Kirjoittaja: Jenna Anttonen
Kuvat: Johnny Jussila
Pohdimme Ylempi vakuutustutkinto-ohjelmasta (YVTS) valmistuneen Tapio Koisaaren kanssa, mitä oppiminen merkitsee alati muuttuvassa maailmassa. Koisaari kertoo myös, mitä lisäarvoa YVTS-tutkinnon suorittaminen hänelle lopulta toi. Lopuksi hän jakaa keskeiset vinkkinsä opiskeluun.
Tapio Koisaari on Aalto-yliopistosta valmistunut tekniikan tohtori, joka palvelee teknologiapäällikkönä sekä Onnettomuustietoinstituuttia (OTI) että Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) vakuutusyksikköä. Koisaaren mukaan OTI koordinoi ehkä maailman parasta tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkintaa, ja LVK:n tavoitteena on maailman paras liikennevakuutusjärjestelmä.
”Olen ollut pitkään ajoneuvo- ja liikennealan mielenkiintoisissa tehtävissä, hyvin monipuolisesti. Näkökulmien vaihtumisen lisäksi työuraani on rikastanut moniammatillinen yhteistyö, jota olen tehnyt alusta asti,” Koisaari taustoittaa.
Tavoiteorientoituneisuus, systemaattisuus ja erityisesti uteliaisuus näkyivät myös Koisaaren Ylemmän vakuutustutkinnon, YVTS:n opinnoissa. Hän valmistui Finvan YVTS -tutkinto-ohjelmasta erinomaisin arvosanoin vuonna 2022. Suomen Vakuutusyhdistys myönsi hänelle stipendin palkitsemaan YVTS-opintoihin liittyvää tutkielmatyötä. Opintomenestykseen Koisaari suhtautuu nöyrästi.
Tutkinnot ovat sivutuote, mutta erilaiset tutkinto-ohjelmat tarjoavat kehyksen oppimiseen. Vaikka pääsen työssänikin opiskelemaan paljon uusia asioita, erityisesti tutkintojen päättötyöt tarjoavat hyvän mahdollisuuden keskittyä tiettyyn aiheeseen."
”Olen lähtökohtaisesti kiinnostunut asioista. Kiinnostuksen kohteet kypsyvät hitaasti, ja valikoidut aiheet päätyvät jatkojalostukseen. Tutkinnot ovat sivutuote, mutta erilaiset tutkinto-ohjelmat tarjoavat kehyksen oppimiseen. Vaikka pääsen työssänikin opiskelemaan paljon uusia asioita, erityisesti tutkintojen päättötyöt tarjoavat hyvän mahdollisuuden keskittyä tiettyyn aiheeseen.”
Koisaari on havainnut, että oppimisen tarvetta ei voi sivuuttaa. Hän korostaakin poikkitieteellisen yhteistyön ja resilienssin tärkeyttä.
”Nykymaailman monimutkaisuutta hoetaan kyllästymiseen asti, mutta haasteeseen voi vastata poikkitieteellisellä yhteistyöllä. Tällöin keskeistä on yhteisen sanaston ja itselle vieraan aihealueen peruskäsitteiden opettelu. Pitää myös sietää epämukavuusalueella oloa, kun miltei jatkuvasti ollaan uudella maaperällä. Tunnetusti kuitenkin merivirtojen törmäyskohdissa ovat ravinteikkaimmat olosuhteet, joten epämukavuuden sietämisestä tulee myös palkkio.”
YVTS-tutkinto-ohjelman tavoitteena on syventää vakuutusalan osaamista
Tapio Koisaari päätyi YVTS tutkinto-ohjelman pariin tavoitteenaan kehittää vakuutusalan tietämystä, juridiikkaa ja yleissivistystä kattavan muun osaamisensa rinnalle.
