Tietomallipohjaisen kaavoituksen hyödyt kunnan näkökulmasta

Uudistuksesta puhutaan siirtymänä tietomallipohjaiseen kaavoitukseen. Tällä odotetaan olevan suuria yhteiskunnallisia hyötyjä: kaavatiedon saatavuus paranee ja tiedonsiirto eri järjestelmien ja toimijoiden välillä sujuvoituu. Yksittäisen kunnan näkökulmasta hyötyjä on kuitenkin ollut vaikeampaa tunnistaa tässä vaiheessa, kun työkaluja vielä kehitetään, eikä Ryhti-järjestelmä ole vielä todellisessa tuotantokäytössä.

Hyötyjen tunnistaminen suunnittelijan ja suunnitteluorganisaation näkökulmasta edellyttää, että suunnittelutyökaluja päästään ainakin kokeilemaan. Lokakuussa 2023 päättyneessä KAATIO-hankkeessa 16 kunnan asiantuntijat pääsivät kokeilemaan, miten kansallisesti yhteentoimivaa kaavatietoa tuotetaan uusilla työkaluilla.

Monet KAATIO-hankkeessa kehitetyistä ohjelmistoratkaisuista olivat ensimmäisiä versioita uusista työkaluista ja niissä oli käytettävyysongelmia, jotka vaikuttivat käyttökokemukseen. Kokeilut auttoivat kuitenkin näkemään, minkälaisia hyötyjä uusi digitaalinen ja valtakunnallisesti yhteentoimiva kaava-aineisto voi tarjota kaavoitukselle.

Seuraavassa KAATIO-hankkeen asiantuntijoiden esiin nostamia odotettavissa olevia hyötyjä. Lainaukset ovat kuntien edustajien huomioita hankkeen loppuhaastatteluissa.

Kaavatiedon saatavuus ja hyödyntäminen

Tietomallipohjainen kaavatieto on helppo tarjota saataville kuntalaisille ja päätöksentekijöille karttapalvelun välityksellä. Tietomallimuotoisen kaavatiedon sisältöjä on mahdollista hyödyntää hakutoimintojen avulla, kun kaavamääräykset ovat rakenteisessa ja koneluettavassa muodossa.

“Kyllä se on asukkaalle ja sille kartan katsojalle, sieltä karttapalvelusta tosi käytettävä ja havainnollinen ja hyvä. Siinä on semmoinen tosi iso hyöty ja plussa."

Suunnittelutyössä kaavaan liittyvät tiedot on helppo löytää, kun ne ovat tietomallin avulla tuotu yhteen, eikä hajallaan eri paikoissa.

"Se tietomallimuotoisuus tuo juuri sen, että kaikki mikä liittyy siihen kaavaan, niin se on siinä yhdessä paikassa, mikään ei ole hukassa tai jemmassa jossakin mapissa. Että kaikki perusteet ja taustatkin löytyy. Kuka tahansa niitä hakee ja tarvitsee, niin ne löytyy sen kaavaprosessin yhteydessä."

Moni kaavoittaja tutkii muiden kuntien kaavoja ja etsii niistä toimivia ratkaisuja sovellettavaksi omassa työssä. Ryhti-järjestelmä voikin tulevaisuudessa tarjota helpon pääsyn muiden kuntien kaavatietojen hakemiseen kootusti yhdestä paikasta.

"Jos hakee vaikka ideaa siihen omaan kaavaansa, niin sitten sieltä voi helposti katsoa, että mitä muissa kunnissa on joku, jonkun tyyppinen asia ratkaistu."

Naapurikunnan hankkeiden tiedot ovat tarpeen myös esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan rakentamista, jolla on vaikutuksia laajemmalle alueelle. Kun tiedot vireillä olevista kaavahankkeista julkaistaan Ryhti-järjestelmässä aluerajauksin jo kaavan vireilletulovaiheessa, voidaan kartalta nähdä, mitä esimerkiksi koko maakunnan alueella on käynnissä.

