Krista Jäntti innostui ohjelmoinnista parikymppisenä biologian opiskelijana.
Hänen tanssiryhmänsä tarvitsi nettisivut. Sivujen tekeminen vaati html-kielen osaamista. Jäntti ei osannut mutta päätti opetella. Hän ei omistanut tietokonetta – onneksi yliopiston tietokoneluokassa oli koneita.
Jäntti innostui tietotekniikasta ja alkoi käydä tietojenkäsittelytieteiden luennoilla.
”Imeydyin siihen maailmaan. Tanssi vei siis minut tietotekniikan pariin.”
Nyt Jäntti työskentelee tekoälyn parissa. Hänen perustamansa yritys EventuallyXR auttaa yrityksiä integroimaan uusia teknologioita niiden liiketoimintamalleihin.
Tekoäly antaa parempia vastauksia, kun sillä on riittävästi tietoa asiayhteydestä.
Jäntti seuraa tekoälyn, lisätyn todellisuuden ja lohkoketjujen kehitystä päivittäin. Tekoäly kehittyy vauhdilla: uutisia on seurattava koko ajan ja uudet työkalut otettava testiin heti. Hän käy aktiivisesti myös koulutuksissa ja alan tapahtumissa.
Niitä, jotka haluaisivat oppia esimerkiksi generatiivisesta tekoälystä mutta eivät tiedä, miten päästä alkuun, Jäntti kehottaa opettelemaan hyvien promptien eli tekoälylle annettavien kehotteiden rakentamista itselle luontevalla tavalla. Hyvä promptausopettaja auttaa alkuun.
Tekoäly antaa parempia vastauksia, kun sillä on riittävästi tietoa asiayhteydestä ennen kuin määritellään, mitä siltä halutaan.
"Seuraava steppi on luoda räätälöityjä pikkuapureita auttamaan yleisissä tehtävissä."
Tekoälystä voi oppia paljon esimerkiksi Youtubesta. Tube-kanavan seuraajamäärät kertovat usein sisällön luotettavuudesta ja hyödyllisyydestä.
Vaarana ylianalysointi
Tekoälystä saa innostua mutta siihen täytyy suhtautua myös kriittisesti, Jäntti muistuttaa.
Häntä mietityttävät esimerkiksi työkalut, jotka mahdollistavat online-kokousten litteroinnin – ja ihmisten sanomisten analysoinnin. Kaikki sanomamme on nykyään helppo muuttaa tekstiksi, joka ei katoa minnekään. Se helpottaa manuaalista työtä mutta tuo myös riskejä.
"Hurjimmissa skenaarioissa meillä on tekoälylasit päässä tai -napit korvilla, eikä kahvilatyöntekijän tarvitse enää itse ajatella vaan kaikki tieto tulee korvanappiin", Krista Jäntti sanoo.
Litterointi kertoo, kuka oli kokouksessa eniten äänessä. Millä äänensävyllä hän puhui? Suhteessa miten paljon hän esitti mielipiteitä, entä faktoja?
”Datan määrä ja sen analysointi vain kasvavat tekoälyn myötä. Vaarana on, että myös ylianalysoidaan”, Jäntti sanoo.
"Datan määrä ja sen analysointi vain
kasvavat tekoälyn myötä. Vaarana on,
että myös ylianalysoidaan."
Kiinnostava kysymys on, tyhmentääkö tekoäly meitä vai auttaako se oppimaan paremmin.
”Hurjimmissa skenaarioissa meillä on tekoälylasit päässä tai -napit korvilla, eikä kahvilatyöntekijän tarvitse enää itse ajatella vaan kaikki tieto tulee korvanappiin.”
Jäntti on itse AI:stä sekä innoissaan että huolissaan.
”Haluan olla vähän semmoinen varoittava ääni, joka kysyy, tiedättekö ihan tarkkaan, mihin olette menossa. Asioissa on hyvät puolensa, mutta pitää olla myös varovainen.”
