Mahdollistaja. Innostaja. Esimerkin näyttäjä. Luvan antaja. Sponsori. Vaatija.
Orionin hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattila kysyi Aalto EE:n tilaisuuden osallistujilta, mikä on johtajan rooli, kun halutaan tukea jatkuvaa oppimista työpaikalla. Muun muassa nämä asiat listattiin.
Mattila työskenteli tietoliikenne- ja digitaalisia palveluja tarjoavan Elisan toimitusjohtajana yli 20 vuotta. Tilaisuudessa hän jakoikin oppejaan Elisa-vuosiltaan: miten organisaatiokulttuuri tukee jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja miksi jatkuva osaamisen kehittäminen on yrityksille kilpailukykyasia?
Opi virheistä ja onnistumisista
Mattilan mukaan Elisassa ymmärrettiin jo 15 vuotta sitten, että digitalisaatio mullistaa maailman – ja se vaatii nopeita ja luotettavia verkkoyhteyksiä.
”Tajusimme, että odotukset kokemuksen ja laadun suhteen tulevat vain kasvamaan asiakkaiden keskuudessa”, Mattila sanoi Aalto EE:n Executive Arena – Osaaminen kilpailukyvyn keskiössä -tilaisuudessa keskiviikkona 22. toukokuuta. Kutsuvierastilaisuuteen osallistui yli 50 henkeä.
Veli-Matti Mattila jakoi tilaisuudessa oppejaan yli kahdeltakymmeneltä vuodeltaan Elisan toimitusjohtajana.
Elisassa ymmärrettiin, että jotta yritys pysyy kilpailukykyisenä, osaamista on kehitettävä jatkuvasti koko organisaatiossa. Ja jotta tässä voidaan onnistua, yrityksen arvojen ja kulttuurin on tuettava jatkuvaa oppimista ja kehittymistä.
Virhe on lahja."
Kulttuurin kehittämisen tuloksena esimerkiksi virheisiin alettiin Elisassa suhtautua ensisijaisesti oppimismahdollisuuksina.
”Virhe on lahja”, Mattila sanoi. ”Se on simppeli juttu, mutta kun panostimme siihen, se ajoi monella tapaa meidän oppimiskulttuuriamme”, Mattila sanoi.
Myöhemmin Elisassa otettiin käytännöksi suhtautua myös onnistumisiin samalla tavalla: onnistumiset jaetaan, koska niistäkin voi oppia.
Suhtaudu pitkäjänteisesti
Mattila muistutti, että johdon rooli on ensisijaisen tärkeä, kun halutaan kehittää oppivaa organisaatiota.
Johtajankin pitää olla kiinnostunut kehittämään itseään. Hänen täytyy priorisoida oppimista, luoda sitä tukevia johtamiskäytäntöjä sekä mitata ja arvioida oppimista.
Oppimisen täytyy näkyä johtajan arjessa ja siinä, mistä hän puhuu. Se, jääkö puhe oppimisesta ihmisten mieliin, on tärkeä indikaattori siitä, onko johtaja onnistunut tehtävässään.
Ainut pysyvä kilpailukykymme on
halu ja kyky oppia."
”Osaamisen kehittämisellä ja oppimisella pitää olla aika iso rooli johdon maailmassa”, Mattila summasi.
Se ei myöskään ole projektiluontoinen asia vaan siihen on suhtauduttava pitkäjänteisesti.
”Vain jatkuvalla kehittymisellä ja oppimisella luodaan kestäviä tuloksia. Meidän ainut pysyvä kilpailuetumme on halu ja kyky oppia.”
Ymmärrä, että osaamisen kehittäminen on yritykselle strateginen asia
Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston elämänlaajuisesta oppimisesta vastaava johtaja Tom Lindholm muistutti kuulijoita Maailman talousfoorumin keväällä 2023 julkaisemasta Future of Jobs -raportista. Siinä arvioitiin, että 44 prosenttia työssäkäyvien ydinosaamisista muuttuu viidessä vuodessa.
”Siitä on nyt vuosi mennyt.”
Tom Lindholm kehotti yleisöä miettimään: mitä tapahtuu, jos lähet puolet ihmisten ydinosaamisista on neljän vuoden kuluttua vanhentuneita?
Lindholm kehotti miettimään, mitä tapahtuu, jos lähes puolet ihmisten ydinosaamisista on neljän vuoden kuluttua vanhentuneita.
”Koen, ettei tästä käydä riittävän laajaa keskustelua.”
Osaamisen kehittäminen työuran aikana on perinteisesti ollut – ja on edelleen – varsin yksilölähtöistä: ihmiset käyvät kursseja ja koulutuksia, joita haluavat käydä.
Osaamisen kehittäminen on kuitenkin yrityksille strateginen asia. Niiden on varmistettava, että niillä on riittävästi oikeaa osaamista, jotta ne pärjäävät maailmassa, joka muuttuu koko ajan.
Yritysten ja yksilöiden halut ja tarpeet on tuotava lähemmäs toisiaan.
