”Tämä on tulevaisuuden työelämän avaintaito”, kuului Talouselämän otsikko marraskuussa 2022. Työn tulevaisuus ja muutos puhuttavat mediassa, kahvipöydissä ja johtoryhmissä. Mikä sitten on olennaisinta, kun puhutaan työn tulevaisuudesta?
”Olennaisinta on se, että pitäisi jättää se tulevaisuus kokonaan pois. Työ on jo muuttunut. Muutos on jo kaikkialla”, muuttuvan työn tutkija ja Aalto-yliopiston lehtori Hertta Vuorenmaa toteaa.
Työn muutosta vauhdittamassa ovat olleet pidemmän linjan megatrendit sekä ennakoimattomat tapahtumat, kuten pandemia. Vaikka muutosajurit ovat uusia, ei työn muutos itsessään ole uutta tai ennennäkemätöntä. Vuorenmaa korostaakin, että työn muutoksen ajureina ovat aina toimineet uudet teknologiat, olipa kyseessä sitten teollisen vallankumouksen aikainen koneellistuminen tai nykypäivän tekoäly.
”Aina osa töistä on kadonnut, aina tilalle on tullut uusia töitä ja aina se on vaatinut adaptoitumista kaikilla tasoilla.”
Työ on muuttunut – entä työssä menestymisen vaatimukset?
Jo muuttunut ja alati muuttuva työelämä vaatii uudenlaisia taitoja sekä nykyisten vaatimusten uudelleenarviointia. Vaikka työn tekemisen tapojen muutos on jo konkretisoitunut monille, tavoiteasetanta ja työn mittaaminen tuntuvat jääneen muutoksesta jälkeen.
”Ne arviointimenetelmät mitä on käytetty tähän asti toimivat hirveän hyvin, jos työ ja vaatimukset ovat ihan samanlaisia”, sanoo Aalto EE:n viestinnästä ja alumnisuhteista vastaava johtaja ja Talent Management -tutkija Riitta Lumme-Tuomala.
Kuitenkin teknologiavetoinen muutos on jo muuttanut merkittävästi työnkuvia ja sitä mitä nykypäivän osaajilta odotetaan. Työssä menestyminen vaatii yhä enemmän osaamista ja ominaisuuksia, jotka eivät liity vain työn tekniseen suorittamiseen – teknisen suorituksen siirtyessä yhä enemmän automatisoitavaksi.
Lumme-Tuomalan mukaan tutkimuksissa on havaittu, että sosiaaliset taidot mainintoina työpaikkailmoituksissa ja työnkuvauksissa ovat nousseet merkittävästi viime vuosina. Vaatimukset nykypäivän osaajia rekrytoitaessa korostavat siis taitoja ja ominaisuuksia, jotka eivät ole automatisoitavissa. Luova ajattelu, tiimitaidot, ongelmanratkaisukyky ja kriittinen ajattelu ovat esimerkkejä ominaisuuksista, joita ei voi ulkoistaa roboteille.
”Yrityksissä pitää olla rohkeutta määritellä ihan kokonaan se, että miltä hyvä työ nyt näyttää”, Lumme-Tuomala kiteyttää.
Vastuu kolmella tasolla
Vuorenmaa ja Lumme-Tuomala ovat yhtä mieltä siitä, että osaamisen kehittäminen vastaamaan työelämän muuttuneita tarpeita on sekä yhteiskunnan, organisaatioiden, että yksilöiden vastuulla. Yhteiskuntatasoisten muutosten ollessa usein hitaita, Vuorenmaa korostaakin, että useat organisaatiot ovat muutoksessa edelläkävijöitä mahdollistaen työntekijöilleen osaamisen kehittämisen vastaamaan muuttuneita vaatimuksia.
”Meillä sä et pelkästään opi meillä tarvittavia tehtäviä vaan me koutsataan sua tähän tulevaisuuden työelämään”, Vuorenmaa pohjustaa edelläkävijäyritysten suhtautumista osaamisen kehittämiseen.
Tämän päivän hähmäisessä ja epävakaassa toimintaympäristössä korostuu vastuun merkitys. Vastuu siitä, että yrityksissä ja organisaatioissa panostetaan niin koko työyhteisön kuin yksilöiden mahdollisuuksiin kehittää ja uudistaa osaamistaan vastaamaan muuttuneen työelämän ja työnkuvan edellytyksiä. Sosiaalisen vastuun lisäksi osaamisen kehittämisellä on merkittävä vaikutus esimerkiksi työntekijöiden sitoutumiseen ja tyytyväisyyteen.
”Vastuullinen johtaminen tarkoittaa myös sitä, että jos tälle yritykselle käy jotain niin näillä ihmisillä on mahdollisuus rakentaa uusi ura”, Lumme-Tuomala täydentää.
Miten työ on jo muuttunut ja miten muutos tulee vaikuttamaan meihin nyt ja tulevaisuudessa? Millaisia taitoja työelämässä tarvitaan, kun yhä enemmän teknistä suorittamista voidaan automatisoida? Millaisia vaatimuksia muutos asettaa johtajille? Muun muassa näistä aiheista keskustellaan Aalto Leaders’ Insight -podcastin jaksossa.
Podcast-jaksossa vieraana ovat muuttuvan työn tutkija ja Aalto-yliopiston johtamisen laitoksen lehtori Hertta Vuorenmaa sekä Aalto EE:n viestinnästä ja alumnisuhteista vastaava johtaja ja Talent Management -tutkija Dr. Riitta Lumme-Tuomala. Podcastin juontaa toimittaja Reetta Räty.
https://youtu.be/PWPzIEf_RbM
