Epävarmuudesta voi koittaa saada otetta skenaarioajattelulla. Siinä hahmotellaan systemaattisesti erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja ja uskottavia reittejä niihin. Se ei poista kaoottisuutta, mutta voi avata ajattelua toisenlaisille tulevaisuuksille kaaoksen keskellä. Tässä viisi vinkkiä skenaarioajatteluun.
1. Vala skenaarioille hyvä pohja.
Skenaarioissa tulee ottaa huomioon muutoksen kokonaiskuva. Tässä megatrendit ovat hyvä lähtökohta, ne auttavat hahmottamaan meneillään olevat suuret muutoksen kaaret ja niiden väliset jännitteet. Oleellista on ymmärtää missä olemme nyt ja minne olemme menossa?
2. Älä kavahda yllätyksellisyyttä.
Skenaarioiden yksi kompastuskivi on se, että ne ovat tylsiä ja toistavat moneen kertaan koluttuja tulevaisuusajatuksia. Älä tee bulkkia, skenaarioissa on lupa revitellä. Tulevaisuudentutkija Jim Dator on sanonut, että kaikki hyödylliset ajatukset tulevaisuudesta tuntuvat meistä ensi alkuun naurettavilta. Mikä voisi olla toisin ja mitä siitä seuraisi?
3. Tee olosi kotoisaksi.
Tulevaisuuspohdinnat jäävät helposti abstraktille tasolle. Tulevaisuus kuitenkin tapahtuu ihmisille ihmisten tekemänä. Sisusta skenaariosi elämänmakuiseksi, lisää väriä yksityiskohdilla. Millaiselta tulevaisuus tuntuu?
4. Kutsu muita kylään.
Skenaarioihin voi suhtautua eri tavoin, toiselle toivottava asia saattaakin olla toiselle vältettävää. Erilaisia tulevaisuuksia luomaan ja niistä keskustelemaan on siksi syytä kutsua laaja joukko sidosryhmiä. Mikä on toivottavaa ja kenelle?
5. Älä jää asumaan skenaarioihin.
Mikään skenaarioista ei tule toteutumaan juuri sellaisena, ne ovat vain apuväline ajatteluun. Tulevaisuuksissa vieraillaan, jotta osataan toimia paremmin nykyhetkessä. Skenaarioita voisikin pitää valmiiden asuntojen sijaan kuin IKEA-tavaratalon näytehuoneina – hyödyllisiä hahmottamaan vaihtoehtoja, mutta ei niihin kannata jäädä asumaan. Vierailun jälkeen se oleellinen kysymys on mitä tehdä toisin nyt?
Lisää skenaarioista ja niiden rakentamisesta voi lukea esimerkiksi artikkelista ”Skenaarioiden rakentaminen tulevaisuustaulukkomenetelmällä”.
Mikko Dufva on tekniikan tohtori ja johtava asiantuntija Sitrassa ja tulevaisuudentutkimuksen dosentti Aalto-yliopistossa. Hän kouluttaa mm. Strategic Foresight in Business Management -ohjelmassa.
