Syyskuun alussa Suomeen saapuu maailman suurimman säätiön hallituksen puheenjohtaja Lars Rebien Sørensen. Hän esiintyy sadoille kutsuvieraille Saastamoisen säätiön ja Aalto EE:n yhteisessä Saastamoinen Foundation Keynote -tapahtumassa.
Sørensen johtaa Novo Nordisk säätiötä, joka on tanskalaisen Novo Nordisk lääkeyhtiön pääomistaja. Novon systemaattinen ja pitkäjänteinen tuotekehitys on nostanut yrityksen pörssiarvoltaan Euroopan arvokkaimmaksi yhtiöksi.
”Novo on kuin Nokia-saaga Suomessa, mutta vielä suuremmassa mittaluokassa – uskomaton menestystarina. Meidän Suomessa olisi ajankohtaista ammentaa nyt uudenlaista tulevaisuuden uskoa ja optimismia näistä tarinoista”, kertoo Petteri Karttunen Saastamoisen säätiöstä.
Alkuajatuksena keynote-sarjassa on ollut käsitellä teemoina omistamista, yrittämistä ja sijoittamista.
Sarjassa ovat aiemmin esiintyneet Norjan öljyrahaston johtaja Nicolai Tangen ja Wallenbergin säätiöiden hallituksen puheenjohtaja Peter Wallenberg Jr sekä puhujia Wallenbergien kuudennesta sukupolvesta.
Wallenbergin säätiöiden hallituksen puheenjohtaja Peter Wallenberg Jr. puhui keynote-sarjassa vuonna 2023. Kuva: Olli-Pekka Orpo
"Haluamme luoda ymmärrystä siitä, mitä kaikkea Suomessa voisi tehdä paremmin ja myös muistuttaa, että meillä on paljon mahdollisuuksia menestykseen."
Suomessa on Karttusen mukaan helposti taipumus keskittyä haasteisiin ja menneiden virheiden käsittelyyn. Siksi luentosarjassa on haluttu etsiä myönteisiä esimerkkejä ja menestystarinoita, joista voi löytää ratkaisuja ajankohtaisiin kysymyksiin. Tämä koskee yhteiskuntaamme, elinkeinoelämää ja yrittämistä laajasti.
”Suomi on esimerkiksi jäänyt investoinneissa mitattuna merkittävästi jälkeen pohjoismaisista verrokeistaan viimeisten kymmenen vuoden aikana. Näiden teemojen kautta haluamme luoda ymmärrystä siitä, mitä kaikkea Suomessa voisi tehdä paremmin ja myös muistuttaa, että meillä on paljon mahdollisuuksia menestykseen, pitää vain uskaltaa ryhtyä toimeen”, sanoo Karttunen.
Keynote-tapahtuman perustamiseen on vaikuttanut Saastamoisen säätiön ajattelutapa. Säätiö keskittyy pitkäjänteiseen yhteistyöhön partnereidensa kanssa. Säätiössä korostetaan myös kansainvälistä verkottumista ja sitoutumista yhteistyöhön myös henkilökohtaisella tasolla. Näin saavutetaan yleensä paras lopputulos hankkeissa, joihin ryhdytään. Aalto-yliopisto – mukaan lukien Aalto EE – on yksi säätiön neljästä pääkumppanista.
”Nyt tarvitaan uudenlaista toivoa ja tekemistä”
Aalto EE:n vaihtoehtoisen rahoituksen johtaja ja yhteistyöstä säätiön kanssa vastaava Nana Salin sanoo, että Saastamoisen säätiön ja Aalto EE:n ajattelu ja tavoitteet sopivat hyvin yhteen.
”Aalto EE:lle visiointi ja mahdollisuuksien osoittaminen johtamisessa ovat aina olleet tärkeitä asioita. Toimimme yritysten rajapinnassa ja näemme, millainen ilmapiiri siellä vallitsee. Nyt tarvitaan toivoa ja tahtoa tehdä asioita paremmin ja halua omaksua nopeastikin uutta”, sanoo Salin.
"Aalto EE:lle visiointi ja mahdollisuuksien osoittaminen johtamisessa ovat aina olleet tärkeitä asioita", sanoo Nana Salin. Kuva: Heli Sorjonen.
Mitä aiemmilta keynote-puhujilta on sitten opittu?
Karttusen ja Salinin mukaan puhujat ovat kuvanneet, miten omistajuus ja yrittäjyys tukevat yhteiskunnan pitkäjänteistä kehittämistä. Myös vastuullisuus vaatii sitä, ettei tyydytä kvartaaliajatteluun.
"Nyt tarvitaan toivoa ja tahtoa tehdä asioita paremmin ja halua omaksua nopeastikin uutta."
”Ei ollut sattuma, että Norja ei käyttänyt öljyrahojaan suoraan kulutukseen vaan kerää maalle varantoa öljyrahastoon. Sijoitustensa ansiosta Norjalla on nyt mahdollisuus toimia joustavasti ja tehdä järkeviä valintoja. Omistajuudesta ja sijoituksista olisi hyvä ajatella pitkäjänteisesti myös Suomessa”, sanoo Karttunen.
Wallenbergin puheen keskeinen teema oli pitkäjänteinen omistaminen ja sen siirtäminen sukupolvelta toiselle. Suku vaikuttaa mm. siihen, että yrityskauppojen jälkeenkin heidän yhtiöidensä pääkonttorit ja alihankintaverkostot pysyvät Ruotsissa. Wallenbergien lukuisat säätiöt myös kanavoivat monella tavoin yritystoiminnan tuottoja yhteiskunnan hyväksi tukemalla esimerkiksi tieteellistä tutkimusta.
Norjan öljyrahaston johtaja Nicolai Tangen puhui Saastamoinen Foundation Keynote -sarjassa keväällä 2022. Kuva: Olli-Pekka Orpo
Salin nostaa luennoitsijoiden viesteistä esiin myös monialaisuuden ja luovuuden arvon osana yritysten uudistumista. Esimerkiksi aiemmista puhujista Nicolai Tangen on juuri noussut otsikoihin pohjoismaisen taidekokoelman ja perustamansa uuden Kunstsilo-museon ansiosta.
”Uudistuminen ei onnistu kvartaaliajattelulla eikä toimialoja voi kehittää siiloissa vaan on nähtävä ja kokeiltava laajemmin”, Salin painottaa.
Verkostoitumista ja vuorovaikutusta
Saastamoinen Foundation Keynote -tapahtumalla halutaan tavoittaa elinkeinoelämän johtoa, omistajaperheiden edustajia, säätiötoimijoita, akateemisia vaikuttajia ja opiskelijoita. Tapahtumaan liittyy myös paljon vuorovaikutusta ja mahdollisuuksia verkostoitua.
Keskittyminen pohjoismaisuuteen on osoittautunut ajankohtaiseksi näkökulmaksi, esimerkiksi Nato-jäsenyys on tiivistänyt Suomen ja länsinaapureiden suhdetta.
Karttunen sanoo, että järjestäjät pohtivat parhaillaan tulisiko sarjassa käyttää esimerkkejä laajemmin Euroopasta tai sen ulkopuolelta. Päätavoite kuitenkin säilyy, miten omistaa, yrittää ja sijoittaa kestävästi, pitkäjänteisesti ja osata uudistua yhdessä.