Pidä oppiminen kevyenä ja hauskana mutta tietoisena
Mittalaitteita ja -järjestelmiä valmistavan Vaisalan talent managementista vastaava johtaja Johanna Saarinen kertoi, että Vaisalassa jokaisen pitää olla kiinnostunut etenkin tekoälystä.
Tekoäly kehittyy ja muuttaa maailmaa niin kovalla vauhdilla.
”Meillä ei ole kenelläkään mitään käsitystä siitä, missä olemme kahden vuoden kuluttua”, Saarinen sanoi.
Johanna Saarisen tiimissä Vaisalassa jokaista kannustetaan käyttämään tekoälytyökaluja niin paljon kuin mahdollista.
Vaisalassa halutaan varmistaa, että yhtiö pysyy kehityksen aallonharjalla. Siksi yrityksen kulttuuri kannustaa vahvasti uuden oppimiseen ja kokeiluun.
Esimerkiksi Saarisen omassa tiimissä tekoälytyökaluja kannustetaan kokeilemaan ja käyttämään niin paljon kuin mahdollista.
Oppiminen kannattaa pitää yksinkertaisena, riittävän kevyenä ja hauskana – unohtamatta sitä, että se on kuitenkin tietoista ja sen tuloksia seurataan, Saarinen neuvoi.
Oppiminen ja oppimiskyky ovat aina tärkeitä teemoja myös rekrytoinnissa. Työpaikkahaastatteluissa esimerkiksi kysytään, miten hakija pitää omaa oppimiskykyään yllä.
Mieti, jos työpaikka onkin koulu
Aalto EE:n ja Aalto-yliopiston elämänlaajuisen oppimisen liiketoiminta-alueesta vastaava johtaja Laura Sivula muistutti, että jatkuvan oppimisen on oltava jatkuvaa vuoropuhelua työelämän, yhteiskunnan ja yksilöiden välillä, jotta se palvelee kaikkien tarpeita ja pitää organisaatiot kilpailukykyisinä.
Tulevaisuuden koulutus on joustavaa, monialaista ja kansainvälistä, sanoi Aalto EE:n Laura Sivula.
Tulevaisuuden koulutus on joustavaa, monialaista ja kansainvälistä, Sivula visioi. Tästä esimakua ovat pienet osaamiskokonaisuudet eli mikrokredentiaalit, joihin Aalto-yliopisto panostaa nyt voimakkaasti.
Mikrokredentiaalien myöntäminen tarkoittaa, että yliopistot voivat tulevaisuudessa myöntää muillekin opinnoille kuin perinteiselle tutkintokoulutukselle akateemisen tunnustuksen ja tutkintokoulutusta vastaavan ”laatuleiman”.
Tämä on tärkeää, sillä osaamisen kehittämisen on oltava nykyistä ketterämpää, jotta se palvelee työelämän muuttuneita tarpeita. Akateeminen validaatio lisää opintojen uskottavuutta, kun yliopisto todistaa henkilön hallitsevan tietyt taidot ja asiat.
Osaamisen voima -kirjan toimittanut Risto Sarvas Aalto-yliopistosta pohti, mitä jos ihminen tuleekin töihin oppimaan.
Aallon informaatioverkostojen koulutusohjelman johtaja, Osaamisen voima -kirjan toimittanut Risto Sarvas pyysi kuulijoita miettimään: mitä jos organisaatiosi onkin vain yksi pysähdyspiste työntekijän osaamispolun varrella?
Mitä jos ihminen tuleekin töihin oppimaan jotain? Mitä jos työpaikka onkin koulu? Miten se muuttaa organisaatiota, rekrytointiprosesseja, oppimista ja johtamista – koko organisaation rakenteita?
Tilaisuudessa julkaistu Osaamisen voima – Oppiminen kilpailukyvyn ajurina -kirja tarjoaa valmiuksia, tietoa, käsitteitä ja esimerkkejä oman organisaatiosi osaamisen ja oppimisen muutoksessa. Voit ladata kirjan täältä.
Executive Arena on ainutlaatuinen tapahtumasarja, joka tuo yhteen organisaatioiden päätöksentekijät keskustelemaan laajoista ja ajankohtaisista teemoista, kuten muutoksen johtamisesta, johtamiskulttuurista, vastuullisuudesta ja tekoälystä, käytännön kokemusten ja esimerkkien kautta. Tilaisuuksissa käsitellään yhtä tai useampaa ajankohtaista teemaa Aalto-yliopiston professoreiden ja muiden alansa huippujen alustuksella sekä verkostoidutaan ja jaetaan kokemuksia. Seuraava Executive Arena käsittelee teknologiajohtamista. Se järjestetään lokakuussa 2024.
Lisätiedot Executive Arena -tapahtumaan liittyen
Ulla-Maija Uusitalo
Director, Sales and Account Management
Aalto EE
+358 10 837 3776
ulla-maija.uusitalo@aaltoee.fi
