Suomen ABB:n Motion-liiketoiminta-alueen Local Business Manager Mika Männistö on ylpeä Suomen maineesta kestävän kehityksen edelläkävijämaana.
“Suomalaisyrityksillä on jo vahva brändi cleantechin saralla, ja erinomaiset lähtökohdat tehdä siitä merkittävä kilpailuvaltti maailman markkinoilla”, Männistö sanoo.
Männistö muistuttaa, että vihreä siirtymä on kuitenkin paljon muutakin kuin huomattava liiketoimintamahdollisuus.
”Hyvin monille suomalaisyrityksille ilmastotoimet ovat arvomaailman ytimessä. Tämä näkyy konkreettisina tekoina. On varsin mahdollista, että jo viiden vuoden kuluttua suuri osa maamme tehtaista on hiilineutraaleja.”
Syklinopeus edellyttää jatkuvaa oppimista
Käynnissä oleva energiamurros tuo markkinoille innovaatioita ja teknologiaa, joiden kehityskaari on huikea.
“Syklinopeus on todella kova. Esimerkiksi vetyteknologiassa tämän päivän tieto on ensi vuonna todennäköisesti jo vanhentunutta”, Männistö toteaa.
“Ketteryys ja oppimiskyvykkyys organisaation jokaisella tasolla on ihan perusedellytys kaikille, jotka haluavat pysyä kehityksen kelkassa – saati sitten niille, joilla on vakaa tahtotila menestyä.”
Suomen ABB:n henkilöstön oppimista ylläpidetään yhteistyössä esimerkiksi Aalto EE:n kanssa.
Ketteryys ja oppimiskyvykkyys organisaation jokaisella tasolla on ihan perusedellytys kaikille, jotka haluavat pysyä kehityksen kelkassa"
”Haluamme varmistaa, että koko organisaatiomme osaaminen pysyy koko ajan relevanttina, ja mielellään reippaan askeleen edellä monia muita. Siksi teemme jatkuvaa yhteistyötä Aalto EE:n kanssa”, Männistö sanoo.
Aalto EE on luonut Suomen ABB:lle vuosien varrella useita räätälöityjä valmennuksia – muun muassa jo 2000-luvun alussa kehitetyn ABB Manager -ohjelman, joka on toteutettu jo yli 30 kertaa.
Lisäksi Suomen ABB lähettää säännöllisesti johtoa ja henkilöstöä Aalto EE:n avoimiin koulutuksiin. Olipa Aalto EE:n koulutusohjelman aiheena digitalisaatio, kestävä kehitys, johtaminen, data-analytiikka, tai vaikkapa palvelumuotoilu, löytyy osallistujalistalta hyvin suurella todennäköisyydellä ABB:n työntekijöitä.
”Minusta suurin yksittäinen oivalluksemme osaamisen kehittämisen saralla on systeemiajattelun ymmärtäminen”, Männistö kertoo.
”Me emme keskity vain siihen laatikkoon, jossa itse toimimme, vaan pyrimme aktiivisesti kehittämään osaamistamme myös sen ulkopuolelta. Tahdomme varmistaa, että ymmärrämme vielä paremmin kaikkia niitä muita toimijoita, jotka haluavat viime kädessä samaa kuin mekin: onnistuneen vihreän siirtymän.”
Vastuun kantaminen onnistuu vain, jos kehitämme jatkuvasti osaamistamme, kaikilla organisaation tasoilla."
Männistö korostaa kestävän kehityksen olevan ABB:llä kaiken toiminnan keskiössä.
”Noin 45 % maailman sähköstä kulutetaan sähkömoottoreiden kautta – ja on arvioitu, että siirtymällä energiatehokkaisiin moottorikäyttöihin maailmanlaajuinen sähkönkulutus voisi vähentyä 10 %”, Männistö kertoo.
”Globaalina markkinajohtajana haluamme olla edelläkävijä ja näyttää esimerkkiä. Tämän vastuun kantaminen onnistuu vain, jos kehitämme jatkuvasti osaamistamme, kaikilla organisaation tasoilla”, Männistö alleviivaa.
Kestävä kehitys on vihdoin valtavirtaa
Männistö on työskennellyt ABB:llä energiatehokkuusratkaisujen parissa vuodesta 2012. Hän naurahtaa olevansa ABB:n mittapuulla vielä urapolkunsa alkupuolella.
”Meillä keskimääräinen työuran pituus taitaa olla peräti 30 vuoden tietämillä. Minulla on kokeneita kollegoita, jotka muistelevat, kuinka 1980-luvulla piirtoheitinkalvoilla perustelivat energiatehokkuusratkaisujen hyötyjä – melko pitkälti samoilla argumenteilla kuin mitä me teemme tänä päivänä.”
Vaikka energiatehokkuudesta on puhuttu jo kauan ennen kuin Männistö astui työelämään, on siitä keskustelu nyt monin verroin helpompaa. Tänä päivänä kestävän kehityksen tärkeys kun on itsestään selvää melkein kaikille.
