Aalto EE:n Business of Culture -ohjelman tuore vaikuttavuuskysely todistaa vuonna 2019 alkaneen ohjelman tulokset erinomaisiksi. Ohjelma on onnistunut vahvistamaan kulttuurialan johtamistaitoja, edistämään monialaista verkostoitumista ja rakentamaan alan vaikuttavuutta.
Nopeasti muuttuvassa nykymaailmassa kulttuuriorganisaatioiden on yhdistettävä alkuperäinen missionsa kaupallinen osaamiseen, jotta ne erottuvat edukseen ja saavuttavat toivomansa tulokset. Tämä on myös Pohjoismaiden ja Baltian alueen taide- ja kulttuurisektorin johtajille suunnatun Business of Culture
-ohjelman keskeinen tavoite ja selittää pitkälti, miksi AKO Foundation, Saastamoisen säätiö ja Föreningen Konstsamfundet ovat lähteneet mukaan tukemaan ohjelmaa ja sen osallistujia.
Todellinen kilpailuetu syntyy, kun strateginen bisnesäly yhdistetään taidealan luovaan osaamiseen. Kulttuurisektori saa tämänkaltaisesta ohjelmasta merkittävää etua."
"Tosiasia on, että kulttuurialalla on substanssiosaamista, mutta kaikki, mikä viittaa sen ulkopuolelle, esimerkiksi talouteen tai johtamiseen, on kohtuullisen vierasta. Näissä asioissa kulttuurikentän toimijat kokevat olevansa aika vahvasti epämukavuusalueella. Sekä Suomessa että kansainvälisesti on perinteisesti ajateltu, ettei talousasioilla ole kulttuurissa merkitystä. Kulttuurialalla on tietty osaamisvaje, johon tämä ohjelma tuo juuri oikeat lääkkeet", sanoo Saastamoisen säätiön hallituksen puheenjohtaja Petteri Karttunen.
Virolaisen Tallinn Music Week -festivaalin johtaja ja perustaja Helen Sildna on samaa mieltä. "Todellinen kilpailuetu syntyy, kun strateginen bisnesäly yhdistetään taidealan luovaan osaamiseen. Kulttuurisektori saa tämänkaltaisesta ohjelmasta merkittävää etua", hän sanoo.
Sildna viittaa esimerkiksi yritysmaailman terminologian omaksumisesta saatavaan hyötyyn. Se on hänen mielestään edellytys sille, että kulttuurisektori rinnastuu tasavertaisesti muihin toimialoihin. Tämä taas on välttämätöntä sponsoreiden löytämiseksi sekä muiden kumppanuuksien ja yhteistyön käynnistämiseksi yritysmaailman toimijoiden kanssa.
Föreningen Konstsamfundetin toimitusjohtaja Stefan Björkman perustelee säätiönsä päätöstä tukea Business of Culture -ohjelmaa vertaamalla kulttuurisektoria rakennusalaan. "Me olemme kulttuurin rakennuttajia. Kenellekään ei tulisi mieleen rakentaa taloa kahdellatoista miljoonalla eurolla, jos apuna ei olisi arkkitehtiä ja suunnittelijoita. Tässä on kyse samasta asiasta. Jaamme avustuksina noin 12 miljoonaa vuodessa. Meidän intresseissämme on, että tuettuja organisaatioita myös johdetaan mahdollisimman hyvin."
Meidän intresseissämme on, että tuettuja organisaatioita myös johdetaan mahdollisimman hyvin."
Björkmanille on ratkaisevan tärkeää, että ohjelma on räätälöity nimenomaan kulttuuritoimijoille. "Vastaavaa ei ole ollut aiemmin tarjolla. Vielä tärkeämpää on se, että ne, jotka meidän kauttamme ovat tähän tulleet, ovat olleet erittäin tyytyväisiä ja suositelleet ohjelmaa myös kollegoilleen. Tämä oli tavoitteemmekin. Näin syntyy jaettu kokemus ja yhteinen kieli koko sektorille."
"Toivon kuitenkin, ettei kulttuurisektoria pelkistetä pelkäksi bisnekseksi. Bisnespuolella on hyödyllisiä konsepteja, mutta sen verran täytyy selkärankaa ja itsetuntoa olla, että muistamme korostaa myös kulttuurin itseisarvoa."
Kaikki alkaa itsensä johtamisesta
Kun tavoitteena on tulla tehokkaaksi ja vaikuttavaksi johtajaksi ja rakentaa merkityksellisiä suhdeverkostoja, avainasemassa on oman osaamisen kehittäminen. Tähän liittyy omien kykyjen ja taitojen hiominen huippuunsa sekä ymmärryksen ja näkökulman laajentaminen ja rohkeus soveltaa näitä oppeja tehokkaasti.
