Nykypäivän nopeatahtisessa maailmassa, jossa muutos on jatkuvaa ja kilpailu kovaa, johtamisen täytyy uudistua. Aalto EE:n ja Aalto-yliopiston yhteinen vastaus haasteeseen on Leading Radical Creativity in Ecosystems -hanke, joka käynnistyi syksyllä 2023.
Hankkeen tavoitteena on mullistaa sitä, miten eri alojen ja osaamisalueiden tietoja ja taitoja hyödynnetään yritysmaailmassa. Hanketta tukee Saastamoisen säätiö.
Radikaalissa luovuudessa on kyse muustakin kuin vain laatikon ulkopuolisesta ajattelusta. Koko laatikko halutaan kuvitella uusiksi.
Ajatellaan vaikkapa avaruuslentoja;
nekin olivat eräänlaista radikaalia luovuutta."
"Radikaali luovuus on aina ollut osa tarinaamme", sanoo Nana Salin, joka vastaa Aalto EE:n vaihtoehtoisesta rahoituksesta.
"Ajatellaan vaikkapa avaruuslentoja; nekin olivat eräänlaista radikaalia luovuutta. Kyse on siitä, että uskalletaan tavoitella unelmia ja utopioita, jotka ovat aina vieneet ihmiskuntaa eteenpäin. Jos emme usko, että jokin asia on mahdollinen, se ei myöskään koskaan toteudu."
”Kun tavanomaiset menetelmät eivät riitä, kuvaan astuu radikaali luovuus”
Hankkeen taustalla ovat Aalto-yliopiston strategiset painopistealueet: kestävä kehitys, yrittäjähenkinen ajattelutapa ja radikaali luovuus. Ne ovat olennaisia taitoja työelämän muuttuessa.
Myös esimerkiksi Maailman talousfoorumi ja EU ovat nostaneet luovuuden yhdeksi tärkeimmistä taidoista tulevaisuudessa.
Hallitusohjelman alaisessa Luova työelämä 2030 -hankkeessa tehty selvitys osoittaa, että vaikka organisaatiot ovat hyviä noudattamaan olemassa olevia prosesseja ja rakenteita, vakiintuneiden toimintamallien kyseenalaistamisessa on vielä paljon tehtävää.
Aallossa radikaali luovuus nähdään transformatiivisena taitona, joka kannustaa ajattelemaan isosti ja irtautumaan vanhoista kaavoista. Kyse ei ole pienistä korjaustoimenpiteistä vaan täysin uusien konseptien luomisesta.
"Kun tavanomaiset menetelmät eivät riitä, kuvaan astuu radikaali luovuus”, Salin summaa.
Radikaali luovuus on tulevaisuussuuntautunutta toimintaa. Sillä pyritään vapauttamaan orastava potentiaali ja löytämään tuoreita mahdollisuuksia riippumatta siitä, millä alalla toimii.
Mikä parasta, kuka tahansa voi oppia radikaalia luovuutta.
Leading Radical Creativity in Ecosystems -hankkeen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista tulevaisuuden johtajia ajattelemaan uudella tavalla ja muokkaamaan liiketoimintaympäristöä rohkeasti hyödyntäen uraauurtavia ideoita.
Kilpailijatkin voivat tehdä yhteistyötä
Hankkeen ytimessä on kilpailijoiden välisen yhteistyön konsepti (co-opetition). Ideana on, että kilpailevat yritykset yhdistävät voimansa yhteisen hyvän nimissä.
Yhä useammat yritykset pyrkivät löytämään tasapainon yhteistyön ja vastakkainasettelun välillä.
Co-opetition-ajattelu perustuu vastavuoroisuuteen ja kaikkien osapuolten tasavertaisuuteen. Kuten professorit Adam Brandenburger ja Barry Nalebuff korostivat vuonna 2021 Harvard Business Review’ssä, se on jatkuvaa tasapainottelua.
Kun vaakakupit ovat tasapainossa, kaikki voittavat. Mutta kun vaaka uhkaa kallistua liikaa jommallekummalle puolelle, asioiden pitäminen tasapainossa vaatii fiksuja liikkeitä.
Yhä useammat yritykset pyrkivät löytämään
tasapainon yhteistyön ja vastakkainasettelun
välillä."
Tästä on esimerkkejä yritysmaailmasta.
Apple ja Google kehittivät yhdessä kontaktijäljitysteknologiaa, autojätit Ford ja GM jakoivat keskenään vaihteistotekniikan salaisuuksia.
On syntynyt ennennäkemättömiä tuoteideoita, kuten energiajuoma, joka kehitettiin H&M:n arkielämän asiakasymmärrystä koskevien oivallusten pohjalta.
Elintarviketeollisuudessa liikesalaisuuksia varjellaan tiukasti, rahoitusala on tottuneempi yhteistyöhön
Leading Radical Creativity in Ecosystems -hankkeessa yhdistyvät kohdennetut haastattelut sekä pyöreän pöydän keskustelut alan avainhenkilöiden kesken. Alkuvaiheessa mukana oli elintarvike- ja päivittäistavarakaupan alan sekä rahoitusalan toimijoita.
Keskustelut ovat valottaneet sitä, miten aloilla lähestytään yhteistyötä ja kilpailua.
Kahta ensimmäistä pyöreän pöydän keskustelua johti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Pekka Mattila, joka menehtyi äkillisesti tammikuussa 2024.
