Kun vastuullisuusneuvonantaja Louise Kofod Thomsen pukkaa kajakkinsa vesille Teglholmin laiturista, hän pystyy katselemaan kotikaupunkiaan Kööpenhaminaa eri vinkkelistä kuin tavallisesti.

”Maalla ei oikein tajua, kuinka paljon vettä Kööpenhaminassa on. Kanavia pitkin pääsee vaikka mihin.”

Kööpenhaminasta tuli kanavien kaupunki 1600-luvulla, kun rakentajakuningas Christian IV hurmaantui Hollannin kaupunkien vesistöistä.

Nyt Teglholmenin vesillä ja sitä ympäröivässä Sydhavnissa eletään 2020-luvun vesielämää: kajakkien lisäksi kerrostalojen välisissä kanavissa ja satama-altaassa polskii uimareita, puksuttaa veneitä ja joukkoliikenteen vesibusseja.

Kajakkimelonnasta tuli Kofod Thomsenille rakas harrastus pandemia-aikana. Raikas ilma oli tarpeen, ja myös tuoreelle perspektiiville oli kysyntää.

Moni yritys haluaisi, että vastuullisuuden voisi
hoitaa raksimalla to do -listaa. Mutta se ei riitä.

Perspektiivin vaihtaminen on myös Kofod Thomsenin työtä. Hän auttaa yrityksiä selvittämään, miten ne pääsevät alkuun vastuullisuudessa ja voivat olla vastuullisia mahdollisimman tehokkaasti.

Kofod Thomsenilla on LT Cambio -yritys, joka on erikoistunut pohjoismaisten pk-yritysten vastuullisuuteen ja vihreään siirtymään. Hän neuvoo yrityksiä vastuullisuustrategioissa ja käytännön vastuullisuustoimissa. Hän luennoi vastuullisuudesta Aalto EE:ssä ja Copenhagen Business Schoolissa.

Kymmenessä vuodessa vastuullisuuden eli ESG:n asema yritystoiminnassa on mullistunut. Yhä useampi yritys haluaa sustainabilityn ja vihreän siirtymän liiketoimintansa ytimeen, oli motivaatio sitten maapallon pitäminen elinkelpoisena, lisääntyvä sääntely, riskinhallinta tai kilpailuedun tavoittelu.
 

Kajakkimelonnasta tuli Kofod Thomsenille rakas harrastus pandemia-aikana. Raikas ilma oli tarpeen, ja myös tuoreelle perspektiiville oli kysyntää.

 

”Moni yritys haluaisi, että vastuullisuuden voisi hoitaa raksimalla to do -listaa. Mutta se ei riitä. Yritysten täytyy opiskella ja hankkia uutta tietoa koko ajan.”

Kun yhteiskunta muuttuu, yritysten on muututtava mukana. Muutosta kiihdyttäviä voimia tulee monelta suunnalta:

Vastuullisuuteen liittyvä sääntely lisääntyy ja siitä tulee entistä kattavampaa.
 

"Vastuullisuus on nyt ydinliiketoimintaa,
mitattavasti todistettavaa ja
sitä määrittää sääntely."

Opimme enemmän siitä, miten yritystoiminta vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen.

Lisäksi työntekijöiden ja sidosryhmien vaatimukset ja käsitykset vastuullisuudesta elävät.

Vastuullisuutta voi verrata vaikka tuotekehitykseen, eihän sekään koskaan lopu.

Kofod Thomsenin työ on hyvin konkreettista. 

”Kymmenisen vuotta sitten vastuullisuus painottui viestintään, yrityksen vastuullisuustarinan kertomiseen. Nyt se on ydinliiketoimintaa, mitattavasti todistettavaa ja sitä määrittää sääntely”, Kofod Thomsen tiivistää.

Vastuullisuustyö perustuu datan keräämiseen, dokumentointiin ja analysointiin. Kerättävä data on käytännönläheistä. Mitä data kertoo käyttämästämme energiasta ja raaka-aineista? Mitä opimme, kun teemme palkkaselvityksen työntekijöiden palkoista sukupuolen ja työtehtävien perusteella? Paljonko päästöt laskevat, jos lopetamme punaisen lihan tarjoilun kanttiinissa?

Kofod Thomsenin mukaan yritykset eivät läheskään aina ymmärrä, kuinka laajasti ne vaikuttavat ympäröivään yhteiskuntaan.
 

Pk-yritykset viestivät vastuullisuudestaan vähemmän

Kofod Thomsen on erikoistunut pohjoismaisiin pieniin ja keskikokoisiin yrityksiin. Kirjo on valtava: Tanskassa pk-yrityksiksi luetaan yritykset, joissa on 2–249 työntekijää.

