Jos perustaa yhden maailman parhaiten tuottavista yrityksistä, on selvää, että sekä aikalaiset että jälkipolvet tekevät kaikkensa ratkaistakseen yrityksen menestyksen salaisuuden.
Näin on käynyt myös Applen perustajalle ja entiselle toimitusjohtajalle Steve Jobsille (1955-2011). Millainen ajattelu johti siihen, että Apple kehitti Jobsin johdolla tällaisen hittiputken: iMac, iPod, iPod nano, iTunes Store, Apple Stores, MacBook, iPhone, iPad, App Store, OS X Lion - ja päälle vielä kasan Pixar-elokuvia?
Yhtenä Steve Jobsin menestyksen tulkkina on toiminut Steve Jobs -elämäkerran kirjoittanut Walter Isaacson. Kirja nousi nopeasti bestselleriksi ympäri maailman Jobsin kuoltua 2011. Isaacson pohti Jobsin nerokkuutta muun muassa The New York Times ja Harvard Business Review -lehtiin kirjoittamissaan teksteissä.
Intuitio on hyvin voimakas asia – voimakkaampi kuin älykkyys mielestäni."
”Oliko herra Jobs älykäs? Ei perinteisessä mielessä. Sen sijaan hän oli nero. Hänen mielikuvitukselliset hyppynsä olivat vaistonvaraisia, odottamattomia ja ajoittain taianomaisia. Ne kumpusivat intuitiosta, eivät analyyttisestä tarkkuudesta. Zen buddhalaisuuteen koulutettuna Jobs arvosti kokemuksellista viisautta enemmän kuin empiiristä analyysiä. Hän ei tutkinut dataa eikä murskannut numeroita, mutta kuten polunraivaaja, hän saattoi haistaa tuulet ja aavistaa, mitä oli edessä." (New York Times, Oct 29, 2011)
"Kun Jobs vei alkuperäisen Macintosh-tiiminsä ensimmäiselle retriitilleen, eräs tiimin jäsen kysyi, pitäisikö heidän tehdä markkinatutkimusta nähdäkseen mitä asiakkaat haluavat. 'Ei,' vastasi Jobs, 'koska asiakkaat eivät tiedä mitä haluavat ennen kuin olemme näyttäneet sen heille.' Hän viittasi Henry Fordin lauseeseen: 'Jos olisin kysynyt asiakkailta, mitä he haluavat, he olisivat sanoneet minulle, nopeamman hevosen!'" (Harvard Business Review, Apr, 2012)
Steve Jobsin omininaisuuksien kuvauksissa nousee toistuvasti esiin eräs kiinnostava sana: intuitio. Markkinatutkimusten, numeronmurskaamisen ja kuluttajien mieltymysten selvittämisen sijaan Jobs korosti intuition roolia uuden luomisessa. Hänen sanottiin käyttävän tuotekehityksessä yhden miehen fokusryhmää, jonka nimi oli kerta toisensa jälkeen sama: Steve Jobs.
Jobsin vaiheikkaaseen elämään kuului jakso buddhalaisuuden opiskelua Intiassa. Isaacsonin mukaan intuition korostaminen on peräisin noilta ajoilta.
Intuitio on hyvin voimakas asia – voimakkaampi kuin älykkyys mielestäni, Jobs itse sanoi.
Nykyään iPhonen käyttäjät voivat ajatella puhelinta eräänlaisena testamenttina intuitiivisen mielen tuloksista. Se ei syntynyt logiikan, analytiikan tai päättelyketjun tuloksena, vaan siitä, että joku oivalsi jotain uutta, ennennäkemätöntä.
|
|
| Taiteen tohtori Asta Raami on väitellyt Aalto-yliopistossa vuonna 2015 intuition käytöstä ja kehittämisestä. |
Intuitiota eivät rajoita loogisuuden reunaehdot
Johtajana Stebe Jobs ei ollut esimerkillinen. Äkkipikaisuus ja arvaamattomuus tekivät hänestä hankalan työkaverin ja läheisen. Visionääri ja mulkku, samassa paketissa. Jobsin tyrannimaisuudesta on kirjoitettu paljon, joten ei mennä nyt siihen. Mutta jos haluaa ymmärtää hänen visionäärisyyttään, kannattaa perehtyä intuitioon.