Business of Culture -ohjelma alkaa CoPassionate Leadership -opintojaksolla, jossa syvennytään itsensä, muiden ja muutoksen johtamiseen. Painopiste on itsetuntemuksen kehittämisessä sekä muutoksen johtamisessa ja jalkauttamisessa omaan organisaatioon. Tässä ohjelma kyselyn mukaan myös onnistuu erinomaisesti.
Kysely osoittaa, että osallistujien johtamisvalmiudet ovat parantuneet merkittävästi: 84 prosenttia vastaajista antaa taitojensa kehittymiselle arvosanan 5,0/6,0 tai 6,0/6,0. Göteborgin sinfoniaorkesterin orkesteripäällikkö Andreas Lindahl vahvistaa tuloksen ja toteaa, että ohjelma on muuttanut myös hänen lähestymistapaansa. Hän keskittyy nyt aiempaa enemmän ihmisten johtamiseen, ei vain tuotantoon ja prosesseihin.
"Siitä on ollut todella paljon apua sekä minulle että niille ihmisille, jotka joutuvat toimimaan alaisuudessani", Lindahl sanoo.
Organisaatiomme sai paljon motivoituneemman ja määrätietoisemman työntekijän."
Anna-Maria von Bonsdorff on toiminut Ateneumin taidemuseon intendenttinä vuodesta 2013. Hiljattain hänet nimitettiin sen johtajaksi 1. tammikuuta 2024 alkavalle viisivuotiskaudelle. Myös hän kiittää ohjelman panostusta itsensä johtamiseen.
"Meillä kulttuuritoimijoilla ei ole aikaisemmin ollut mahdollisuutta tämän tyyppiseen pohdintaan nimenomaan johtamisen näkökulmasta. Organisaatiomme sai paljon motivoituneemman ja määrätietoisemman työntekijän", hän sanoo.
Tämä on linjassa muiden osallistujien mainitsemien hyötyjen kanssa. Osallistujat kehuivat muun muassa päätöksenteko- ja johtamisvalmiuksien kehittymistä sekä aiempaa parempaa organisaatiotason strategisen kehittämisen osaamista.
"Jotkut oivallukset, ideat ja menetelmät ovat todella muuttaneet tapaa, jolla teen työtäni. Koska olen johtanut yritystäni viisitoista vuotta, olin yllättynyt, etten ollut törmännyt näihin asioihin aiemmin. Vuoden mittaisen ohjelman rakenteesta oli hyötyä, sillä sen avulla pystyin ottamaan uudet taidot ja tiedot käyttöön omassa yrityksessäni askel kerrallaan", Helen Sildna sanoo.
Keskeinen oivallus hänelle oli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun edesmenneen professorin Pekka Mattilan toteamus: "Vaikuttavuus syntyy huomion kohdentamisesta." Sildna tarkentaa: "Edistys ja kasvu riippuvat siitä, mihin kohdistat huomiosi. Tämä saattaa vaikuttaa banaalilta yksinkertaistukselta, mutta sitä se ei todellakaan ole. Toiminta- ja työskentelytavoissamme on niin paljon sokeita pisteitä."
Strateginen ajattelutapa edistää organisaation kasvua
Henkilökohtaisen kasvun lisäksi ohjelma vaikutti positiivisesti myös osallistujien organisaatioiden kehitykseen. Jazz-alaa Tanskassa ja tanskalaista jazzia maailmalla edistävän JazzDanmarkin johtaja Eva Frost sanoo, että hänen organisaationsa on hyötynyt entistä strategisemmin ajattelevasta ja tulevaisuuteen suuntautuneemmasta johtajasta. Andreas Lindahl on samaa mieltä ja mainitsee, että ohjelma opetti häntä ajattelemaan strategisesti, mikä on tärkeää organisaation kasvun ja muutosten jalkauttamisen kannalta.
"Emme ole vielä perillä, mutta organisaationi on oivaltanut, että meidän on tehtävä rakenteellisia muutoksia ja tuotava suunnitteluprosessiimme enemmän strategista ajattelua. Ohjelman opit, erityisesti tanskalaisen teatteriohjaajan Kasper Holtenin kaltaisilta puhujilta saadut ideat, ovat saaneet meidät kyseenalaistamaan nykyistä organisaatiorakennettamme, mitä pidän hyvänä ja välttämättömänä", hän sanoo.
"Olen töissä isossa kansainvälisessä taidemuseossa, ja ohjelma antoi paljon uusia näkökulmia. Kulttuuritoimijoille ei ole aiemmin ollut tämän tyyppistä koulutusta tarjolla, vaan meidän on täytynyt mennä ihan eri alan koulutuksiin. Ne eivät välttämättä vastaa kulttuurialan toimijoiden tarpeita, koska johtaminen ja asiakaslähtöinen ajattelu on niin erilaista. Toisaalta tälläkin sektorilla kaikki kuitenkin perustuu tietyllä tavalla bisnekseen", Anna-Maria von Bonsdorff lisää.
