Strategic Sustainability for Business
Vastuullisuus ja tulos ovat Vieserillä yhtä tärkeitä
Vastuullisuus nostettiin hiljattain Vieser Oy:n strategiassa yhdeksi yrityksen kärkihankkeeksi. Yrityksen toimitusjohtaja Annika Jyllilä-Vertigans, Vastuullisuus-, kehitys- ja laatujohtaja Esa Mouhu, sekä Portfolioiden ja strategisten materiaalihankintojen johtaja Janina Ollberg osallistuivat Strategic Sustainability for Business -ohjelmaan saadakseen uusia ideoita kestävän liiketoiminnan edistämiseen.
Vastuullisuus itsessään ei ole Vieserille uusi asia. Se on osa peruskiveä, jonka päälle yritys on aikoinaan valettu.
”Vieser syntyi vuonna 1973 ratkaisemaan konkreettinen ongelma rakennetussa ympäristössä: valurautaiset lattiakaivot ruostuivat herkästi, aiheuttivat vuotaessaan vesivahinkoja ja lyhensivät rakennusten elinkaarta. Vieserin lattiakaivot korjasivat tilanteen. Ne auttavat estämään vesivahinkoja ja pidentävät näin rakennusten elinkaarta”, Annika Jyllilä-Vertigans taustoittaa.
Saimme myös kokonaiskuvan vastuullisuudesta, jonka ansiosta osaamme itse avata vastuullisuuskysymyksiä meillä sisäisesti."
Kolmikko päätti osallistua yhdessä koulutusohjelmaan saadakseen paitsi uusia ideoita, myös yhteisen sanaston, jolla käsitellä vastuullisuuskysymyksiä.
”Nostettuamme vastuullisuuden strategiseksi Must Win -kärkihankkeeksi huomasimme pian puhuvamme asioista hyvin erilaisilla termeillä. Kun visionääri, pragmaatikko ja insinööri yrittävät keskustella, mutta kaikilla on aivan erilaiset käsitevalikot, se tekee keskustelun etenemisestä haastavaa”, Annika Jyllilä-Vertigans tähdentää.
”Nyt puhumme samaa kieltä. Saimme myös kokonaiskuvan vastuullisuudesta, jonka ansiosta osaamme itse avata vastuullisuuskysymyksiä meillä sisäisesti. Toimimme nyt kaikki vastuullisuuden sanansaattajina Vieserillä, ja edistämme omilla mandaateillamme vastuullisuutta yrityksen eri toiminnoissa”, Esa Mouhu lisää.
Linjanvedon on tultava ylimmältä johdolta
Koulutusohjelmassa esitelty Variance of purpose -ajattelu jalkautettiin Vieserillä käytäntöön heti ohjelman jälkeen. Käytännössä se merkitsee sitä, että ylimmän johdon ja hallituksen on päätettävä yrityksen linjanveto vastuullisuuden ja tuloksen tekemisen välillä.
”Kuinka paljon yrityksessä painotetaan vastuullisuutta ja kuinka paljon tulosta? Mahdollinen skaala on mittava. Yhtenä ääripäänä voidaan pitää vaikkapa Patagoniaa, jonka missiona on pelastaa planeetta – ja toisena ääripäänä yritystä, jolle tuloksen maksimointi on aina tärkeintä, hintaan mihin hyvänsä. Jokaisen yrityksen tulisi määritellä oma tavoitetasonsa ja viestiä siitä selkeästi”, Janina Ollberg huomauttaa.
”Tätä päätöstä ei voi ulkoistaa laatu- ja markkinointiosastolle. Linjanvedon on tultava johdolta ja hallitukselta, jotta se laskeutuu funktioihin ja prosesseihin. Jokaisen työntekijän pitäisi tietää vaikka materiaalihankintoja tehdessään, saako hän valita vastuullisemman vaihtoehdon, jos se on vähän kalliimpi”, Annika Jyllilä-Vertigans sanoo.
Jokaisen yrityksen tulisi määritellä oma tavoitetasonsa ja viestiä siitä selkeästi."
Juuri näin Vieserillä on nyt tehty. Ylimmän johdon linjanvedon mukaan vastuullisuus ja tuloksen tekeminen on nostettu yrityksessä samanarvoisiksi päämääriksi ja kestävälle kehitykselle on luotu KPI-mittarit.
Johto on myös luonut ylätason suunnitelman siitä, kuinka vastuullisuus näkyy tuotekehitysprosesseissa ja toimittajayhteistyössä.
”Tarkastelemme esimerkiksi uusia, kestävän kehityksen ratkaisuja innovaatioputkessa ja arvioimme olemassa olevien tuotteidemme elinkaaria kokonaisuutena”, Janina Ollberg toteaa.
”Lisäksi paneudumme siihen, kuinka Vieserin tuotteissa käytettyjä materiaaleja voidaan hyödyntää edelleen elinkaaren päässä”, Esa Mouhu jatkaa.
Viestiminen on tekemistä
Viestintä on oleellinen osa vastuullisuuden edistämistä. Yrityksen on viestittävä sisäisesti, mitä halutun tason saavuttaminen vaatii. Ulkoisesti on kerrottava mitä ollaan tekemässä, missä ollaan nyt ja mikä on tavoite.