Aloitetaan perehtyminen aivan alusta.
Asta Raami on taiteen tohtori, joka on väitellyt Aalto-yliopistossa vuonna 2015 intuition käytöstä ja kehittämisestä. Mitä intuitio itse asiassa on?
Intuitio on järkyttävän huono sana, harhaanjohtava ja väärinymmärretty.”
Raami huokaisee ja aloittaa sanomalla, ettei oikein pidä koko sanasta. Hänen mielestään se kantaa mukanaan hörhöä mielikuvaa. ”Intuitio on järkyttävän huono sana, harhaanjohtava ja väärinymmärretty”, Raami sanoo. Hän on nykyään paitsi tutkija, myös kouluttaja ja tietokirjailija, aiheenaan juuri intuitio – ja koska parempaakaan sanaa ei ole käsillä, puhutaan siitä.
Tämänhetkisen käsityksen mukaan ihmisen ajattelussa on kaksi järjestelmää: tietoinen päättely ja ei-tietoinen eli intuitiivinen systeemi. Ne toimivat yhdessä riippumatta siitä, ajatteleeko ihminen käyttävänsä niitä vai ei.
Tietoinen systeemi ei ole tiedostamattoman vastakohta - kyse ei ole esimerkiksi siitä, että toinen olisi järki ja toinen tunteet. Eri tieteenalat lähestyvät intuitiota eri näkökulmista käsin. Intuitio on kattokäsite: se kattaa kaikki ei-tietoisen mielen toiminnot.
Raami kuvaa ihmisen ajattelua vertauksella meressä kelluvasta jäävuoresta. Pinnan yläpuolella, näkyvissä, on jäävuoren huippu, tietoinen mieli. Veden alla on kaikki muu, ei-tietoinen mieli. Tämä näkymätön osa, intuitio, on kooltaan valtava verrattuna tietoiseen mieleen.
Intuitiota tietoisesti käyttävä ajattelija ensinnäkin tietää, että jäävuori jatkuu veden alla, ja toisekseen hän on kehittänyt taitojaan nähdä veden alle, ei-tietoiseen mieleen.
Jotta ymmärtää intuition merkityksen, on hyvä käsittää, että tietoisen mielen kapasiteetti on varsin rajallinen.
Jotta ymmärtää intuition merkityksen, on hyvä käsittää, että tietoisen mielen kapasiteetti on varsin rajallinen. Se pystyy käsittelemään vain muutamia informaatioyksiköitä kerralla. Sillä ei pärjää esimerkiksi tietokoneelle alkuunkaan. Ei-tietoinen mieli sen sijaan on valtava: sen kyky luoda jotain ennennäkemätöntä on mahdollinen juuri siksi, että se ei ole rajoittunut loogiseen, hitaaseen päättelyyn.
Raamin mukaan intuitiota kannattaa pysähtyä pohtimaan juuri tänä aikana, kun ihmiskunnalla on käsissään eksistentiaalisia ongelmia. Mitä jos osaisimme ajatella ympäristökriisien ja tekoälyn aikakaudella asioita aivan kokonaan uusiksi? Tämä ”aivan kokonaan uusiksi” ei tarkoita, että keksisimme uuden tuuliturbiinin tai maalämpöjärjestelmän – niitä tulemme näkemään -, vaan jotain sellaista, jota emme osaa edes kuvitella.
Näin maailman suuret nerot ovat tehneet. On syntynyt iPhone, ensimmäinen auto, lentokone, sähkölamppu, mutta on myös kumottu vanhoja, vakiintuneita varmuuksia. Tämä on vaatinut paljon muutakin kuin strategiapäivään kuuluvan pakollisen idea-workshopin ja kannustuksen ”boksin ulkopuolelta ajatteluun”.
|
|
| Raami kouluttaa intuitiosta esimerkiksi opettajia, yrittäjiä ja johtavassa asemassa olevia asiantuntijoita. ”Mun parhaita faneja ovat insinöörit. He arvostavat loogista ajattelua, eivätkä ole välttämättä tulleet ajatelleeksi intuitiota, ja puheeni resonoivat heissä hyvin.” |
Raami ottaa taas käyttöön vertauskuvan. Logiikka kulkee polkua pitkin. Tienhaaroissa päätellään, mihin suuntaan olisi viisasta kääntyä. Intuitio puolestaan liikehtii täysin omia polkujaan. Tai ehkä se saa päähänsä lentää, välittämättä poluista, risteyksistä tai siitä, ettei kone tai ihminen osaa lentää.
