Valtionyhtiöt vaikuttavat monin tavoin yhteiskuntaan ja liike-elämän käytäntöihin. Siksi on merkityksellistä, miten valtio omistajana toimii, painottaa finanssineuvos Esko Pyykkönen valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksiköstä.
"Yritysvastuun merkitys myös kilpailutekijänä on korostunut voimakkaasti: se voi olla perusedellytys sille, että ylipäänsä säilyy markkinoilla. Neste, Fortum tai Finnair eivät pystyisi toimimaan markkinoilla lainkaan, jos niiden yritysvastuuasiat eivät olisi kunnossa", kuvaa Pyykkönen.
Yritysvastuu ei ole valtionyhtiöille mitenkään uusi asia, mutta maailman muutos ja nykyhallituksen ohjelma ovat nostaneet aiheen painoarvoa entisestään."
Vaikka yritysvastuu ei ole valtionyhtiöille mitenkään uusi asia, maailman muutos ja nykyhallituksen ohjelma ovat nostaneet aiheen painoarvoa entisestään.
"Omistajaohjaus perustuu pitkäaikaiseen jatkuvuuteen ja sisältää paljon corporate governance -teemoja, mutta myös paljon kunkin hallituksen omia painopisteitä. Sanna Marinin hallitus on korostanut yritysvastuuta, etenkin ympäristövastuuta ja ilmastonmuutoksen torjuntaan vaikuttamista", kertoo neuvotteleva virkamies Anne Rothovius työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Valtiolla on omistuksessaan noin 60 yhtiötä, joista noin puolet kuuluu valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön vastuulle ja loput hajaantuvat eri ministeriöille, kuten TEMille ja Rothoviukselle. Omistajaohjaukseen osallistuvaa virkamieskuntaa on siis runsaasti, mutta VNK ohjaa ja koordinoi joukon toimintaa.
Valtionyhtiöiden pitää Pyykkösen ja Rothoviuksen mukaan olla edelläkävijöitä yritysvastuuasioissa, ja tämä asettaa vaatimuksia myös omistajaohjaukselle.
"Tuli tarve laajentaa oman osastomme osaamista ja nostaa osaamistasoa myös muissa ministeriöissä, joissa on omistajaohjausvirkamiehiä. Eteemme tulee koko ajan uusia yritysvastuuseen, esimerkiksi raportointiin liittyviä asioita", kertoo Pyykkönen.
VNK keskusteli Aalto University Executive Educationin (Aalto EE) kanssa laajemmasta koulutuskokonaisuudesta, ja tässä yhteydessä myös yritysvastuuasiat nousivat esiin. Yhteistyössä syntyi vajaan vuoden kestänyt koulutuskokonaisuus, johon osallistui yli 40 omistajaohjausvirkamiestä yhdeksästä ministeriöstä.
Tavoitteena oli antaa työkaluja sekä ajatteluun että käytännön työhön."
Vastuullisuuskoulutukseen sisältyi neljä moduulia ennakkotehtävineen sekä yhteinen loppureflektio. Valmennuspäiviin kuului luentoja, keskusteluja ja ryhmätöitä – koronan takia etänä.
"Kokonaisuutena kyse oli yliopistotasoisesta koulutuksesta, jonka tavoitteena oli antaa työkaluja sekä ajatteluun että käytännön työhön. Oli hienoa nähdä, että kukaan ei pudonnut pois, vaikka valmennus vaati keskittymistä ja paneutumista", sanoo Pyykkönen.
Ohjelmaa räätälöitiin Pyykkösen mukaan nimenomaan valtio-omistajan tarpeisiin sen jälkeen, kun kilpailutus oli ratkennut. Myös koulutuksen aikana sisältöä muokattiin palautteen ja tarkennetun tarpeen perusteella.
Valtio-omistajan tarpeet eivät tarkoita sitä, että valtionyhtiöiden omistajaohjaus toimisi jotenkin eri periaatteella kuin muiden yritysten: kyseessä on vuorovaikutus ja yhteydenpito hallitusten ja toimitusjohtajien kanssa.
"Tavoitteena on kuitenkin politiikkakoherenssi: jos hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035, valtionyhtiöiden pitää ottaa toiminnassaan se huomioon ja tukea tavoitetta", sanoo Rothovius.
Valmentajina maailman huippuja
Sekä Pyykkönen että Rothovius kiittävät ohjelman korkeatasoisia valmentajia. Kiitosta saavat niin Aalto EE:n omat kuin vierailevat kouluttajat kotimaasta ja ulkomailta.
"Ohjelmaan oli poimittu maailman huippuja tietyiltä erityisaloilta. Esimerkiksi Norjan öljyrahaston strategiatyöhön osallistunut Finans Norgen toimitusjohtaja Idar Kreutzer kävi pitämässä esityksen ja hänellä oli aivan loistava näkökulma hallitustyöskentelyyn", kertoo Pyykkönen.
