Mitä teette Smarter Work with Generative AI -tutkimusprojektissanne?
”Selvitämme, miten suomalaiset vientiyritykset rakentavat generatiivista tekoälyä hyödyntäviä prosesseja ja palveluita. Miten niissä suhtaudutaan tekoälyyn, millaisia ongelmia käyttöönotossa on?
Tähän asti saamistamme tuloksista näemme, että generatiivinen tekoäly on nopeasti lisännyt tuottavuutta. Työn laatu paranee.
Suurempi hyöty tulee, kun pystytään luomaan uudenlaista arvoa ja kokonaisvaltaisia muutoksia.
Tekoäly voi vaikkapa analysoida pankin asiakaspuhelut: mistä kilpailijan tuotteista puhutaan, millaisia kysymyksiä asiakkaalla on? Tällaisen arvokkaan tiedon vieminen päätöksentekoon vei aiemmin vähintään kuukausia.”
"Yksinäisyyden lisääntyminen on varteenotettava ongelma. Ihmiset voivat ratkaista ongelmia itsenäisemmin."
Miten tekoäly vaikuttaa työpaikan ihmissuhteisiin?
”Kaikki uusi teknologia vaikuttaa työpaikan valtasuhteisiin. Osa näkee tekoälyn edistävän uraa ja auttavan saamaan enemmän aikaan. Osa näkee sen uhkaavan asemaansa.
Tärkeää olisi opetella yhdessä ja jakaa vinkkejä. Ihmisiä, jotka ovat tosi hyviä tekoälyn käytössä, on kaikenikäisissä.
Yksinäisyyden lisääntyminen on varteenotettava ongelma. Ihmiset voivat ratkaista ongelmia itsenäisemmin. Kollegoille ei ehkä tarvitse jutella niin paljon.
Toivon, että meillä olisi enemmän yhdessä kehittämistä: kun rutiinit hoituvat helpommin ja nopeammin, kilpailuetu tulisi innovoinnista ja uuden rakentamisesta yhdessä.”
|
|
| Schildt toivoo, että rutiinitehtävien nopeutuminen vapauttaa aikaa uuden innovointiin ja kehittämiseen yhdessä. |
Millainen on vaikutus oppimiseen ja luovuuteen?
”On tutkimusta, joka osoittaa ihmisten oppivan enemmän. Myös luovuuden osalta tulokset näyttävät myönteisiltä. Tekoälyn avulla pystyy innovoimaan ja saamaan enemmän luovia tuotoksia aikaan.
Toisaalta tiedämme, että aidosti luova tekeminen vie aikaa. Kun työnteon tahti on niin hurja, pystyykö vain harva ottamaan aikaa sille?
Entä jos kaikki luomamme on tulevaisuudessa anonyymia organisaation omaisuutta, joka menee tekoälyn käyttöön – ei kai se voi olla vaikuttamatta suhtautumiseemme?
Ruuan suhteen oli joskus slow food -liike. Tarvittaisiin ehkä myös slow work.”
Mitä toivot jokaisen johtajan ja esihenkilön ymmärtävän tähän saakka saamistanne tuloksista?
”On tärkeää, että ihmiset käyttävät tekoälyä, jotta he ymmärtävät, missä se on hyvä ja miten se toimii.
Todellinen hyöty tulee, kun organisaatio alkaa miettiä toimintaansa uusiksi.
Muutos ei lopu hetkeen, ja tarvitaan monenlaista osaamista: it-osaamista ja substanssiosaamista prosesseista.
"Työstä voi myös tulla kiinnostavampaa, sosiaalisempaa, luovempaa, vähemmän tylsää."
Muutosjohtamisosaamista: miten saadaan kaikki motivoitua, otettua mukaan ja luotua ilmapiiri, jossa tekoälyä ei koeta uhkana.
Tekoälyyn liittyy ongelmia ja johtamishaasteita, mutta työstä voi myös tulla kiinnostavampaa, sosiaalisempaa, luovempaa, vähemmän tylsää.”
Miten itse käytät generatiivista tekoälyä?
”Pyydän sitä kritisoimaan ja yksinkertaistamaan sanomaani.
Kysyn, miten jokin asia toimii ja mitä ihmiset siitä ajattelevat.
Kielenhuollon tekoäly tekee mielestäni ihmistä paremmin. Se antaa vinkkejä, miten asiat voisi kirjoittaa eri tavalla.
Olen alkanut jälleen ohjelmoida. Viimeksi ohjelmoin joskus vuonna 2000. Tekoälyn avulla pystyn luomaan ihan järkeviä softia.
Vapaa-ajalla katson usein, mitä jääkaapissa on, ja kysyn, mitä näistä voisi tehdä. Sieltä tulee aika kivoja ideoita. Ehkä ruokahävikkikin on vähentynyt.”
