Digitalisaation mahdollisuudet näihin suuriin haasteisiin vastaamisessa ovat vielä pitkälti kartoittamattomat. Jo nyt voimme kuitenkin nähdä merkkejä siitä, miten digitalisaatioon perustuvat alustatalouden, jakamistalouden ja kiertotalouden liiketoimintamallit uudistavat liikkumista, asumista ja rakentamista.

Digitalisaatio on yhteiskunnallinen murros

Digitalisaatiossa kyse ei ole vain digitaalisista työkaluista vaan murroksesta, joka muuttaa kokonaisuudessaan tapaamme elää ja tehdä työtä. Itse asiassa kaupungistuminen on luonut edellytykset sille, että digitalisaation edistyneimmät sovellukset löytävät tiensä arkeemme. Asumme tiiviimmin, mikä helpottaa logistiikkaa. Käytämme esimerkiksi julkiseen liikenteeseen, kaupunkipyöriin, ravintolaruokaan ja ostoksiin liittyviä sovelluksia ja kierrätämme tavaroitamme sosiaalisen median kautta.

Digitalisaatio on mahdollistanut myös uudenlaista urbaania sosiaalisuutta ja aktivismia. Ravintolapäivän kaltaiset, virtuaalisen ja todellisen maailman yhteen saattavat kaupunkitapahtumat eivät olisi mahdollisia ilman sosiaalista mediaa ja digitaalisia sovelluksia. Nämä tapahtumat ja niiden myötä kehittyneet vuorovaikutuksen tavat heijastuvat myös siihen, kuinka kaupunkilaiset tänään asuvat kaupunkejaan ja kuinka he ottavat kantaa oman kaupunkinsa suunnitteluun.

Tutkijat puhuvat jo neljännestä sektorista, joka haastaa yhä vahvemmin perinteisiä ammattikuntia siinä, miten ja millaisia kaupunkeja ja rakennuksia suunnitellaan ja rakennetaan."

Tutkijat puhuvat jo neljännestä sektorista, joka haastaa yhä vahvemmin perinteisiä ammattikuntia siinä, miten ja millaisia kaupunkeja ja rakennuksia suunnitellaan ja rakennetaan. Digitalisaatiossa ja kaupungistumisessa on siten viime kädessä kyse yhteiskunnallisesta murroksesta, joka asettaa haasteen perinteiselle asiantuntijuudelle: mihin perustuu asiantuntijuutesi oikeutus ja kuinka toimit vuorovaikutuksessa loppukäyttäjän kanssa? Suunnittelijan onkin syytä hallita vuorovaikutteiset suunnittelumenetelmät.

Digitalisaatio helpottaa rakennusprojekteissa usein ongelmalliseksi koettua tiedonjakoa ja luottamuksen puutetta. Se lisää läpinäkyvyyttä ja helpottaa kommunikointia, jotka ovat usein avaintekijöinä niin onnistuneissa kuin epäonnistuneissakin rakennusprojekteissa. Eikä digitalisaatio tarkoita vain parempaa viestintää: digitaaliset ratkaisut muuttavat tapaamme tehdä töitä ja tuovat mukanaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tällä vuosikymmenellä toteutettava rakennetun ympäristön tietomalli digitalisoi suunnittelussa tarvittavan tiedon, mutta samalla tämä muokkaa koko suunnittelukulttuuria. Kyseessä on suuri muutos, jota pitää osata myös johtaa. 

Rakentaminen ja ilmastonmuutos

Rakennetun ympäristön rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on ratkaisevan tärkeä. Muun muassa rakentamisessa käytettävät materiaalit ja energiaan liittyvät valinnat määräävät suurelta osin, kuinka hyvin onnistumme tavoitteissamme vähentää hiilipäästöjä. Miten voimme rakentaamisella ja rakennetun ympäristön keinoin vaikuttaa ilmastonmuutokseen?

1. Puurakentaminen: Vähähiilisen ja uusiutuvan puurakentamisen avulla saavutetaan juuri niitä hyötyjä ja arvoja, joihin kuluttajat tänä päivänä haluavat sitoutua. Puurakentaminen on siis paitsi järkevää maassa, jossa metsä on merkittävin luonnonvara, myös kannattavaa, kun sitä mitataan esimerkiksi asukastyytyväisyydellä tai jopa kun sen hintaa verrataan betonirakentamiseen. Puun sitoma hiili myös säilyy rakenteissa ja kalusteissa pitkään hiilivarastona.
2. Energiankäyttö: Koska rakennuskanta uusiutuu hitaasti, tulee huomiota kiinnittää myös korjausrakentamiseen, rakennuksien eristämiseen ja uusiutuviin energianlähteisiin. Energiankäytön optimoinnissa ja uusien ratkaisujen löytämisessä digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet voivat edesauttaa uusien innovaatioiden löytymistä ja käyttöönottoa ennennäkemättömällä tavalla.
3. Parempi maankäytön suunnittelu: Kyse on kokonaisuudessaan siitä, miten sijoitamme erilaisia toimintoja, missä asumme ja missä työskentelemme. Lainsäädännöllä varmistetaan tavoitteiden toteutuminen ja kaavoituksella toimeenpano. Mutta voimme ajatella myös laajemmin: kaupungistumisen myötä valtaosa väestöstä elää kaupunkimaisissa ympäristöissä ja siksi suunnitteluprosessien tulokset vaikuttavat keskeisesti siihen, miten kestävä elämäntapamme ylipäänsä on. Usein sanotaankin, että ilmastonmuutos ratkaistaan juuri kaupungeissa – siellä, missä hiilijalanjälkemme painuu asfalttiin. Olisiko kaupungeissa kuitenkin oltava enemmän sijaa myös luonnolle eli kaupunkivihreälle? Voisimmeko parantaa hiilikädenjälkeämme?
4. Parempi liikennejärjestelmäsuunnittelu: On tärkeää, että maankäytön ja liikenteen suunnittelu käyvät käsi kädessä. Kun ihmisten määrä kaupungeissa kasvaa, voimme rakentaa vain korkeammalle tai laajemmalle. Tämä taas vaikuttaa siihen, miten liikkuminen kaupunkialueilla suunnitellaan. Toisinaan taas vanhemmat liikkumisen järjestelyt pakottavat meidät seuraamaan vanhoja uria ja rakentamaan sen mukaisesti, mihin virta vie. Tässä tilanteessa digitalisaatio luo uusia ratkaisuja. Etätyö ja liikkumisen vaihtoehtojen monipuolistuminen ovat tästä hyviä esimerkkejä. Samoin tavaraliikenteen logistiikka kehittyy juuri nyt voimalla digitalisaation ansiosta ja pian pystymme ketjuttamaan matkamme aivan ennennäkemättömillä tavoilla ja luopumaan halutessamme omasta autosta. Ehkä jo lähitulevaisuudessa sähköautot kuljettavat meitä ja me voimme keskittyä luomaan uusia elämäämme helpottavia ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja.