Tekoälyhypen ja tehostamispuheen keskellä pitäisi muistaa myös hyvinvointi. Ihmisaivot tarvitsevat palautumista ja tyhjäkäyntiäkin.
”Tarvitaan myös tylsiä ja tehottomia hetkiä.”
Suomen on pakko panostaa koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen
Jäntti on aina ollut utelias.
Lapsena hän purki ruuvimeisseli kädessään herätyskelloa ymmärtääkseen sen toimintamekanismia. Hän on aina halunnut ymmärtää, miten vaikkapa mikroaaltouuni, induktioliesi tai solu toimivat.
Urallaankin Jäntti menee uteliaisuuden ja oppimishalun perässä.
”Keksin, että haluan tietää tästä lisää. Jossain vaiheessa alan miettiä, voisiko kertyneellä tiedolla tehdä rahaakin.”
Jäntti uskoo, että maantieteellisesti kaukaisen ja väkiluvultaan pienen Suomen ja suomalaisyritysten on pakko panostaa koulutukseen, jatkuvaan oppimiseen ja teknologiseen huippuosaamiseen, jotta pysymme kilpailukykyisinä. Työpaikoilla ei pidä leikata oppimisesta.
"Yritän verkostoitua ja löytää ihmisiä, jotka
pystyvät kertomaan minulle omasta
aiheestaan."
Aina oppiminen ei ole helppoa. Esimerkiksi lohkoketjujen ymmärtäminen tuntui alkuun Jäntistä ”järkyttävän vaikealta”. Tällaisissa tilanteissa hän alkaa seurata alan eksperttejä sosiaalisessa mediassa ja etsiä aihetta käsitteleviä tapahtumia.
”Yritän verkostoitua ja löytää ihmisiä, jotka pystyvät kertomaan minulle omasta aiheestaan. Kliseisesti hakeudun itseäni viisaampien joukkoon.”
Nyt Jäntti opettelee käsikirjoittamista. Hän on mukana ryhmässä, jossa muun muassa käsikirjoittaja, taiteilija ja ääninäyttelijä haluavat oppia käyttämään tekoälyä työssään.
Tarinankerronta videon ja äänen avulla on hänelle uutta.
”Olen opetellut Youtubesta leffakuvakulmia ja sitä, miten tarinankerronta menee niiden kautta. Jälleen kerran olen aivan innoissani.”
Seuraa näitä - Krista Jäntin vinkkilista
Tutustu OpenAI:n promptausvinkkeihin. "Näiden kautta kasvaa ymmärrys, että promptaaminen on iteratiivista ja haluttuun asiaan kannattaa laittaa kontekstia kiinni ja raamittaa se."
Seuraa Youtubessa Esa Riuttaa, Matt Wolfea ja Matthew Bermania. "Riutan suomenkielisten videoiden avulla pääsee hyvin alkuun, Wolfe esittelee uusimpia työkaluja ja ilmiöitä ja Berman analysoi ja ruotii muun muassa viimeisimpiä tekoälyuutisia keskittyen etenkin robotiikkaan."
Edistyneemmille. "MLOps-yhteisön videoilla analysoidaan erilaisten mallien toimivuutta, miten malleja ylläpidetään ja optimoidaan ja käydään läpi uusimpia akateemisia papereita. Alphasignalissa käydään läpi uusimpia malleja ja niiden arkkitehtuuria sekä ruoditaan uusimpia akateemisia tekoälypapereita."
Lue uutisia. "Tämä uutiskirje koostaa tärkeimmät AI-uutiset."
Kuuntele podcasteja. "Andreessen Horowitzin podcast keskittyy tulevaisuuden teknologioihin, kulttuuriin ja ilmiöihin. Mukana on paljon keskustelua tekoälystä. Lex Fridmanin podcastit ovat sekoitus tekoälyä, politiikkaa, kulttuuria sekä filosofiaa."