"Esimerkiksi nyt, kun meillä on näitä tuulivoimakaavoja tässä maakuntarajan molemmin puolin, niin meidän pitää koko ajan olla tietoisia muistakin kuin meidän omista suunnitteluhankkeista. Tieto on sitten jatkossa helpommin löydettävissä."

Yhteistyö ja sujuvammat prosessit

Tietomallipohjaisen kaavoituksen odotetaan helpottavan yhteistyötä niin kunnan sisällä kuin ulkopuolistenkin toimijoiden, kuten esimerkiksi kaavakonsulttien kanssa. Erityisesti asemakaavoituksen ja kiinteistönmuodostuksen välinen prosessi sujuvoituu, kun asemakaavan ja sitovan tonttijaon kaavayksiköt saadaan koneluettavassa muodossa välitettyä eteenpäin. Rakennusvalvonnan osalta koneluettava kaavatieto mahdollistaa niin ikään prosessien automatisointia.

"Sitten jos tuotetaan ihan alusta lähtien tietomallipohjasta kaavaa, niin kyllä se sitä prosessia yksinkertaistaa."

Kaavaprosessin aikana toimiva tietomallipohjainen tiedonsiirto mahdollistaa entistä tehokkaamman yhteistyössä tehtävän suunnittelutyön ja osallistamisen eri toimijoiden välillä. Esimerkiksi kaavan suunnittelu ja eri toteutusvaihtoehtojen tarkastelu reaaliaikaisesti yhteistyössä kaavoittajan ja kaavakonsultin tai osallisten kanssa on mahdollista tietomallipohjaisen tiedonsiirron ansiosta.

"Meillä on tällä hetkellä ihan toimiva prosessi käyttää tietomallia kaavan tekemiseen, mistä me ollaan myös ylpeitä! Semmoinen konkreettinen, myös kuntalaiselle ja viranomaiselle näkyvä asia on, että me on saatu se meidän tiedontuotannon putki sellaiseksi, että kun me laitetaan sinne tietomalliin geometria, annetaan sille määräys ja tarvittavat tiedot niin se tulee meillä karttapalveluun näkyviin suoraan.”

Kuntien prosessien sujuvoitumisen kannalta Ryhti-järjestelmää paljon olennaisempaa onkin tietomallien, tiedonsiirtomuotojen ja rajapintojen kansallinen vakiointi ja niiden käyttöönotto kuntien ja kaupunkien omissa tietojärjestelmissä. Tietomallimuotoisen kaavan ja sitovan tonttijakotiedon loogiset tietomallit ja siirtotiedostot pitää standardoida yhdessä kuntien ydinprosessien yhteentoimivuutta silmällä pitäen. Selkeistä standardeista kunnat saavat valmiit välineet kuntajärjestelmien kilpailutusten tueksi. Vain silloin kun tieto liikkuu koneymmärrettävästi kunnan omien järjestelmien välillä, se on realistista saada laadukkaasti koottua myös Ryhti-järjestelmään kansallisen tason viranomaiskäyttöä varten.

Tiedon virtaaminen

Yksi useimmin mainituista hyödyistä liittyy kaavatiedon toimittamiseen kunnan ulkopuolisille toimijoille, erityisesti muille viranomaisille. Tiedonsiirto helpottuu ja kehittyy turvallisemmaksi ja luotettavammaksi. Ryhti-järjestelmä kokoaa yhteen kuntien alueidenkäyttöön liittyvät tiedot valtakunnallisesti yhteentoimivassa muodossa, josta eri viranomaiset voivat yhdestä paikkaa virtauttaa tietoja omien prosessien tarpeisiin. Tämä vähentää kunnassa tehtävää manuaalista tiedon keruuta, käsittelyä ja toimittamista eri tahoille.

"Tavoite on se, että kunnista on yksi kanava valtion suuntaan. Sitten valtion eri viranomaiset hakee sen meiltä toimitetun, on se sitten kaava tai rakennusdata, niin se on hyöty, ihan selkeä."

