”Pitäisi olla liikkeellä jo eilen”, kuvailee Aalto-yliopiston strategian professori Henri Schildt asennetta, jolla useat organisaatiot suhtautuvat tekoälyn nopeaan kehitykseen.
Schildt toteaa usein organisaatioiden suhtautuvan uusin teknologioihin varauksella ja alkuun hieman etäältä seuraille. Generatiivinen tekoäly kuitenkin marssinut työpaikoille ryminällä ja useissa organisaatioissa on harkintavaiheen ohi hypätty suoraan pohtimaan, kuinka uuden työkaverin kanssa toimitaan.
Generatiivinen tekoäly (engl. generative artificial intelligence) viittaa syväoppimismalleihin ja neuroverkkojen kehittyneisiin muotoihin, jotka pystyvät generoimaan korkealaatuista sisältöä, kuten esimerkiksi tekstiä, kuvia tai muuta sisältöä, lähtötietoina olevan datan perusteella.
"Ennen me ajateltiin, että fyysinen työ korvataan automaatiolla, mutta nyt sen onkin meidän tietotyöläisten työ, joka näyttää olevan korvattavissa automaatiolla", sanoo Reaktorin tekoälyjohtaja Mikko Koskinen.
Luovuuden kaksintaistelu: ihminen vs. tekoäly
Aikaamme leimaavat suuret globaalit kriisit ja kysymykset, kuten ilmastokriisi, joita eivät rajoita valtioiden rajat ja joiden ratkaisuun eivät riitä yksittäiset ryhmät tai kansakunnat. Tällaisten viheliäisten ongelmien ratkaisussa peräänkuulutetaan usein radikaalia, rajoja rikkovaa luovuutta. Millainen rooli tekoälyllä on aikamme suurten kysymysten ratkaisussa?
Schildt tunnistaa kahtiajaon ihmisen luovuuden ja tekoälyn tiedon yhdistelyn välillä, mutta samaan hengenvetoon hän toteaa, että lopulta näiden kahden erottaminen toisistaan ei ole näin yksioikoista.
Myös Koskinen toteaa, että ihmisen luovuus ja ajattelu perustuvat geeniperimän mukana tulleeseen tietoon sekä siihen, mitä me olemme kokeneet ja nähneet, sekä näiden yhdistelemiseen - aivan kuten tekoälynkin generoima tieto.
Yhdeksi keskeiseksi eroksi Koskinen kuitenkin nostaa tiedon määrän. Tekoäly käyttää tietolähteenään moninkertaista määrää dataa ihmiseen verrattuna.
”Tekoäly voi olla johtoryhmässä se apuri, joka on lukenut kaikki bisneskirjat maailmassa – jota kukaan muu ei ole tehnyt.”
Tekoäly on jo muuttanut tapoja tehdä töitä, mutta kuinka kokonaiset työnkuvat ja organisoituminen muuttuvat tekoälyn myötä? Mikä erottaa ihmisen ja tekoälyn luovuuden toisistaan? Onko tekoälyn rooli työelämässä olla apuväline, palvelija, kollega vai johtaja? Muun muassa näistä keskustellaan Aalto Leaders’ Insight -podcastin jaksossa!
Podcast-jaksossa vieraana ovat Aalto-yliopiston johtamisen laitoksen ja tuotantotalouden laitoksen strategian professori Henri Schildt sekä Reaktorin tekoälyjohtaja, neurotieteiden tohtori Mikko Koskinen. Podcastin juontaa toimittaja Reetta Räty.