Raamin mukaan intuition rooli korostuu tilanteissa, joissa tehtävät päätökset ovat monimutkaisia ja niihin liittyy joko liikaa tai liian vähän tietoa. ”Tietoinen mieli ei yksinkertaisesti pysty sovittamaan yhteen riittävää määrää tietoa keksiäkseen ratkaisun käsillä olevaan ongelmaan”, hän kuvaa.
Raamin mielestä intuition käyttämiseen ei välttämättä tarvita erityistä työkalupakkia tai ohjeistusta. Tarpeellisempaa on ymmärtää intuition luonnetta ja ikään kuin antautua sen mahdollisuuksille. Raami puhuu ”intuitioon virittäytymisestä” ja ”oven avaamisesta omaan mieleen” vähän samaan tapaan kuin vaikkapa kirjailijat tai säveltäjät kertovat kävelyreissuistaan, joilla jokin käsillä oleva luomistyöhön liittyvä ongelma ratkeaa kuin itsestään, päästämällä siitä irti. Mieli luo uutta ja järjestelee asioita itsekseen, kun sille antaa mahdollisuuden.
Jos intuitioon ei tutustu, se vaikuttaa verhon takaa.
Raami korostaa, että intuitiota kannattaa hyödyntää nimenomaan päättelyn ja asiantuntemuksen apuna ja rinnalla. Nopeasti muuttuvissa tilanteissa, epävarmassa toimintaympäristössä ja monimutkaisissa ongelmissa ratkaisu löytyy harvoin pelkällä logiikalla, sillä päättely voi kuljettaa meidät vain siihen asti mihin tunnetut faktat riittävät.
Raami kertoo kollegastaan, joka alkoi tutustua mielen toimintaan ”intuitioskeptikkona”, mutta havaitsi tieteellisiin tutkimuksiin perehdyttyään, että on rationaalista käyttää intuitiota.
Jos intuitioon ei tutustu, se vaikuttaa verhon takaa.
Voiko tulevaisuutta rakentaa historiaan katsomalla?
Muistatteko jäävuoren ja polun, joiden avulla Asta Raami kuvasi intuition luonnetta aiemmin? On seuraavan metaforan vuoro, sillä saamme tutustua ajatukseen auton peruutuspeilistä ja tuulilasista.
Jos haluamme ratkaista ongelmia turvautumalla vain olemassa olevaan dataan ja sen analysoimiseen, katsomme peruutuspeiliin ja yritämme tehdä oletuksia tulevasta menneen perusteella. Ihmeellisiä tai radikaaleja ratkaisuja tuskin syntyy näin, Raami sanoo. Intuition älykkäässä käytössä on kyse siitä, että pyritään tietoisesti putsaamaan auton tuulilasia ja näkemään sitä, mikä on vasta edessä.
Näinhän Steve Jobsiakin kuvattiin aiemmin tässä tekstissä: "Hän ei tutkinut dataa eikä murskannut numeroita, mutta kuten polunraivaaja, hän saattoi haistaa tuulet ja aavistaa, mitä oli edessä."
Raamin mukaan uutta tavoittelevan ihmisen on sisäistettävä loogisen päättelykyvyn rajallisuus. Täysin uuden keksimisessä ei millään riitä se, että yhdistellään ja analysoidaan olemassa olevaa tietoa, eli peruutuspeilin näkymiä – ja kuten tunnettua, kone pystyy tähän hommaan ihmistä tehokkaammin.
Kyseenalaistaako intuitiota korostava ajattelutapa tieteellisen metodin?