Kun yritykset kohtaavat ilmastonmuutoksen kaltaisia ongelmia,
ne löytävät syitä toimia yhdessä."
Elintarviketeollisuudessa yritykset suojelevat tyypillisesti liikesalaisuuksiaan tiukasti. Innovointiin ryhdytään usein vasta, kun kilpailija menestyy esimerkiksi uudessa tuotekategoriassa ja tulee kiire kuroa välimatka umpeen.
Keskustelujen perusteella rahoitusala on tottuneempi yhteistyöhön, kenties tiukan sääntelyn ja pitkäaikaisten kumppanuuksien ansiosta. Silti yhteistyöhön liittyy edelleen paljon varovaisuutta ja muodollisuutta.
Toisaalta silloin, kun yritykset joutuvat kohtaamaan ilmastonmuutoksen ja taloudellisen taantuman kaltaisia massiivisia ongelmia, ne löytävät syitä toimia yhdessä yhteisen hyvän eteen. Sääntely voi tasoittaa pelikenttää ja kannustaa yrityksiä yhteistyöhön, jonka tavoitteena on vastata valtaviin haasteisiin.
Generatiivinen tekoäly voi olla luova yhteistyökumppani
Tekoälyn avulla voidaan edistää ihmisten luovuutta, etenkin kun eri alojen ihmiset työskentelevät yhdessä.
Siksi Aalto-yliopiston vanhemman yliopistonlehtorin Ville Elorannan ohjaamassa kolmannessa pyöreän pöydän keskustelussa tarkasteltiin, miten tekoäly voi synnyttää tuoreita ideoita ja uusia tapoja tiimien väliseen yhteistyöhön.
Generatiivisen tekoälyn voi ajatella luovaksi yhteistyökumppaniksi, joka kehittää uusia konsepteja seulomalla valtavia datamassoja ja havaitsemalla trendejä, joita ihminen ei välttämättä huomaa.
"Generatiivisen tekoälyn tarkoituksena ei ole korvata ihmisen luovuutta, vaan lisätä sitä ja tarjota uusia näkökulmia, joita emme ehkä muuten osaisi ottaa huomioon. Se voi olla mullistava lisä monialaisiin luoviin tiimeihin, sillä se tuo yhteen erilaisia näkökulmia ja muodostaa hedelmällisen kasvualustan innovaatioille ja empatialle", Eloranta sanoo.
Luovuus on sitä, että istutaan ongelman äärellä,
tutkitaan sen monia puolia eikä kiirehditä kohti ratkaisua."
Elorannan johdattelemassa pyöreän pöydän keskustelussa keskityttiin siihen, miten yritykset voisivat saada luovuutensa kukoistamaan ja löytää optimaalisimman yhtymäkohdan tuoreiden ideoiden ja käytännöllisten ratkaisujen väliltä.
Generatiivisella tekoälyllä oli keskustelussa tärkeä rooli. Se osoitti, miten huipputeknologia voi olla paras tiimikaveri luovaan työskentelyyn erikoistuneissa ryhmissä, joissa on monenlaista asiantuntemusta.
"Luovuus on sitä, että istutaan ongelman äärellä, tutkitaan sen monia puolia eikä kiirehditä kohti ratkaisua", Eloranta selventää.
Keskusteluissa todettua: uusi kumppanuus voisi olla mullistavaa
Yksi keskustelujen puhuttaneimmista aiheista oli se, pitäisikö yritysten yksintoimimisen sijaan yhdistää useammin voimansa ja auttaa samalla mahdollisesti myös kilpailijoita eteenpäin.
Keskusteluissa todettiin, että kumppanuus voisi olla mullistavaa etenkin uusien markkina-alueiden pioneerityössä.
Nana Salin on vakuuttunut tiimityön tärkeydestä. Hänen mukaansa tie tulevaisuuteen kulkee yhteistoiminnan, ei yksilösaavutusten hehkuttamisen kautta. Kun organisaatiot omaksuvat yhteistyöhön perustuvan eetoksen, eri toimialat voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä ja oppeja keskenään ja välttää joutumasta keksimään pyörää uudelleen.
Tämä kävi selväksi myös keskusteluissa: omintakeiset ideat muuttavat peliä.
Yhteistyökumppaneilla ei välttämättä tarvitse olla mitään yhteistä. Esimerkiksi Samsung ja Starbucks ovat yhdessä kehitelleet uniikkeja älypuhelinten lisävarusteita.
Aalto EE:n Leading Radical Creativity in Ecosystems -hanke päättyy vuoden 2024 lopulla.
"Syksyn kokeilut olivat menestys ja tasoittivat tietä tulevalle. Keskitymme nyt siihen, miten radikaali luovuus voi edistää toimialojen välistä tiimityötä ja tuottaa molemminpuolista hyötyä. Aluksi kehitämme tietyille toimialoille räätälöityjä ratkaisuja, jotka kaikki perustuvat kunkin organisaation erityistarpeisiin", Salin kertoo.
Hänen mukaansa hanke näyttää suuntaa kaikille, jotka pyrkivät muokkaamaan organisaatioiden johtamisen ja innovaatioiden tulevaisuutta, tarjoten arvokkaita oppeja ja oivalluksia, joita voidaan soveltaa eri toimialoilla.
Teksti on julkaistu helmikuussa 2024 kollegaamme professori Pekka Mattilaa kiitollisuudella muistaen. Työ ja kehittäminen jatkuvat.