Olin niin kiitollinen siitä, että sain osallistua ohjelmaan juuri tuona kriittisenä aikana. Se tarjosi minulle keskeiset työkalut erinomaiseen kriisijohtamiseen."
Helen Sildnalle yksi ohjelman tärkeimmistä opeista oli se, miten tiimejä johdetaan tehokkaasti kriisiaikoina. Hän muistaa elävästi erään opetustuokion maaliskuussa 2020, jolloin koronapandemia oli juuri puhkeamassa. Siitä oli vain muutama viikko Tallinn Music Weekin avajaisiin.
"Jouduimme täysin odottamattomaan tilanteeseen. Ensisijaisena tavoitteenani oli varmistaa tiimini hyvinvointi, huolehtia työympäristön turvallisuudesta ja luoda ympäristö, jossa arvostetaan empatiaa ja tunneälyä. Olin niin kiitollinen siitä, että sain osallistua ohjelmaan juuri tuona kriittisenä aikana. Se tarjosi minulle keskeiset työkalut erinomaiseen kriisijohtamiseen", hän sanoo.
Verkostoituminen laajentaa horisonttia
Ohjelman toinen keskeinen hyöty on yhteistyöverkostojen kehittäminen. Henkilökohtainen kasvu edistää myös entistä vahvempien siteiden syntymistä, mikä puolestaan mahdollistaa näkemysten vaihtamisen, aitojen yhteyksien rakentamisen ja yhteistyömahdollisuuksien löytämisen. Kaiken lisäksi nämä yhteydet ulottuvat myös henkilökohtaisen elämänpiirin ulkopuolelle tarjoten mahdollisuuksia myös organisaatiotason yhteistyöhön ja tasoittaen tietä synergisille kumppanuuksille.
Kyselyn mukaan myös osallistujat pitävät verkostoitumista ja yhteistyötä ohjelman keskeisenä etuna. Sen tärkeyttä korosti 75 prosenttia vastaajista. Eva Frost alleviivaa näiden siteiden pysyvyyttä ja sitä, että ne ylittävät myös maantieteelliset rajat.
"Oli hyvin inspiroivaa keskustella eri maista tulevien kollegojen kanssa. Johtajana minulle on tärkeää, että minulla on kollegoita, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia. Nämä keskustelut ovat jatkuneet vielä ohjelman jälkeenkin", hän kertoo.
Tämä oli muutakin kuin verkostoitumista; se oli pitkäaikaisten kumppanuuksien ja suhteiden rakentamista."
Helen Sildna on samoilla linjoilla ja korostaa, että eri maita ja sektoreita edustava osallistujajoukko on eduksi siilojen purkamisessa. "Johdan pientä yksityistä yritystä, joka eroaa huomattavasti Ateneumin kaltaisesta suuresta laitoksesta. Oli suuri yllätys huomata, että monet haasteistamme ovat siitä huolimatta yhteisiä. Tietojen vaihtaminen ja vertaisoppiminen olivat merkittävässä roolissa koko ohjelman ajan. Tavallisissa verkostoitumistapahtumissa näin syvällinen vuorovaikutus on harvinaista. Tämä oli muutakin kuin verkostoitumista; se oli pitkäaikaisten kumppanuuksien ja suhteiden rakentamista."
"Havahduimme kaikki siihen, että meillä kulttuurielämän toimijoilla on hyvin samanlaisia ajatuksia ja haasteita, joita pystymme jakamaan. Yhteistyö toimialarajojen yli on todella hedelmällistä, se hyödyttää aidosti kaikkia organisaatioita", lisää Ateneumin Anna-Maria von Bonsdorff.
Sildna uskoo voivansa hyödyntää uusia kontaktejaan paitsi Viron luovan sektorin myös koko alueen hyväksi. "Kun kehitämme taitojamme ja tietojamme, kehitämme samalla yhteistä markkinaamme, jolloin voimme kaikki yhdessä laajentaa asiakaskuntaamme ja vahvistaa alan kilpailukykyä", hän sanoo.
Myös Andreas Lindahl tunnustaa monimuotoisen verkoston arvon.