”Ei, ei missään nimessä!” Raami huudahtaa. ”Kyse on siitä, ettei lukita kapealla ajattelulla asioita pois siitä piiristä, missä tiede tapahtuu.”
Raami muistuttaa, ettei ole tavatonta, että aikalaiset kyseenalaistavat tieteellisiä läpimurtoja tehneiden nerojen työtapoja ja löytöjä. Rajojen rikkojia arvostetaan usein vasta jälkeenpäin.
“Tieteellinen menetelmä on ihmettely, ja juuri siitähän intuition käytössäkin on kyse - uuden etsimisestä sieltä, mistä ei ole huomattu koskaan edes etsiä.”
|
|
| Keväällä 2023 Asta Raami piti keynote-puheenvuoron ammattiliitto Superin koulutuspäivässä. Aiheena oli älykäs intuitio hoitotyössä. |
Datallakin on omat Akileen kantapäänsä
Bozoma Saint John oli Netflixin kansainvälinen markkinointijohtaja vuoteen 2022 saakka. Hän kertoo vuoden 2021 TedTalk-puheessa työstään, jossa pitäisi päätellä päivittäin muutaman kymmenen sekunnin mainospätkistä, kannattaisiko Netflixin satsata niihin vai ei. Tuleeko tämä pätkä itkettämään, naurattamaan tai pelottamaan yleisöä?
Asiaa voi tietenkin mitata ja analysoida eri kohderyhmillä tai versioilla mainoksista. Kuinka paljon mikäkin mainos sitouttaa missäkin ryhmässä? Monenko sekunnin kohdalla suuri osa yleisöstä lopettaa katsomisen? Ketkä kaikki hieraisivat silmäkulmaa lopuksi? Oliko mainos yleisön mielestä innostava, dynaaminen, yhdentekevä vai kenties täysin turha? Vastaa lyhyeen kyselyyn ja osallistu arvontaan!
Ennen siirtymistään Netflixille, Bozoma Saint John toimi Apple Musicin ja iTunesin kansainvälisen kuluttajamarkkinoinnin johtajana sekä Uberin brändijohtajana ja Endeavorin markkinointijohtajana. Tällaisten yritysten ajatellaan olevan aivan erityisen datavetoisia. Mihin tarvitaan ihmistä, kun kone tietää, minne ajaa, mitä kuunnella ja missä järjestyksessä? Ja pianhan kone myös ajaa autoa ja tekee musiikin, vai mitä?
Intuitio vie sinut käytännöllisestä taianomaiseen."
Hän kuitenkin korostaa puheessaan – mitäpä muutakaan kuin intuition merkitystä päätöksenteossa.
Intuitio vie sinut käytännöllisestä taianomaiseen, hän sanoo. Luovan työn tekijälle tämä ei ole kovin vallankumouksellinen väite, mutta bisneksessä intuition korostaminen on noussut datan rinnalle, ei ehkä ohi, mutta takaisin ytimeen.
Ei siitä ole kauan, kun juuri datan ja analytiikan piti olla ratkaisu lähes kaikkeen. Big Data -ylistystä seurasi huomio siitä, että data on usein sotkuista, hankalasti vertailtavaa, eikä se voi löytää asioita, joita ei ole edes olemassa. Datauskoa on romuttanut sekin havainto, että lopulta se on ihminen, joka omine arvoineen päättää, mitä mitataan ja miten. Data ei ole neutraalia, saati puhdasta.
Fortune-lehti kirjoitti jo vuonna 2013 artikkelin Why Big Data will never beat business intuition. Artikkelin mukaan Big Data tekee meistä fiksumpia, mutta ei viisaampia. Artikkelin kirjoittaja Tim Leberecht tiivisti viestinsä näin: Big Data saattaa hyvinkin olla "uusi öljy", mutta varoittaisin meitä palvomasta sitä uutena uskontona.
Saman sävyistä keskustelua käydään ihmisen ja tekoälyn suhteesta edelleen. Molempia tarvitaan, mutta kumpi on johtaja, ja kuka siitä päättää?
Bozoma Saint John sanoo TedTalkissaan, ettei hän ole täysin dataa vastaan, mutta hänen mukaansa dataa käytetään, koska se näyttää todelta: "Data on pilleri, jonka otamme rauhoittaaksemme epävarmuuttamme."