”Olen tehnyt töitä vakuutusalan kyljessä miltei kymmenen vuotta, mutta silti työtehtäväni ovat olleet tiukasti irti itse vakuuttamisesta. Pari vuotta sitten tämä muuttui, kun siirryin vastaamaan liikennevakuutuspuolemme tulevien teknologioiden strategisesta ennakoinnista. Olin jo tähän mennessä oppinut, että vakuutusala on hyvin säännelty ja osittain siitä syystä melko monimutkainenkin toimiala.”
Koisaari kokee YVTS-tutkinnon vastanneen pitkälti odotuksiinsa.
Sain hyvin pitkälti sen, mitä lähdin hakemaan, eli paremman yleissivistyksen vakuutusalasta."
”Sain hyvin pitkälti sen, mitä lähdin hakemaan, eli paremman yleissivistyksen vakuutusalasta. Perustutkintooni sisältyi aikoinaan melko paljon tuotekehityksen opintoja, joten ilman niitä kehuisin varmaankin tutkintoon sisältyneitä itseopiskelumateriaaleja esimerkiksi innovaatiotoiminnasta ja palvelumuotoilusta. Itselleni hyödyllisimpiä olivat kuitenkin vakuutusmatematiikan ja vahingonkorvausoikeuden perusteiden kaltaiset asiat.”
Tutkielmatyöllä on mahdollista kehittää omaa ajattelua
YVTS-tutkinto-ohjelmaan osana kuuluu tutkielman laatiminen. Tutkielman tavoitteena on kehittää analyyttista tiedon käsittelyä, vahvistaa ammattiviestinnällisiä taitoja sekä oivaltaa uusia näkökulmia alan asiantuntijana. Tutkielmassa voidaan selvittää esimerkiksi omaan työhön tai organisaation muuhun liiketoimintaan ja sen kehittämiseen liittyvä vakuutusalaan kytkeytyvä tutkimusongelma. YVTS-tutkielmalla on mahdollista myös edistää alan yhteiskunnallista kehitystä ja keskustelua julkaisemalla tutkielman Finvan alustalla.
Tapio Koisaari teki tutkielmansa omaan väitöstutkimukseen ja työhön kytkeytyvästä aiheesta ”Henkilöautojen liikennevakuutuksen korvausmenon kehitys – nykytilan kuvaus ja katsaus tulevaisuuteen”. Tutkielma on julkaistu, ja siihen voi tutustua täällä.
”Olin väitöstutkimukseni aikaan kohtalaisen usein käytetty puhuva pää, kun haluttiin kuulla ajoneuvokannan uusiutumisen turvallisuusvaikutuksista. 2000-luvun alussa ja 2010-luvun taitteessa kehitys olisikin erittäin suotuisaa, mikä näkyi tietysti myös tutkimustuloksissa. Viimeisimmissä tutkimuksissa henkilöautojen hyvä turvallisuuskehitys näytti kuitenkin hiukan hiipuvan, mutta väitöskirjassa ei päästy tämän pidemmälle.”
YVTS -tutkielmassaan Koisaari päätti jatkaa väitöskirjassaan aloitettua työtä toisesta näkökulmasta, uuden aineiston avulla sekä laajemmalla tarkastelujaksolla.
”En ollut missään vaiheessa katsonut liikennevahinkojen euromääräisiä seurauksia, minkä lisäksi korvausmenon tulevan kehityksen haarukointi alkoi vaikuttaa ajankohtaiselta työtehtävältä.”
Koisaari on myös aikoinaan tasan kymmenen vuoden ajan kirjoittanut Tekniikan Maailmaan ”Automaailman ilmiöt” -vuosianalyysia, jossa katsottiin alaa globaalisti.
"Osittain näiltä ajoilta minulle jäi viehtymys laajojen kokonaisuuksien työstämiseen, joten päätin tarkastella tutkielmassa korvausmenon kehitystä vuoteen 2040 asti. Näin pitkälle mentäessä täytyy väistämättä katsoa aihetta aika laajasti, sillä yksityiskohdat eivät varmasti mene kohdalleen.” 
