Design Your Employee Experience
Kehity työntekijäkokemuksen muotoilun osaajaksi ja ota Design Thinking -ajattelu ja -metodit haltuun!
Design-ajattelu ja palvelumuotoilun metodit työntekijäkokemuksen kehittämisen keinona
Työntekijäkokemuksella on suora yhteys asiakaskokemukseen ja asiakaskokemuksella organisaation menestykseen.
Se miten työntekijät kokevat oman työnsä, työympäristönsä, organisaatiokulttuurinsa, organisaationsa rakenteen sekä vuorovaikutuskäytännöt, vaikuttaa heidän motivaatioonsa, sitoutumiseensa, suoriutumiseensa sekä heidän tapaansa kohdata asiakas.
Työntekijäkokemus on määritelty strategiseksi prioriteetiksi monissa organisaatioissa. Elinikäinen oppiminen, tulevaisuuden kompetenssien tunnistaminen, työvoimasuunnittelu ja organisaation strategisiin kyvykkyyksiin investoiminen vaativat määrätietoista johtamista sekä avointa vuoropuhelua organisaatiossa.
Kilpailu työntekijöistä ja muista osaajista kovenee. Hyviä työntekijöitä ja tulevaisuuden osaajia houkutellaan aktiivisesti ja heistä halutaan pitää kiinni. Työnantajamielikuvaa ei rakenneta ja ylläpidetä vain ulkoisen viestinnän ja brändin avulla. Nykyisten ja entisten työntekijöiden kokemukset muokkaavat työnantaja- ja brändimielikuvaa jatkuvasti.
Työntekijäkokemus on henkilökohtaista, mutta myös kollektiivista ja siihen on mahdollista vaikuttaa. Työntekijäkokemuksen kehittäminen ei ole vain HR:n vastuulla, vaan eri osa-alueiden nyky- sekä tavoitetilaa tulisi arvioida, määritellä ja kehittää yhteistyössä johdon, esihenkilöiden, eri tukifunktioiden sekä työntekijöiden itsensä kanssa.
Design Your Employee Experience -ohjelman alussa tarkastelemme työntekijäkokemusta laajana kokonaisuutena. Määrittelemme työntekijäkokemusta teoreettisten viitekehysten ja tutkimukseen pohjautuvan tiedon valossa. Tämän jälkeen fokuksemme tarkennetaan työntekijäkokemuksen eri osa-alueisiin.
Kokonaisuuden ja sen osien hahmottamisen jälkeen syvennymme muotoiluajattelun lähestymistapaan ja siihen, miten muotoilun metodeilla hahmotetaan ja kehitetään työntekijäkokemusta.
Ohjelman lisäarvo ja vaikuttavuus syntyy erityisesti siitä, että ohjelman aikana käymme läpi muotoiluprosessin keskeisimmät osa-alueet, alusta loppuun. Lähestymistapaa ja metodiikkaa sovelletaan konkreettisesti omaan kehitysprojektiin, työstäen projektia eteenpäin koko ohjelman ajan. Kehitysprojektiksi valitaan tietty, tarkasti rajattu, työntekijäkokemuksen osa-alue, todennäköisimmin omasta organisaatiosta.
Samaa lähestymistapaa kannustetaan hyödyntämään tehokkaasti ohjelman ulkopuolella ja sen jälkeen; työntekijäkokemuksen eri osa-alueita voi muotoilla ja kehittää systemaattisesti, priorisoiden ja ajoittaen kehitysprojektit vastaamaan organisaation ja työntekijöiden muuttuvia tarpeita.
Muotoiluajattelun osallistavat, ihmislähtöiset ja ketterät työkalut ja ajatustapa soveltuvat laajasti erilaisten palvelujen ja käytäntöjen muotoiluun ja kehittämiseen.
Tule mukaan oppimaan, kehittymään ja kehittämään innostavassa ja kannustavassa ilmapiirissä!
Huomioithan, että tämä ohjelma toteutetaan englanniksi.
Ohjelman konsepti on ainutlaatuinen. Ohjelmasta saatu lisäarvo ja vaikuttavuus syntyy ennen kaikkea siitä, että ohjelmassa käydään läpi koko muotoiluprosessi, alusta loppuun, soveltaen oppeja ja metodiikkaa konkreettisesti organisaation omaan kehitysprojektiin, yhdessä oman tiimin ja organisaation kanssa.