Suuryritysten vastuullisuus tai sen puute näkyy usein julkisuudessa, hyvässä ja pahassa. Klassinen kauhuesimerkki on öljy-yhtiön vuotoskandaali. Myönteistä julkisuutta puolestaan voi luvata yritykselle, joka järjestää työntekijöille koulutusta, terveydenhuollon tai päiväkodin palvelut.

Suuryritysten vastuullisuudesta tehdään myös ahkerasti akateemista tutkimusta.

Pienten ja keskikokoisten yritysten tilanne on toisenlainen.

Ne eivät voi soveltaa suoraan isojen yritysten ratkaisuja omaan toimintaansa, sillä niillä ei ole yhtä isoja resursseja.

Kofod Thomsenin mukaan pk-yritysten vastuullisuudesta on myös yllättävän vähän tutkimustietoa, vaikka niitä on niin paljon.

Esimerkiksi Tanskassa yrityksistä 99 prosenttia on pk-yrityksiä, niiden liikevaihto on puolet tanskalaisyritysten liikevaihdosta ja 46 prosenttia täysipäiväisistä työntekijöistä työskentelee niissä.
 

Pk-yritykset viestivät isoja vähemmän sekä sisäisesti että ulkoisesti jo käynnissä olevista vastuullisuustoimistaan, Kofod Thomsen sanoo.

”Pk-yrityksissä ei välttämättä ole esimerkiksi vastuullisuuteen erikoistuneita työntekijöitä. Ero isoihin onkin, että pk-yritykset viestivät isoja vähemmän sekä sisäisesti että ulkoisesti jo käynnissä olevista vastuullisuustoimistaan.”

Pk-yrityksissä ei aina ymmärretä, miksi vastuullisuustoimet ovat tarpeen. Työntekijät voivat olla huolissaan vastuullisuuden taloudellisista seuraamuksista eli esimerkiksi palkoistaan tai työpaikoistaan. Heistä voi tuntua, että toimet muuttavat työpaikkaa. Siksi työntekijöiden motivoiminen on olennainen osa onnistunutta vastuullisuusprosessia.

Kofod Thomsen torppaa näkemyksen, jonka mukaan vastuullisuus tulisi yritykselle automaattisesti kalliiksi.

”On vanhentunutta ajattelua, että vastuullisuus maksaa. Kun yritys hoitaa vastuullisuuden pätevästi, se tienaa ja luo samalla työpaikkoja.”

Kofod Thomsen perustelee väittämäänsä sillä, että vastuullisuusanalyysi saa yrityksen yleensä käyttämään energiaa ja raaka-aineita tehokkaammin ja tehostamaan prosessejaan. Tämä pienentää kuluj ja usein kohentaa yrityksen brändiä. Lisää myyntiä voi kertyä, kun vastuullinen toiminta houkuttaa lisää asiakkaita.

Isot yritykset toitottavat nykyään näkyvästi vastuullisuuttaan.

Kofod Thomsen sanoo, että pk-yritykset ovat varovaisempia, koska ne pelkäävät joutuvansa viherpesuskandaalien uhriksi. Pk-yritykset eivät välttämättä edes hoksaa vastuullisuutensa olevan kertomisen arvoista.

”Aina on tehty näin, niissä sanotaan, kun kyselen.” 

 

"Tärkeintä on aloittaa jostain"

Kofod Thomsenin mukaan uudistustahti on nyt niin kova, että yritykset joutuvat edistämään vastuullisuutta nopeammin kuin niillä olisi valmiuksia.

”Se on minulle haaste työssäni. Yritysten täytyy muuttaa käsityksiään hyvin nopeasti.”

Vastuullisuusvaatimukset voivat tuntua pelottavilta ja isoilta. Siksi vastuullisuusprosessia on hyvä lähestyä pragmaattisesti.

”Tärkeintä on aloittaa jostain, eikä hamuta kerralla liikaa tekemistä.”

Avain onnistuneeseen prosessiin on juuri kunnianhimon tason realistinen määrittäminen. Yritykset väittävät helposti, että he haluavat olla johtavia, mutta Kofod Thomsenin mukaan vain harva yritys haluaa sitä oikeasti. 

Ykkösenä menijä joutuu itse testaamaan metodit ja niiden aiheuttamat reaktiot. Edelläkävijyyden taloudelliset kustannukset voivat myös olla kovat, joskin kärkisija saattaa myös tuoda taloudellisia voittoja. Tavallisimmin yritykset asettavat vastuullisuustavoitteet suunnilleen samalle tasolle kuin kilpailijansakin.

