaikissa kanavissa, ja huolehtia siitä, että työnteko on meillä Kelassa turvallista kaikissa olosuhteissa ja ympäristöissä”, Marjamäki kiteyttää.
TJK antoi uusia eväitä turvallisuusjohtamiseen
Kelassa ja Sydänsairaalassa myös kouluttaudutaan säännöllisesti turvallisuusjohtamisen saralla. Marjamäki ja Iisakka valmistuivat molemmat Aalto University Professional Developmentin (Aalto PRO) Turvallisuusjohdon koulutusohjelma TJK:sta keväällä 2022.
TJK oli kokonaisvaltainen, laadukas ja ajoittain myös todella vaativa turvallisuusjohdon koulutusohjelma.”
”Turvallisuusjohtaminen tähtää jatkuvaan parantamiseen. Jokaisen johtajan ja asiantuntijan on ponnisteltava sen eteen, että pysyy ajassa kiinni ja osaltaan myös nostaa rimaa. TJK oli kokonaisvaltainen, laadukas ja ajoittain myös todella vaativa turvallisuusjohdon koulutusohjelma”, Marjamäki kiittää.
”TJK antoi paljon uusia ja innostavia eväitä turvallisuusjohtamiseen. Suosittelen lämpimästi osallistumista kaikille turvallisuusalan asiantuntijoille ja johtajille – mutta kannattaa varautua tekemään tosissaan töitä. Aalto PRO:ssa opiskellessa pääsee taatusti antamaan kaikkensa”, Iisakka naurahtaa.
Anne Iisakka toimii turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkönä sekä työsuojelupäällikkönä Sydänsairaalassa, jolla on toimintaa kuudella eri paikkakunnalla: Tampereella, Jyväskylässä, Hämeenlinnassa, Helsingissä, Valkeakoskella ja Riihimäellä. Iisakka tekee tiivistä yhteistyötä Sydänsairaalan viestintäpäällikön, laatupäällikön, turvallisuusyhdyshenkilöiden, työsuojeluvaltuutettujen, sekä Sydänsairaalan johdon ja esihenkilöiden kanssa.
Pipsa Lotta Marjamäki on ohjelmajohtaja Kelan palvelutoiminnassa. Hän on työskennellyt pitkään Kelan viestintäjohtajana ja ollut laatimassa Kelan turvallisuuden strategisia linjauksia, sekä säännönmukaista mallia turvallisuuden tilannekuvan muodostamiselle. Viestinnän ennakointiin, kriisiviestintään ja viestinnän vaikuttavuuteen erikoistunut Marjamäki on ensimmäinen TJK:n käynyt viestinnän ammattilainen.
Turvallisuusjohtamisen tavoite on tukea organisaation toimintavarmuutta ja luotettavuutta – myös häiriötilanteissa. Turvallisuusjohdon koulutusohjelma – TJK:ssa opitaan lakisääteisen ja omaehtoisen turvallisuuden hallintaa yhdistäen sekä asioiden että ihmisten johtaminen. Koulutus on kokonaisvaltainen ja auttaa osallistujia ymmärtämään turvallisuuden kokonaisuuden ja osa-alueiden johtamisen näkökulmat. Lue lisää