Muotoiluajattelun metodiikkaa on sovellettu menestyksellisesti useissa eri konteksteissa ja toimialoilla. Se soveltuu erinomaisesti työntekijäkokemuksen määrittelyyn ja kehittämiseen. Ohjelma pilotoitiin menestyksekkäästi keväällä 2019.
Ohjelmaa on toteutettu aiemmin menestyksekkäästi konsortiona ja tarjoamme nyt mahdollisuuden osallistua entistä joustavammin joko itsenäisesti, pareittain, tai osana tiimiä. Yhteinen oppien ja ajatusten jakaminen sekä vertaistukiverkoston luominen antavat huomattavaa lisäarvoa osallistujille ja rikastavat kokemusta.
Hyödyt
Ohjelmamme auttaa hahmottamaan työntekijäkokemusta erilaisten teoreettisten viitekehysten kautta sekä antaa osallistujille konkreettisia ihmislähtöisiä ja inklusiivisia työkaluja, joiden avulla voi muotoilla työntekijäkokemukseen vaikuttavia käytäntöjä. Ohjelman aikana muotoilun työkaluja testataan konkreettisesti ja osallistujat työstävät omaa kehitysprojektiaan. Hyödyt realisoituvat osallistujille ja organisaatioille saman tien kokeilujen avulla. Ohjelma kannustaa osallistujia soveltamaan opittuja metodeja erilaisissa tilanteissa ja projekteissa. Oppimista jaetaan omissa organisaatioissa sekä muiden osallistujien kesken.
Kenelle?
Ohjelma sopii HR-, viestintä- ja markkinointiosaajille, esihenkilöille ja johtavassa asemassa oleville.
Olet kiinnostunut työntekijäkokemuksen kehittämisestä ja sinulla on mahdollisuus vaikuttaa käytöntöihin, joilla on vaikutusta työntekijäkokemukseen organisaatiossasi.
Voit osallistua ohjelmaan itsenäisesti, yhdessä kollegan kanssa, tai osana pientä tiimiä. (Katso hinnoittelu eri osallistumisvaihtoehtoihin.)
Ohjelma sopii kaikenlaisille organisaatioille eri toimialoilta.
Edellisen toteutuksen palautteita
”We are so happy about the participation in your education and we are now using your methods in many projects that we are a part of!”
Amanda Falck
HR Director, Citycon AB
“A great program where you get concrete tools to help you as well as learn different methods and techniques on how to change and design a program or process in your organization.”
Leena Sandgren
Senior Manager, Performance & Rewards, Kemira
“Very useful program to learn the theoretical basis for design thinking methodology, why it matters and different ways to collect employee experience. In the safety net of this program it was fun and efficient to experiment our new learnings with our employees for a topic that required a deep dive and new innovations.”
Linda Viljanen
HR Manager, Citycon, Finland
Sisältö ja aikataulu
Ohjelma tarjoaa teoreettisen viitekehyksen työntekijäkokemuksen ymmärtämiseen sekä konkreettisia työkaluja ja lähestymistavan työntekijäkokemuksen kehittämiseen.
Ohjelmassa yhdistyy teoreettinen, interaktiivinen, valmennus, sekä konkreettinen yhdessä kokeileminen ja oppiminen.
Avaussessio sekä neljä muotoilutyöpajaa toteutetaan lähiopetuksena, englannin kielellä. Tukea ohjelmajohtajalta saa myös suomenkielellä. Lisäksi ohjelma sisältää ohjattua verkko-opiskelua.
Ohjelma muodostuu kahdesta verkkokurssista sekä viidestä puolen päivän valmennussessiosta. Jaksojen välillä pienryhmät kokoontuvat tukemaan ja sparrailemaan toisiaan ja omaa kehitysprojektia työstetään eteenpäin.
Ohjelman rakenne
Orientaatio & valmistautuminen
Ohjelma alkaa virtuaalisella Kick-off tapahtumalla, jossa tutustumme toisiimme, esittelemme ohjelmakokonaisuuden ja ohjeistamme valmistautumisessa.
Verkkokurssit
Ohjelmaan sisältyy kaksi verkkokurssia. Ensimmäinen suoritetaan ennen avausluentoa ja toista käydään läpi jaksoittain, koko ohjelman ajan.