Data on pilleri, jonka otamme rauhoittaaksemme epävarmuuttamme."
Tämä näkyy esimerkiksi tilanteissa, joissa päätös tehdään intuitiivisesti, ja sitten kaivetaan päätöksen tueksi sopivat faktat. Melkein minkä tahansa valinnan tueksi löytyy joitakin numeroita. Intuition korostamisessa on kyse myös vastuunottamisesta: päätöksen tein minä, ei kasvoton ”data”.
Intuitio luovuuden taustavoimana
Asta Raami kiinnostui intuitiosta luovan prosessin osana 90-luvun alkupuolella. Hän piti Coaching Creativity -kursseja taideteollisessa korkeakoulussa ja mietti, miksi varsinkin kaikkein lahjakkaimmat kurssilaiset tuskailivat luovan prosessin kanssa niin valtavasti.
Raami paikallisti yhdeksi vaikeudeksi sen, ettei käytössä ollut kunnollisia sanoja tai käsitteitä luovan mielen toiminnalle. Osa koki, ettei intuitiosta oikein kehtaa puhua – hörhöleima, se voi vaivata myös luovan työn tekijää. Ja se, mistä ei voi puhua, siitä syntyy tuskaa.
Raamin kanssa intuitiosta totisesti saa puhua. Keksijät ja eri alojen spesialistit kertovat hänelle esimerkiksi tietokirjoja varten tehdyissä haastatteluissa saavansa tietoa eri tavoin: näkyinä, välähdyksinä, ääninä, kehotuntemuksina, ajatusrakennelmina, ahaa-elämyksinä, tarpeena pysähtyä jonkin ihan pienen yksityiskohdan äärelle, ja niin edelleen.
Kesällä 2021 Asta Raami piti zoomin välityksellä intuitiokurssin luovien alojen ammattilaisille. Eräs 30 vuotta musiikkia, teatteria ja esittävää taidetta tehnyt kurssilainen kertoi olevansa soittaessa ja treenatessa kuin transsissa, niin intensiivisesti läsnä tilanteessa, ettei jälkeenpäin muista, mitä tapahtui. Tämä ei ole luovassa työssä mitenkään tavaton tilanne. Tunnemmehan me tietotyöläisetkin flow-tilan.
Mutta kiinnostavaa on se, mitä tämä taiteilija kertoi tajunneensa intuitiokurssilla: hänen ajattelunsa on kuin suuri puu. Näin hän kertoo itse:
”Mieleni sisällä on iso tammi, jossa on lokeroita. Ne ovat sisustettuja lautamajoja, ja kun menen majan sisään, kaikki tieto on siellä. Kun tulen majasta ulos, en muista kokonaisuuksia - majat ovat kuin kuplia. Mutta tiedän, että kun menen sinne takaisin, kaikki tieto on tallessa. Voin liikkua majojen välillä ja hakea mitä tarvitsen.”
Muutkin Raamin haastattelemat ihmiset ovat kuvanneet intuitiota mielen yläkerraksi. He visualisoivat mielen kerroksina ja vierailevat halutessaan kerrosta ylempänä. Myös nobelistien kertomuksissa uraauurtavista keksinnöistä toistuvat kuvaukset intuition tietoisesta käytöstä.
Esimerkiksi maissin genetiikkaa tutkinut Barbara McClintock – jonka löytöjä aikalaiset epäilivät – korosti sitä, että ylitsepääsemättömän ongelman edessä kannattaa siirtyä työskentelemään ongelman sijaan oman mielen kanssa. McClintock löysi maissia tutkiessaan hyppivät geenit. Löytöä oli aluksi vaikea uskoa, koska geenien ajateltiin olevan kiinni kromosomeissa. McClintock kertoi katsovansa kromosomeja mikroskoopissa ikään kuin sukeltaisi niiden sisään ja katselisi niitä sisältä päin. Kuulostaako hörhöltä? No, McClintock kutsui itsekin itseään mystikoksi.