Tiedon laatu ja ymmärrettävyys

Paikkatietomuotoinen kaava ja sen määräysten liittäminen kaavakohteisiin mahdollistaa käyttöliittymiä, joiden avulla on helppo tutustua tietyllä alueella voimassa olevaan kaavaan ja sen määräyksiin. Tietomalli varmistaa myös, että eri kuntien tuottamat kaavatiedot ovat vertailukelpoisia ja yhdistettävissä. Tietomallimuotoisten tietojen validointi Ryhti-järjestelmän validointisääntöjä vasten ennen tallentamista, varmistaa tiedon laadun, eheyden ja turvallisuuden, niin kuntien omien rekisterien kuin Ryhti-järjestelmän näkökulmasta.

"Se, että ne määräykset kohdistuu paikkatietona johonkin, että kun pistää hiiren johonkin ja sitten se kertoo siitä, että mitä tässä nyt saa tehdä, niin kyllähän se on hyvä asia."

"Se, että se on kunnasta riippumatta tavallaan samalla tavalla kuvattua ja vertailukelpoista. Se on mun mielestä tosi tärkeätä."

Analysointi ja vaikutusten arviointi

Tietomallipohjainen kaava-aineisto tarjoaa mahdollisuuksia monipuolisempien ja kokonaisvaltaisempien analyysien ja vaikutusarviointien tekemiseen. Kaavoittajat ovat nostaneet esiin hyötyjä esimerkiksi kaavatalouteen, ilmastoon ja liikenteeseen liittyvien vaikutusten arviointiin.

Tulevaisuudessa Ryhti-järjestelmä tarjoaa laadukasta tietomallimuotoista alueidenkäytön tietoa, mahdollistaen näiden monipuolisempien ja kokonaisvaltaisten analyysien toteuttamisen.

"Meilläkin on nyt se erillinen ilmastovaikutusten arviointityökalu, mutta voisiko se olla jotenkin myös vähän enemmän integroitu siihen suunnittelujärjestelmään ja siihen kaavatietomalliin?"

"Kyllähän sinne saa kauhean paljon analyysitietoa. Ehkä on jo vähän vanhanaikaista puhua pelkästä visualisoinnista. Se olisi mielenkiintoista, että voitaisi arvioida vaikka hulevesiasioita suoraan kaavasuunnittelutyökaluilla."

Hyödyt ovat jo nähtävissä

Kuten kuntien asiantuntijoiden kommenteista voi huomata, osassa kuntia työskennellään jo tietomallien kanssa. Osa hyödyistä on jo näissä kunnissa konkretisoitunut, mutta moni odotettavissa oleva hyöty on näköpiirissä vasta tulevaisuudessa. Kuntien asiantuntijoiden ja ohjelmistotoimittajien yhteistyö on avainasemassa toimivien ratkaisuiden löytämisessä ja yhteentoimivuuden varmistamisessa.

KAATIO-hankkeen kokemukset osoittavat myös sen, että suunnitteluohjelmistojen käytettävyys, intuitiivisuus ja tehokkuus tulevat olemaan edellytys uudistuksen onnistumiselle. Tällä hetkellä kuntien käytössä olevien kaavoitusohjelmistojen ominaisuuksia ja käyttöliittymiä kehitetään Ryhti-kumppanitestaushankkeen puitteissa. Käyttäjälähtöisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota esimerkiksi Paimion ja Lahden hankkeissa. Lue lisää Kumppanitestauksessa mukana olevista kuntien hankkeista.

Uuteen tietojärjestelmään ja sen vaatimuksiin kaavoitukselle ja johtamiselle pääset perehtymään Aalto EE:n Tietomallipohjainen kaavoitus ja Tietojohtaminen kaupunkisuunnittelussa -ohjelmissa.

Tutustu kaikkiin rakennetun ympäristön koulutuksiimme