”Opin Strategic Sustainability for Business -ohjelmassa uuden sanan: twalking. Se tarkoittaa sitä, että jo kestävyydestä viestiminen on tekemistä ja keino edistää tärkeää asiaa. Ei ole mitään syytä vähätellä viestintää ja leimata sitä pelkäksi viherpesuksi”, Annika Jyllilä-Vertigans sanoo.
Yksi Vieserin keskeisimpiä haasteita vastuullisuusviestinnässä on päätuotteen materiaali, muovi. Sana muovi tuo monille mieleen massiivisen ympäristöhaasteen, jonka muovituotteet aiheuttavat rantautuessaan jätteenä meriin.
”Joissain tuotteissa muovi on kuitenkin tällä hetkellä paras saatavilla oleva raaka-aine. Lattiakaivoissa käyttämämme polypropeeni on merkittävästi energiatehokkaampi ja kestävämpi valinta kuin valurauta. Meille muovin käyttö tuo kuitenkin kommunikaatiohaasteen: kuinka viestimme, että tässä tuotteessa muovi on tällä hetkellä ympäristön kannalta parempi valinta”, Janina Ollberg kuvailee.
”Tehtyämme strategisen valinnan vastuullisuuden korostamisesta, päätimme aloittaa terävöittämällä viestintää ja pienistä, konkreettisista askelista eteenpäin. Niiden avulla rakennamme polkua asioihin, jotka ottavat aikaa, kuten uusien materiaalien tutkimus”, Annika Jyllilä-Vertigans kertoo.
Vieserillä on nyt kääritty hihat ja ryhdytty töihin.
”Koulutusohjelmassa opimme, kuinka peilata YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta omaan liiketoimintaamme. Oli hienoa huomata, kuinka paljon olemme jo tehneet vastuullisuuden eteen. Töitä on toki luvassa, mutta meillä on jo vahva perusta, jonka päälle rakentaa. Olemme oikealla tiellä ja tästä on hyvä jatkaa”, Esa Mouhu sanoo.
Nyt on otollinen hetki pohtia vastuullisuutta
Jyllilä-Vertigans, Mouhu ja Ollberg korostavat, ettei yhdelläkään yrityksellä ole varaa jättää vastuullisuutta huomioimatta liiketoiminnassaan.
”Ilmastokriisi, biodiversiteettikato, ihmisoikeusloukkaukset – nämä asiat koskettavat meitä jokaista. Lisäksi vastuullinen liiketoiminta on myös hyvää liiketoimintaa. Sijoittajat näkevät vastuullisuuden puutteen rahoitusriskinä, millä on hintansa”, Annika Jyllilä-Vertigans korostaa.
”Ja vaikka nämä kaksi näkökulmaa eivät vakuuttaisi yrityksen johtoa, niin regulaatio tulee ennen pitkää edellyttämään kaikilta yrityksiltä kestävän liiketoiminnan periaatteiden noudattamista. Ne yritykset, jotka ovat siihen valmistautuneita ovat paremmassa asemassa”, hän lisää.
Vastuullisuuteen keskittyminen tekee yrityksestä entistä kiinnostavamman niin yhteistyökumppanina kuin potentiaalisena työnantajana."
Jos vastuullisuus ei ole aikaisemmin ollut ylimmän johdon agendalla, nyt olisi erinomainen aika nostaa se sinne.
”Covidin myötä tietty vaade kestävyydelle ja solidaarisuudelle nousi yritysten asialistalla. Etenkin rakennusmateriaaleissa kestävistä valinnoista on tullut todella tärkeä kriteeri päätöksenteossa”, Annika Jyllilä-Vertigans sanoo.
”Juuri näimme, kuinka yksi tankkeri Suezin kanavassa sai koko Euroopan jakeluketjut toviksi sekaisin. Globaalit ongelmat raaka-aineiden saatavuudessa ja jakeluketjuissa pakottavat nyt yrityksiä joka tapauksessa miettimään vaihtoehtoisia väyliä ja materiaaleja. Nyt olisi otollinen hetki pohtia myös vastuullisuusasioita”, Esa Mouhu huomauttaa.
Janina Ollberg muistuttaa, että vastuullisuus myös kasvattaa brändin arvoa.
”Toteutimme viime keväänä sidosryhmillemme vastuullisuuteen liittyvän olennaisuusanalyysin selvitäksemme mitkä aiheet ovat heille keskeisiä. Vastuullisuuteen keskittyminen tekee yrityksestä entistä kiinnostavamman niin yhteistyökumppanina kuin potentiaalisena työnantajana”, Janina Ollberg kertoo.
Annika Jyllilä-Vertigans komppaa kollegansa näkemystä: ”Totta! Nykypäivän talentti toivoo työnantajalta ennen kaikkea merkityksellisyyttä ja mahdollisuutta itsensä kehittämiseen. Voisi jopa väittää, että kaikki muu on hygieniaa. Jos haluat houkutella parhaita osaajia, on vastuullisuus kiistatta tärkeä argumentti.”