Myöhemmin hänet opittiin tuntemaan nobelistina.
|
|
| Asta Raamin mukaan psykologinen turvallisuus on avain myös intuition älykkääseen käyttöön. Jos omia tietämisen tapoja pitää hävetä, ryhmän kapasiteetista iso osa jää käyttämättä. |
Vaikka usein juuri McClintockin kaltaiset luonnontieteilijät puhuvat intuitiosta, se taitaa olla helpointa yhdistää luovuuteen ja taiteeseen. Ei kai taide päättelemälläkään synny.
Elokuvaohjaaja saattaa kertoa näkevänsä elokuvan rakenteen mielessään selkeinä jaksoina. Säveltäjä voi kuvata sinfonian ”tulevan hänelle”. Sanoittaja kirjaa päähänsä laskeutuneet iskelmän sanat lentokoneen oksennuspussiin, ettei unohda niitä ennen lennon loppumista.
Suomalainen rocktähti Maija Vilkkumaa kertoi Ei-levynsä 20-vuotiskeikalla siitä, kuinka hänen intuitionsa sanoi, että juuri Ei-kappaleesta on tehtävä levyn ensimmäinen sinkku. Myös myöhemmin ilmestyvän levyn nimen tulisi olla Ei. Hittitehtailijoiden mielestä ajatus oli huono: biisi ei sovi tähän rooliin.
Taiteilija piti päänsä, ja loppu on suomalaisen rockin historiaa.
Intuitio voi tietenkin viedä myös harhaan. Se on yksinään kaikkea muuta kuin luotettava väline – tai ehkä se ei ole väline ollenkaan, vaan elimellinen osa ajatteluamme. Musiikin historiasta löytyy varmasti läjäpäin biisejä, jotka ovat tekijöidensä intuition mukaan varmoja hittejä, juuri kukaan muu ei vain tunne samoin. Tämän takia Asta Raami korostaa intuition älykästä ja tietoista käyttöä.
On tunnettava esimerkiksi vahvistusharha, eli ihmisen taipumus luottaa tietoon, joka tukee ennakkokäsityksiämme. On ymmärrettävä vaistoja, pelkoja ja ennakkoluuloja, jotka saattavat vaikuttaa käsitykseemme vaikkapa jostakusta kollegasta. On havaittava tarpeemme miellyttää ja mukautua joukkoon.
On kysyttävä, että mitäpä jos on juuri päinvastoin kuin olen tottunut ajattelemaan.
On myös huomattava, että intuitio-sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavoin. Saatetaan esimerkiksi sanoa, että nopeasti ja tunteella tehdyt päätökset vievät harhaan, koska niissä ei pysähdytä miettimään asioita loogisesti ja objektiivisesti. Tai kuvataan, kuinka ihminen tekee intuitiivisesti lyhyen tähtäimen hyötyä korostavan valinnan. Tällaisissa kuvauksissa intuitio yhdistetään tunnepohjaiseen toimintaan.
Toisaalta taas intuitio-sanaa käytetään kuvaamaan pitkällistä harkintaa ja ”yön yli nukkumista”.
Kun Helsingin Sanomat haastatteli luovana johtajana mainostoimisto 180NY:ssa New Yorkissa työskentelevää Mikko Pietilää, tämä sanoi, että ”todella iso osa luovaa johtamista on auttaa ihmisiä tunnistamaan oma intuitio ja kuuntelemaan sitä”.
Pietilän mukaan intuition kuuntelemisessa auttaa esimerkiksi se, että idean saamisen ja suunnittelutyön aloittamisen väliin otetaan aikalisä. Ajatuksena on antaa alitajunnalle etumatkaa. Hänen mukaansa luovuuden lukot löytyvät pään sisältä, ja lukkojen avaaminen vaatii aikaa. Tällaisessa ajattelussa intuitio yhdistetään spontaanin vaistonvaraisuuden sijaan juuri ajatusten hitaaseen muhimiseen.
