Fazer-konsernin turvallisuusjohtaja Kai Himberg on valittu vuoden 2022 turvallisuusjohtajaksi tunnustuksena työstään vaativissa johtotehtävissä ja koko turvallisuusalan kehittämisestä. Tunnustuksesta päättävät Aalto University Professional Development (Aalto PRO), Finnsecurity ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK).
Himbergillä on pitkä työkokemus kansallisesta sekä kansainvälisestä toiminnasta rikostorjunnan, turvallisuuden ja riskienhallinnan alalta niin viranomaistoiminnan kuin elinkeinoelämän yritystoiminnan sektoreilta. Fazerin palveluksessa hän on ollut vuodesta 2013.
Himberg kiittelee pohjoismaisten turvallisuustoimijoiden kulttuuria avoimuudesta. ”Suomessa ja Pohjoismaissa on poikkeuksellisen tiivis yhteistyö turvallisuustoimijoiden välillä, mikä ei ole itsestäänselvyys kansainvälisessä ympäristössä,” hän toteaa. ”Se on meidän alamme hieno erityispiirre.”
Organisaation turvallisuuskulttuuri ei synny ohjeistuksesta tai kamerasta – se täytyy jalkauttaa organisaatioon ja ihmisten keskuuteen.”
Ihmiset ovat turvallisuustyön ydin
Aiemmin poliisinakin työskennellyt Himberg on työssään tekemisissä kaikenlaisten operatiivisten riskien parissa ja perehtynyt niin ihmisten, omaisuuden kuin liiketoiminnankin turvaamiseen. Himberg tunnetaan vuoropuhelusta, jota on rakentavasti käynyt vuosien varrella viranomaisten ja elinkeinoelämän välillä.
Hän haluaisi nostaa ihmisiä enemmän turvallisuuskeskustelun ja -työn keskiöön. Vaikka teknologia on mullistanut turvallisuustyön ja siihen liittyviä uhkia, valtaosa tietoturvahyökkäyksistä tapahtuu ihmisten kautta ja samalla ihmiset ovat turvallisuuskulttuurin tärkein voimavara, hän muistuttaa.
”Organisaation turvallisuuskulttuuri ei synny ohjeistuksesta tai kamerasta – se täytyy jalkauttaa organisaatioon ja ihmisten keskuuteen”, Himberg huomauttaa. Onnistuneessa turvallisuuskulttuurissa ihmiset esimerkiksi aktiivisesti kertovat havainnoistaan ja luottavat organisaation käytäntöihin. He myös tietävät miksi ja miten turvallisuustyötä tehdään.
Heikko turvallisuuskulttuuri käy kalliiksi
Vahvalla pohjalla oleva turvallisuuskulttuuri on monestakin syystä yrityksen toiminnan etu. Sillä on merkittävä vaikutus yrityksen ja jopa yhteiskunnan kilpailukykyyn ja tuottavuuteen. Heikko turvallisuuskulttuuri nostaa aina riskien tasoa, Himberg muistuttaa. Elintarvikealalla riskit voivat liittyvä esimerkiksi tuotannon keskeytymiseen tai haitallisten tuotteiden syntymiseen.
Heikolla turvallisuuskulttuurilla voi olla korkea hinta"
”Heikolla turvallisuuskulttuurilla voi olla korkea hinta, kun se johtaa toiminnan keskeytymiseen tai muuhun vakavaan seuraukseen”, Himberg muistuttaa. Kärsijöinä ovat myös usein ihmiset, oli kyse sitten tietomurrosta tai ehkäistävissä olevasta vakavasta onnettomuudesta.
Kääntöpuolena on ihmisten auttaminen ja toimintojen suojaaminen. ”Parasta työssäni on se, kun työllä on oikeasti ennaltaehkäisevä vaikutus tai se tuo selvyyttä tapahtuneeseen asiaan,” Himberg kertoo.
Tulevaisuuden haasteita ratkotaan yhdessä
Turvallisuusosaajia tarvitaan tulevaisuudessa enenevissä määrin, Himberg uskoo. Alalla ei ole liikaa resursseja, päinvastoin. ”Tarvitsemme sekä viranomais- että yrityspuolella osaajia, jotka keskittyvät turvallisuustoiminnan jalkauttamiseen, luomiseen ja ylläpitämiseen.”
Ylimitoitetut, vääränlaisesti toteutetut tai huonosti viestityt toimenpiteet voivat pahimmillaan jopa aiheuttaa ihmisissä turvattomuutta."
Osaajien täytyy myös osata toimia ihmisten kanssa ja edistää kulttuuria, jossa turvallisuusinvestoinnit toimivat jokaisen työntekijän tukena. Turvallisuustyön täytyy synnyttää ihmisille turvallisuuden tunnetta. ”Ylimitoitetut, vääränlaisesti toteutetut tai huonosti viestityt toimenpiteet, kuten esimerkiksi turvaportit, läpivalaisu tai kameravalvonta, voivat pahimmillaan jopa aiheuttaa ihmisissä turvattomuutta,” Himberg sanoo.
Uhkakuvista huolimatta Fazerin turvallisuusjohtaja uskoo, että alalla vallitseva luottamuksen kulttuuri auttaa suomalaisia turvallisuustoimijoita jatkossakin. Hän on ilahtunut työstään saamastaan tunnustuksesta, vaikka korostaakin ettei missään nimessä tee työtä yksin.
”Turvallisuustyötä tehdään aina yhdessä. En missään nimessä tee työtäni tunnustusten perässä, mutta kiitollisena ja nöyränä otan palkinnon vastaan ja iloitsen siitä, että tapani tehdä työtä resonoi alalla”, hän toteaa lopuksi.
Turvallisuusjohdon koulutusohjelma – TJK:ssa opitaan lakisääteisen ja omaehtoisen turvallisuuden hallintaa yhdistäen sekä asioiden että ihmisten johtaminen. Turvallisuusjohdon koulutusohjelma on tarkoitettu organisaatioiden turvallisuudesta ja riskienhallinnasta sekä niiden kehittämisestä vastaaville henkilöille. Koulutus on kokonaisvaltainen ja auttaa osallistujia ymmärtämään turvallisuuden kokonaisuuden ja osa-alueiden johtamisen näkökulmat. Lue lisää