Koisaari näkee tutkielmansa tarjoavan ajateltavaa ja hyötyä niin itselle, omalle organisaatiolle kuin aiheesta kiinnostuneille.
”Uskoisin tutkielmani antavan ajatuksia erilaisille lukijoille, jos malttia lukemiseen vain on. Joku voi yllättyä, että vuosien 2015 ja 2019 välillä uudet henkilöautot eivät muuttuneet henkilökorvauksilla mitattuna yhtään turvallisemmiksi. Toinen voi oivaltaa, että tulevan 18 vuoden aikana ei välttämättä tapahdu mitään mullistavaa, vaikka se mahdollista onkin. Tarjolla on vähemmän hypeä ja enemmän faktoja."
Jatkamme sisäisesti aihepiirin työstämistä, mutta uskoisin tutkielman suurimman hyödyn koituvan myös jatkossa itselleni. Kun kertaalleen kirjaa luulonsa, voi myöhemmin palata katsomaan, missä kohtaa ajattelu toimi ja missä ei. Esimerkiksi jo nyt näkyy, että henkilöautoliikenne on toennut koronasta ajateltua hitaammin. Toisaalta vaikkapa isot alaskirjaukset ajamisen automaation kehityksessä eivät ole tutkielman maalaamassa maailmassa yllätys.”
Vinkit opintoja harkitseville ja tutkielman työstäjille
Lue alta Tapio Koisaaren arvokkaat vinkit uuden oppimiseen ja päättötyön työstöön. Vinkit on koottu erityisesti YVTS-tutkielmaa tekeville ja YVTS-tutkintoa harkitseville.
Tutkielman tekijälle:
- Kirkasta tutkimuskysymys ja pyri tuomaan se riittävän lähelle nykyistä työtäsi, jotta saat synergiaa.
- Kirjoita työn rakenne. Suunnittele myös tekstiosuudet mahdollisimman pitkälle ennen itse kirjoitustyötä. Voit esimerkiksi suunnitella koko tekstiluvun listaamalla tässä luvussa käsiteltävät ydinvirkkeet.
- Varaa yhtämittaista, keskeytyksetöntä aikaa. Aikavaade on varmasti yksilökohtainen juttu, mutta aloittaisin vaikka puolesta päivästä ja sitä pidemmistä jaksoista.
- Varmista keskeytyksettömyys viemällä puhelin toiseen huoneeseen ja sulkemalla tietokoneen viestimet.
Tutkinnon aloittamista pohtivalle:
- Suosittelen opintoesitteen lukemista ajatuksella. Olen aina sanonut, että tutkinnot lopulta koostuvat kursseista tai luennoista, joiden aiheet ovat yleensä saatavilla. Vasta sisältöön perehtyminen antaa konkretiaa, jonka perusteella omaa osallistumista voi arvioida. Taustaosaamisemme vaihtelee paljon, ja se suhteessa opetustarjontaan lopulta ratkaisee.
- Annetun opetuksen lisäksi painottaisin oman panoksen merkitystä. Hallitsemme työssämme hyvin pikaviestiin vastaamisen ja yksittäiseen kokoukseen osallistumisen tason, mutta tulemmeko pohtineeksi työhömme liittyviä, vähänkään laajempia kysymyksiä. Hiukan huonosti sanottuna tutkinto tarjoaa tekosyyn näiden kysymysten pohdintaan, jos työhön vain tarttuu.
- Lopuksi nostaisin fyysisessä ympäristössä tapahtuvan verkostoitumisen, jonka pitäisi tuntua ylellisyydeltä koronan jälkeen. Vuosien ja jopa vuosikymmenien jälkeen kurssista saattaa olla vielä jäljellä tuttuja ihmisiä.
Kiinnostaako Ylemmän vakuutustutkinnon suorittaminen? Lue lisää tutkinnosta täältä.