"Nautin erityisesti siitä, että olin täysin vapaa kaikista odotuksista, koska en tuntenut ketään etukäteen", hän sanoo.
|
|
Taloudellinen näkemys tuo kasvua koko sektorille
Entistä paremman osaamisen ja vahvojen verkostojen ansiosta osallistujilla on jatkossa mahdollisuus strategiseen vaikuttamiseen ja koko alan kasvun ja elinvoiman edistämiseen. Verkostomaisesti toimien he voivat levittää strategista osaamistaan läpi koko Pohjoismaiden ja Baltian alueen. Tämä edistää parhaiden käytäntöjen ja innovatiivisten konseptien omaksumista eri sidosryhmien keskuudessa.
Huomattava osuus kyselyn vastaajista, 55 prosenttia, katsoi ohjelman vaikuttaneen positiivisesti alan kasvuun. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jota leimaavat ennakoimattomuus, epävarmuus, kompleksisuus ja monitulkintaisuus. Kulttuurilaitoksiin kohdistuu nyt entistä enemmän painetta vahvistaa vaikuttavuuttaan ja lisätä yhteiskunnallista panostaan ja arvoaan. Tämä edellyttää paitsi innovatiivisten toimintamallien käyttöönottoa myös kykyä laajentaa näkökulmaa yli perinteisten raja-aitojen.
"Kulttuuriala kasvaa koko ajan. Kaikkien kulttuurilaitosten kävijämäärät ovat kasvaneet todella paljon. Kansallisgalleria [johon Ateneumkin kuuluu] tekee tänä vuonna kaikkien aikojen kävijäennätyksen kaikissa kolmessa museossaan. Tämä ei ole mikään yhden tai kahden oikean sattuman summa vaan tarkoittaa, että ihmiset todella haluavat kuluttaa kulttuuria. Se on nykyään helpompaa kuin koskaan ennen ja kynnys madaltuu koko ajan. Tämä muutos on tehnyt meistä merkittävän vapaa-ajan toimijan", sanoo Anna-Maria von Bonsdorff.
Kaikkien kulttuurilaitosten kävijämäärät ovat kasvaneet todella paljon. Tämä muutos on tehnyt meistä merkittävän vapaa-ajan toimijan."
Myös Konstsamfundetin Stefan Björkman kiittää ohjelman monimuotoisuutta. "Pidämme erittäin hyvänä, että mukana on myös muita säätiöitä ja osallistujat tulevat monilta eri sektoreilta. Myös kansainvälinen ulottuvuus on meistä erittäin arvokas", hän sanoo.
Eva Frost huomauttaa, että kulttuurialan vaikutusvallan vahvistaminen alueellisesti ja jopa maailmanlaajuisesti on ratkaisevan tärkeää, koska sillä on parhaimmillaan hyvin kuuluva ääni. Tämä edellyttää johtajilta monipuolista osaamista.
"Taide- ja kulttuurihallinnossa tarvitaan nykyään monipuolisia valmiuksia, mikä edellyttää sitoutumista elämänlaajuiseen oppimiseen. Jos laiminlyömme osaamisen kehittämisen, vaarana on, että vaikutusvaltamme heikkenee ja sen myötä heikkenee myös poikkeuksellinen mahdollisuutemme saada aikaan muutoksia maailmassa", hän sanoo.
Aina on myös parantamisen varaa
Erinomaisista tuloksista huolimatta aina on myös parantamisen varaa. Eva Frost ehdottaa, että ohjelmaan otettaisiin mukaan vieläkin enemmän pieniä ja keskisuuria kulttuurialan toimijoita, sillä niiden kollektiivinen vaikutus vetää hyvinkin vertoja suurille organisaatioille, ellei jopa ylitä niiden panosta.
"Pieniä toimijoita on valtavasti, ja tulevaisuuden agendan määrittelyssä ne ovat pioneerin asemassa. Ne ovat usein eturintamassa kokeilemassa uusia juttuja, ja siksi on ratkaisevan tärkeää vahvistaa niiden ääntä myös tämänkaltaisissa ohjelmissa", hän sanoo.
Tässä mielessä AKO Foundationin, Saastamoisen säätiön ja Föreningen Konstsamfundetin panos on ratkaisevan tärkeä.
"Säätiöiden rahallinen tuki on ollut sanomattoman arvokasta. Toivon, että se jatkuu, koska se mahdollistaa pienempienkin organisaatioiden mukaantulon", sanoo Anna-Maria von Bonsdorff.
On ilmeistä, että Business of Culture -ohjelma on käynnistänyt uuden aikakauden kulttuurisektorin johtamisessa. Ohjelma paikkaa osaamisvajetta, kannustaa verkostoitumaan ja vahvistaa johtamistaitoja asettaen uuden mittapuun ammatillisen osaamisen kehittämiselle. Säätiöiden jatkuvan tuen ja monipuolisen osallistujajoukon panoksen ansiosta ohjelmalla on valmiudet muuttavat kulttuurialaa myös tulevaisuudessa.