Kun Kofod Thomsen auttaa yrityksiä analysoimaan toimintansa vastuullisuutta, hän opastaa aloittamaan työn ESG-avainlukujen (Environmental, Social, Governance) määrittelystä. Se tarkoittaa yrityksen olennaisimpien vastuullisuuselementtien paikantamista.
 

"Kun päästölaskelma on tehty ja
pk-yritys pystyy lähettämään sen
omille asiakkailleen, siitä tulee
näiden asiakkaiden suosikki."

Useimmat vastuullisuusprosessit alkavat tänä päivänä kysymyksestä: Mitkä vastuullisuuden elementit ovat olennaisia yrityksellemme ja alallemme?

Tavallisesti yritys päätyy aloittamaan ilmastovaikutuksista. 

”Pk-yritykset tarvitsevat tähän usein ulkopuolista apua. Mutta kun päästölaskelma on tehty ja pk-yritys pystyy lähettämään sen omille asiakkailleen, siitä tulee näiden asiakkaiden suosikki”, Kofod Thomsen kannustaa.
 

Suuryrityksiä koskettava säätely on tiukentunut. Se valuu myös alaspäin: vaikka säätely ei velvoittaisikaan vielä pk-yritystä, se saattaa velvoittaa sen asiakasta, Kofod Thomsen muistuttaa.

 

Vaikka pk-yritystä itseään ei vielä velvoittaisikaan tiukka päästöanalyysi, se saattaa velvoittaa asiakasta. Pk-yritysten asiakkaat ovat usein suuria yrityksiä, ja niiden velvoitteet ovat jo lainsäädännöllisesti hyvin kattavia.

Kofod Thomsen kertoo esimerkin pienestä tanskalaisyrityksestä, joka valmistaa alkoholittomia juomia. Yrityksen asiakkaat ovat Tanskan vähittäiskaupan jättejä, joten niiden työ helpottuu, kun alihankkijalla on luvut selvillä, vaikkei lainsäädäntö alihankkijaa siihen vielä pakottaisikaan.

Isojen yritysten tiukentunut säätely siis ikään kuin valuu alaspäin.

Toinen esimerkki: sähkötöitä remontoitaviin kiinteistöihin myyvä yritys.  Sen asiakkaita ovat yleensä vuokranantajat ja isot rakennusyritykset.

”Sähkötyöyrityksen ei tarvitse analysoida vastuullisuuttaan välttämättä yksityiskohtaisesti, mutta sen asiakkaiden täytyy. Sähkötyöyritys saa tästä suunnan omalle vastuullisuudelleen.”

Sähkötyöyritykselle on myös kilpailuetu, kun se pystyy raportoimaan vastuullisuudestaan tarkasti silloinkin, kun sääntely ei sitä vielä vaadi.

 

Yritysten täytyy heijastaa asiakaskuntaansa

ESG:n kirjain E viittaa ympäristöön. Se on monille se tutuin vastuullisuuden elementti. E:n lisäksi vastuullisuuteen kuuluvat yhtä lailla S, joka viittaa sosiaaliseen ja G, joka viittaa hallintoon.

Kofod Thomsenin mukaan sosiaaliseen vastuullisuuteen kuuluvasta diversiteetistä on tullut ”valtava teema”. 

”Yritysten täytyy heijastaa asiakaskuntaansa ja sitä yhteiskuntaa, jonka osa ne ovat.”

Tämän yritys voi tehdä esimerkiksi varmistamalla, että sen työntekijöissä on taustaltaan mahdollisimman monenlaisia ihmisiä.
 

"Tanskassa on liian helppoa
sanoa olevansa johtava."

Yleisimmin yritykset katsovat diversiteettiä työntekijöiden sukupuolijakauman kautta. Kofod Thomsen mainitsee esimerkkinä, että Tanskassa naisia on yritysten johdossa huomattavasti miehiä vähemmän.

Joulukuussa 2023 Tanskan DI-työnantajaetujärjestön selvityksen mukaan 50,9 prosentissa tanskalaisyritysten hallituksissa istuu vain ja ainoastaan miehiä. Kaikista hallitusten jäsenistä naisia on 17,5 prosenttia. 

Kofod Thomsenin mukaan asia ei korjaannu ennen kuin kaikki myöntävät, että kyseessä on ongelma. Hän peräänkuuluttaa rekrytointiprosessien perinpohjaista analysointia.