Vaikuttaminen hallitustyön kautta, tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta kuuluvat keskeisiin vastuullisuustyökaluihin omistajaohjauksen näkökulmasta. Teemoista ympäristö- ja ilmastokysymykset ovat jatkuvasti pinnalla, ja sosiaalinen vastuu nousee yhä enemmän esiin. Vastuullinen rahoitus taas on teema, joka kytkeytyy EU-taksonomiaan eli kestävyyskriteereihin.
Vaikuttaminen hallitustyön kautta, tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta kuuluvat keskeisiin vastuullisuus-työkaluihin omistajaohjauksen näkökulmasta."
Valtionyhtiöt ovat keskenään hyvin erilaisia ja eri kokoisia, joten myös vastuullisuuden painotukset ovat niissä erilaisia. Rothovius nostaa esimerkiksi TEMin ohjaukseen kuuluvia yhtiöitä, joilla on erityistehtäviä.
"Esimerkiksi VTT on tutkimukseen ja sen kaupallistamiseen keskittyvä yhtiö. Siellä on meneillään paljon hankkeita, jotka koskevat vaikkapa kiertotaloutta, älykästä energiaa tai päästötöntä liikennettä", Rothovius kertoo.
Teollisuussijoitus Tesi taas tekee pääomasijoituksia kasvuyrityksiin. Siellä painopisteenä on yritysten tukeminen niiden ilmastotavoitteissa ja Tesi seuraakin sijoituskohteiden ESG-ratingejä. Osa sijoituskohteista myös tarjoaa vähähiilisiä ratkaisuja muille yrityksille.
Finnvera puolestaan hoitaa valtion vientirahoitusta ja muutakin pk-yritysrahoitusta. Toinen Finnveran vastuullisuuskulma tulee siitä, että sen yritysrahoituksen avulla syntyy uusia työpaikkoja.
"Kestävään rahoitukseen liittyvät elementit ja kriteerit ovat jatkuvasti kehittyneet sekä EU-tasolla että rahoitusmarkkinoilla. Finnvera on tehnyt myös muita kestävään rahoitukseen liittyviä toimia, se on esimerkiksi mukana kansainvälisessä sitoumuksessa olla rahoittamatta enää hiilivoimaa vientiluotoilla. Lisäksi Finnvera seuraa alusrahoituksen hiilidioksidipäästöjä", Rothovius kuvaa.
Verkostoitumista ja kokemusten jakoa
Valmennuksen ryhmätyöt ja keskustelut täyttivät Pyykkösen mukaan vielä yhden etukäteen asetetun tavoitteen: haluttiin, että omistajaohjausvirkamiehet verkostoituvat keskenään entistä tiiviimmin, oppivat tuntemaan toisensa entistä paremmin ja jakavat kokemuksia. Vertaisoppimista tuettiin esimerkiksi luomalla osallistujista sparrauspareja eri ministeriöistä.
"Koulutuksen muutkin tavoitteet toteutuivat ja keräämämme palaute oli hyvin tyytyväistä – valmennus oli herättänyt ajattelemaan asioita uudella tavalla."
Rothovius kuvaa, että koulutus oli syväluotaava ja innostava.
Keräämämme palaute oli hyvin tyytyväistä - valmennus oli herättänyt ajattelamaan asioita uudella tavalla."
"Valmennuksen taso oli meille räätälöity ja kävimme hyviä keskusteluja. Nyt meillä on enemmän osaamista niin, että pystymme keskustelemaan näistä teemoista samalla tasolla erityistehtäväyhtiöiden kanssa ja antamaan palautetta", Rothovius sanoo.
Yritysvastuuasiat kehittyvät edelleenkin huimaa vauhtia niin, että aihe ei yhdellä koulutusohjelmalla tyhjene. Siksi jo loppureflektiossa suunniteltiin askelmerkkejä eteenpäin ja mietittiin, miten ohjelman hyviä käytänteitä jatketaan ja tuetaan omistusohjauksen arjessa.
"Regulaatio on tärkeä asia, jota seuraamme jatkuvasti, ja lisää yhteisiä tapaamisia omistajaohjausaiheesta on tulossa. Syksyllä esimerkiksi pidetään valtionyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille tilaisuus, jossa myös virkamiehet ovat mukana", kertoo Pyykkönen.
Aalto EE kehittää 50 vuoden kokemuksella korkeatasoisia asiakaskohtaisia ratkaisuja, jotka hyödyntävät Aalto-yliopiston poikkitieteellistä osaamista ja lähestymistapaa. Autamme asiakasorganisaatioitamme kehittymään ja uudistumaan strategisesti ja suunnittelemme ja toteutamme yhdessä heidän kanssaan vaikuttavia ja inspiroivia johdon valmennuksia ja koulutusohjelmia. Lue lisää