Rakentaminen ja lean-ajattelu

Lean on prosessien johtamisen filosofia, jossa yritystä ja toimitusketjua tarkastellaan kokonaisuutena. Sen tarkoituksena on parantaa tuotantoketjujen aikatauluja, laatua ja kustannuksia. Lean-ajattelu sopii erinomaisesti myös rakennusalan kehittämiseen.

Kun perinteisessä projektiteoriassa painotetaan vain muunnosta (tranformation) aliurakoita optimoimalla ja kustannuksia minimoimalla, ei lopputulos ole kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen. Lean-ajattelussa on muunnoksen lisäksi kaksi muuta tärkeää tavoitetta: virtaus (flow) ja arvon maksimointi (value). Joidenkin laskelmien mukaan lean-periaatteiden soveltaminen voi tuoda rakennushankkeissa jopa kymmenien prosenttien säästöt. Tämä osoittaa, miten paljon hukkaa ja käyttämättömiä mahdollisuuksia perinteiseen rakentamiseen sisältyy. Suurimmat lean-ajattelun tuomat säästöt koskevat isoja ja mutkikkaita projekteja, joissa käytetään lean-periaatteita alusta alkaen, myös suunnittelussa. 

Lean-periaatteiden soveltaminen voi tuoda rakennushankkeissa jopa kymmenien prosenttien säästöt."

Leaniin kuuluu tunnettu luettelo seitsemästä erilaisesta hukasta. Listalta puuttuu rakennusalalle tyypillinen ”making do”. Se tarkoittaa tilannetta, jossa yritetään luovasti pärjätä, vaikka jotakin työn suorittamisen kannalta oleellista – esimerkiksi piirustukset, materiaalit tai työntekijät – puuttuu. Making do johtaa heikkoon laatuun ja tuottavuuden alenemiseen.

Rakennusteollisuuteen on kehitetty lean-periaatteiden mukainen Last Planner -niminen työkalu, jonka keskeisenä tarkoituksena on poistaa making do -hukkaa. Ideana on varmistaa, ettei työtä aloiteta, ennen kuin kaikki tarvittava on olemassa.

Suunnittelupuolella lean-ajattelu näkyy esimerkiksi Big Room -työkaluna. Big Room viittaa siihen, että kaikki hankkeen suunnittelijat työskentelevät samassa tilassa ja tekevät tiivistä yhteistyötä. Kaiken kruunaa Target Value Design eli tiettyyn kustannustavoitteeseen pyrkivä suunnittelu. Sen avulla voidaan saavuttaa jopa 30 prosentin säästöjä hankkeen hinnasta.

Parempaa ympäristöä rakentamassa yhdyskuntasuunnittelun, kaupunkisuunnittelun ja liikennesuunnittelun koulutuksen avulla

Aalto EE:n vaikutus rakennettuun ympäristöön ulottuu noin 50 vuotta taaksepäin. Niin sanottu suuri muutto maalta kaupunkeihin loi ennennäkemättömän rakentamispaineen ja samalla syntyi tarve yhdyskuntasuunnittelun, kaupunkisuunnittelun, rakentamisen ja liikennesuunnittelun ammattilaisten täydennyskoulutukselle.

Vuosikymmenten myötä Aalto EE ja sen edeltäjät ovat olleet mukana Suomen kaupungistumisessa luomassa toimivampia, terveellisempiä ja elämyksellisempiä asuin- ja toimintaympäristöjä asukkaille, yrityksille ja yhteisöille. Ja sitä mukaa, kun Suomi on ollut mukana kansainvälisissä kehittämishankkeissa ja suomalaiset yritykset ovat saaneet tilauksia maailmalta, on Aalto EE:n kohentama osaaminen ollut luomassa parempaa maailmaa – aivan Aalto-yliopiston tavoitteen mukaisesti.

Nyt olemme ottaneet uuden roolin rakennetun ympäristön osaamisen kehittäjänä ja ammattilaisten edelläkävijyyden tukijana. Aaltolaisuus ja sen ytimessä oleva poikkitieteellisyys, kestävä kehitys, vastuullisuus, muotoiluosaaminen, yrittäjyys ja innovaatiot ovat yhä merkittävämpi osa Aalto EE:n rakennetun ympäristön uusia ohjelmia.