”En usko, että ainakaan läntisestä Euroopasta löytyy enää isompia yrityksiä, joilla ei olisi vastuullisuutta strategiassaan”, Männistö pohtii.
Kestävä kehitys on ollut monien yritysten agendalla pitkään, mutta Männistön mielestä aidosti valtavirtaa siitä on tullut vasta noin viimeisen viiden vuoden aikana.
Tärkeintä on se, että ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on vihdoin tullut meidän kaikkien yhteinen asia. Siihen osallistuminen ei ole enää valintakysymys."
”Taustalla on monia syitä. On paljon yrityksiä, joissa kestävän kehityksen nousu johtoryhmän asialistalle johtuu taloudellisista kannustimista: ESG-luokitukset ohjaavat sijoittajien toimintaa ja siksi niitä pidetään tärkeinä. Sidosryhmien odotukset herättivät osan, ja moni on lähtenyt mukaan vasta EU:n kestävyyslainsäädännön myötä”, Männistö toteaa.
”Se, päättääkö yritys pienentää hiilijalanjälkeään pyyteettömistä syistä vai omat intressit edellä, on kuitenkin toissijaista. Tärkeintä on se, että ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on vihdoin tullut meidän kaikkien yhteinen asia. Siihen osallistuminen ei ole enää valintakysymys.”
|
|
| “Ketteryys ja oppimiskyvykkyys organisaation jokaisella tasolla on ihan perusedellytys kaikille, jotka haluavat pysyä kehityksen kelkassa – saati sitten niille, joilla on vakaa tahtotila menestyä”, Mika Männistö toteaa. |
Osaoptimointi sivuuttaa kokonaiskuvan
Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, kun koko EU:n tasolla samaan halutaan päästä viimeistään vuonna 2050.
Männistöllä on selkeä näkemys siitä, mitä Suomessa nyt tarvitaan, jotta kunnianhimoiseen tavoitteeseen päästään: systeemiajattelua ja entistä tiiviimpää yhteistyötä.
“Yritysten on äärimmäisen helppo ruveta osaoptimoimaan ja keskittyä vain omaan hiilijalan- ja kädenjälkeen. Toki omakin tontti on pidettävä kunnossa, mutta Suomesta ei tule hiilineutraalia niin, että jokainen yritys yrittää miettiä ratkaisuja yksin.”
Männistö painottaa, ettei nyt ole aika keskittyä siihen, kuka on kenenkin kilpailija ja kuka saa mitä, vaan yhteiseen hyötyyn.
”Jos ei yritä nähdä kokonaiskuvaa, eksyy hyvin herkästi väärille teille”, Männistö tähdentää.
“Nyt tarvitaan vahvoja ekosysteemejä, joissa aidosti yhteistyössä tarkastelemme laajempia kokonaisuuksia ja syy-seuraus-suhteita.”
ABB:n luotsaama Green Electrification 2035 -veturiohjelma on erinomainen esimerkki tällaisesta ekosysteemistä. Sen puitteissa monet yritys- ja tutkimusmaailman keskeiset toimijat – muun muassa ABB, Aalto-yliopisto ja Aalto EE – luovat yhdessä systeemitason ratkaisuja vihreän siirtymän haasteisiin.
Toinen hyvä esimerkki on Energy Efficiency Movement, jonka ABB lanseerasi vuonna 2021. Se on foorumi, joka kokoaa sidosryhmiä toimimaan yhdessä energiatehokkaamman, uusiutumis- ja sopeutumiskykyisemmän maailman puolesta. Energy Efficiency Movement on saanut erittäin myönteisen vastaanoton, ja siihen on liittynyt satoja yrityksiä eri teollisuudenaloilta.
Meidän täytyy varmistaa, ettei Suomi jää yksinäisenä saarena isojen jalkojen alle"
”Olemme hyvin ylpeitä yhteistyöstä, jota näissä ABB:n aloitteesta syntyneissä ekosysteemeissä tehdään. Niissä keskitytään edistämään kaikille mahdollisimman hyvää ja tuottoisaa, hiilineutraalia huomista”, Männistö kuvailee.
Männistö huomauttaa, että erinomaisista ekosysteemeistä on toki paljon muitakin esimerkkejä, muun muassa Vetyklusteri.
”Tarvitsemme kuitenkin poikkitieteellisiä yhteistyöverkostoja. Foorumeja, joissa yliopistot, tutkimuslaitokset ja yritykset laittavat päänsä yhteen, jakavat parhaita toimintatapoja – ja varmistavat, että meiltä löytyy 10 vuoden päästä kaikkea sitä osaamista, jota hiilineutraali Suomi tarvitsee”, hän sanoo.
Männistö muistuttaa, että entistä tiiviimpi yhteistyö antaisi myös paremmat edellytykset brändätä Suomea vielä vahvemmin tienviitoittajana.
”Meidän täytyy varmistaa, ettei Suomi jää yksinäisenä saarena isojen jalkojen alle – vaan tulee entistä tunnetummaksi joka puolella maailmaa cleantechin uranuurtajana”, hän visioi.