Pohjoismailla on vastuullisuudessa maailmalla edelläkävijäleima. Se voi lipsauttaa pitämään omaa toimintaa pätevämpänä kuin se oikeasti on.

”Tanskassa on liian helppoa sanoa olevansa ’johtava’. Me käytämme sitä vähän tyynynä, johon voi nojailla.”

Diversiteetissä ei tietenkään ole kyse pelkästään sukupuolesta. Se linkittyy tiukasti myös yrityksen arvoihin. Sitä kautta se voi olla kynnyskysymys rekrytoinnissa.
 

Vastuullisuus vaikuttaa yrityksen houkuttelevuuteen

ESG:n kaikki kirjaimet ja teemat kiertyvät hyvin yhteen, kun tulee puheeksi se, mikä voi olla ratkaiseva tekijä nuorten työntekijöiden rekrytoinnissa.

”Jos yritykset eivät työstä sustainabilityä, niiden voi olla vaikeaa houkutella ja pitää kiinni nuorista työntekijöistä.”

Mitä nuorempi työntekijä, sitä todennäköisemmin hänen vaa’assaan painaa yrityksen vastuullisuus, kun hän harkitsee työpaikkaa. Ja koska monia aloja vaivaa pitkäaikainen työvoimapula, työntekijöiden näkemyksillä on yhä enemmän väliä.

On huomattava riski, ettei yritys saa riveihinsä alan huippuja, jos se ei ole vastuullinen niin ympäristötoimissaan kuin henkilöstöpolitiikassaankin.

Selvitys toisensa jälkeen on todistanut, että ylivoimainen osa millenniaaleista ja heitä nuoremmista edellyttää yrityksen arvojen sopivan yhteen omien arvojen kanssa.
 

Ylivoimainen osa millenniaaleista ja heitä nuoremmista edellyttää yrityksen arvojen sopivan yhteen omien arvojen kanssa, Kofod Thomsen sanoo.

 

”Tämä kuplii nyt tosi paljon työelämässä.”

Kofod Thomsen on itse hyvä esimerkki millenniaalityöelämästä. Hän on melkeinpä kööpenhaminalaismillenniaalin prototyyppi: pyöräilevä vastuullisuuskonsultti. Teehensä hän valitsee kahvilassa kauramaitoa.

Hän asuu Frederiksbergissä Kööpenhaminan keskellä. Hän luonnehtii itseään ulkoilmaihmiseksi. Hänellä on puolisonsa Pelle Pedersenin kanssa kesämökki Sjellannin länsirannikolla sijaitsevassa Orøn saaressa. Siellä he testailevat puutarhassaan luonnonmukaista viljelyjä ja luovat samalla lisää elintilaa mehiläisille, perhosille, muille hyönteisille ja kasveille.
 

"Nuoret sukupolvet haluavat aitoutta ja
autenttisuutta, eivät sellaista
ison yrityksen työelämää."

Tyypillistä koulutettua tanskalaismillenniaalia on sekin, että Kofod Thomsenillä on oma LT Cambio -yritys. Hän kokee, että hän pystyy parhaiten hyödyntämään itsenäistä ajatteluaan perinteisen konsulttiyrityksen ulkopuolella.

Lukuisten selvitysten mukaan millenniaalit ja z-sukupolvilaiset haluavat, että työnantajat arvot vastaavat heidän omiaan. Kofod Thomsen on havainnut sen käytännössä opettaessaan Copenhagen Business Schoolissa itseään viisitoista vuotta nuorempia. He ovat vielä kolmikymppisiäkin selvemmin tietoisia omista rajoistaan ja hyvinvoinnistaan.

”He haluavat aitoutta ja autenttisuutta, eivät sellaista ison yrityksen työelämää. Jos yritykset eivät ymmärrä tätä, eivät ne saa heitä työntekijöikseen.”

Millenniaalit ja z-sukupolvilaiset haluavat, ettei työ hallitse kaikkea elämää. He haluavat jättää aikaa ja energiaa harrastuksille, kuten kajakkimelonnalle.

Kofod Thomsonille vesirajan elämän runsaus on kelpo viihdettä. Välillä hän töpsäyttää kajakkinsa kahvilalaivan kylkeen ja poikkeaa viinilasilliselle.”On ihan yllättävää, kuinka paljon uusia paikkoja löytää. Meillä on täällä yksi hyljekin. Sitä kutsutaan Sluzyksi.”
 

Tämä longform-artikkeli on julkaistu Aalto Leaders' Insight -lehden numerossa 12 kesäkuussa 2024. Lisää syväluotaavaa luettavaa löydät täältä.