Riippumatta siitä, mistä näkökulmasta käsin intuitiota lähestyy, lienee turvallista sanoa, että ihmisen on hyvä oppia ymmärtämään omaa mieltä, ajattelua ja päätöksentekoa. Se auttaa ymmärtämään ihmismielen rajoja, ja loputtomia mahdollisuuksia.
|
|
| Asta Raami sanoo, että jos johtajalla ei ole visiota eikä hän pysty ratkaisemaan edessä olevia ongelmia, on tavallista, että ongelmista syytetään muita. ”Sen sijaan pitää myöntää, että ratkaisu puuttuu, koska minä en näe, en pysty luomaan innostavaa visiota tulevasta. Pitää alkaa työskentelemään sen eteen, että näkisi paremmin, siitä johtajalle maksetaan.” |
Luottamus intuitioon kumpuaa kokemuksesta
”Mitä strategisempi asia, sitä vaikeampi löytää vain numeroita, minkä pohjalta tekee.”
Sitaatti on yritysjohtajalta, jota haastateltiin intuition käytöstä päätöksenteossa. Yritysjohdossa tehdään jatkuvasti päätöksiä, joihin ei ole löydettävissä yhtä, analyyttisesti pääteltävää vaihtoehtoa. Strategiset kysymykset, yrityskaupat, startupiin sijoittaminen tai rekrytoinnit ovat tilanteita, joissa on mahdotonta tietää, onko jokin vaihtoehto varmasti juuri se oikea. Valmista toimintamallia tai laskukaavaa ei ole, on luotettava johonkin muuhun.
Mitä strategisempi asia, sitä vaikeampi löytää vain numeroita, minkä pohjalta tekee.”
Intuitio voi tällaisissa tilanteissa olla joko positiivista tai negatiivista. Jokin asia tai ratkaisu vetää puoleensa, jokin taas saa tuntemaan: ei näin.
Esimerkiksi rekrytointitilanteessa henkilö A on paperilla ylivoimainen B:hen verrattuna. Kumman valitset, jos intuitio sanoo selvästi B?
Tai talouskriisissä, kun luvut näyttävät siltä, että on irtisanomisten aika. Mutta kaikki sinussa huutaa, että se tulee romauttamaan kaiken hyvän, mitä yrityksellä on. Pitäisikö yrittää vielä jotain muuta tietä?
Haastatellessaan yritysjohtajia ja asiantuntijoita Asta Raami on huomannut, että mitä kokeneempi asiantuntija on, sitä varmemmin hän käyttää intuitiota tietoisesti. ”Seniorit luottavat enemmän intuitioon, noviisit dataan. Asiantuntijuus pohjautuu valtavaan tietopankkiin, jonka prosessointi on alitajuista.”
Asiantuntijan intuitio liittyy kokemukseen. Se on toimivien ratkaisujen tunnistamista aiemmin opitun kautta.
Raami puhuu myös siitä, miten intuitio voi ohjata tarkentamaan ajattelua johonkin tiettyyn kohtaan tai yhdistämään näennäisesti erilaisia asioita toisiinsa.
”Mielestä voi pulpahtaa täysin uusi ajatus, se voi olla, vaikka tuntuma siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Tai se voi olla tunne siitä, että tuolta voisi löytyä ratkaisu – intuitio ohjaa tarkentamaan asioihin, joita saattaisimme muuten ohittaa.”
Raami uskoo, että juuri tekoälyn ja koneoppimisen maailmassa tarve intuitiiviselle ajattelulle kasvaa. Keksijät ovat auttaneet häntä ymmärtämään, että suurimpien ongelmien edessä tarvitaan kykyä liikkua piilossa olevan maailmassa, sellaisessa, joka voi tuntua järjettömältä, ja josta on olemassa vasta aavistus.
Miten olemassa oleva data voisi ratkaista sellaista, joka on vasta tulossa?”
Nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja koulutuksessa korostetaan tutkitun tiedon roolia. Kokous toisensa jälkeen päättyy siihen, että päätetään etsiä vielä lisää tietoa päätöksenteon tueksi – mielellään sellaista tietoa, joka tukee näkemyksiä, joita päätöksentekijöillä on jo valmiiksi.
Raamin tehtäväksi jää korostaa tuulilasin kirkastamista: sen aistimista, mikä on vasta edessä.
”Miten olemassa oleva data voisi ratkaista sellaista, joka on vasta tulossa?”