Avausluento
Luennolla määritellään ja keskustellaan työntekijäkokemuksen kokonaisuudesta. Tarkastelemme sitä eri näkökulmista, teoreettisen viitekehysten ja tutkimuksellisen tiedon valossa.
Muotoilutyöpajat
Neljä yhteistä työpajaa 5 kk aikana, jotka toteutetaan Aallon asiantuntijan johdolla. Työpajoissa syvennetään ja selvennetään verkkokurssilla käsiteltyjä asioita, reflektoidaan oppimista ja tuetaan omien kehitysprojektien edistämistä interaktiivisen yhdessä oppisen keinoin.
Kehitysprojekti
Omaa kehitysprojektia työstetään ohjatusti eteenpäin koko ohjelman ajan.
Pienet sparrailuryhmät
Osallistujat jaetaan pieniin sparrailuryhmiin. Ryhmäläiset tukevat toisiansa kehitysprojektien edistämisessä. Aallon valmentajan kanssa sovitaan yksi erillinen 60 minuutin sparrailusessio jokaisen pienryhmän kanssa.
Koulutuspäivät
Aikataulu ja valmennuksen tarkempi sisältö löytyvät ohjelman englanninkieliseltä sivulta.
Kouluttajat
Tua Björklund
Apulaisprofessori Tua Björklund on yksi Aalto-yliopiston monialaisen kokeilualustan Aalto Design Factoryn perustajista. Design Factory -konseptilla on maailmalla jo 24 seuraajaa, ja Björklund on kansainvälisen Design Factory -verkoston tutkimusjohtaja.
Tua Björklundin tutkimus on keskittynyt muotoilu- ja suunnitteluasiantuntijuuteen ja uusien ideoiden edistämiseen organisaatioissa. Hän on valmistunut maisteriksi Helsingin yliopistosta käyttäytymistieteen alalta ja väitellyt Aallon Tuotantotalouden laitoksella.
Björklund on työskennellyt sekä Aalto-yliopistossa että Stanfordin yliopiston Center for Design Research -keskuksessa USA:ssa. Hän on opettanut muotoiluajattelua ja innovaatiokäytäntöjä Aallon eri korkeakouluissa sekä Aallon ja Stanfordin johtamiskoulutuksessa.
Floris van der Marel
Floris van der Marel on muotoilukouluttaja ja tutkija Aalto Design Factoryssa, joka on yli 40 oppilaitoksessa ympäri maailmaa toimiva monitieteellinen kokeilualusta. Van der Marel keskittyy tutkimus- ja fasilitointityössään työpaikkojen demokratisointiin, joka tapahtuu vahvistamalla hiljaisia signaaleja muotoilussa ja organisaation kehityksessä.
Van der Marel haluaa tutkia jännitteitä ja kohdata ihmisiä, jotka ajattelevat ja toimivat toisin. Hänellä on runsaasti kokemusta muotoilusta, fasilitoinnista ja osallistavien muotoilukäytäntöjen tutkimisesta, esimerkiksi Euroopan unionin tutkijana Vietnamissa, MIT:n International Design Centressä Singaporessa, Future Design Factoryssa Alankomaissa ja Swinburne University Design Factoryssa Melbournessa Australiassa. Floris van der Marelilla on DSc- ja DA-tutkinnot Aalto-yliopistosta ja Swinburne-yliopistosta. Väitöskirjassaan hän tutki työntekijöiden ääneen vaikuttavaa sosiaalista dynamiikkaa erilaisissa organisaatiokonteksteissa. Hänellä on myös MSc- ja MS-tutkinnot Delftin teknillisestä yliopistosta ja Middle East Technical University yliopistosta, jossa hän opiskeli vuorovaikutuksen muotoilututkimusta.
Hertta Vuorenmaa
Hertta Vuorenmaa työskentelee tutkimusjohtajana (Future of Work) sekä yliopiston lehtorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksella.
Vuorenmaa on kokenut tutkija ja kouluttaja. Hän on työskennellyt tutkijana useissa suurissa Suomen Akatemian rahoittamissa tutkimushankkeissa, aiheina mm työhyvinvointi, HRM ja tasa-arvokysymykset.
Vuorenmaan nykytutkimus keskittyy muuttuvaan työhön ja muuttuvaan johtamiseen, HRM:ään julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa, digitalisaatioon, sukupuolen tutkimukseen ja kvalitatiivisiin erityisesti etnografisiin tutkimusmenetelmiin.