Laatujohtamisen koulutukset

Kehitä organisaatiosi laatu- ja lean-ajattelua sekä -menetelmäosaamista

Koulutuksissamme vahvistat organisaatiosi laatujohtamisen, kehittämismenetelmien sekä laatu- ja ongelmanratkaisutyökalujen osaamista. Perinteikkäät ja monipuoliset laatujohtamisen ohjelmat tarjoavat syvällistä näkemystä nykyaikaiseen laadunhallintaan ja toiminnan kehittämiseen strategisen ja operatiivisen johtamisen osana.

Eri laajuisissa lean-koulutuksissa saavutat sujuvampia prosesseja: tunnistat prosessien parannuskohteet, pureudut ongelmien juurisyihin ja sovellat toimivimpia ongelmanratkaisumenetelmiä tuloksellisesti. Laatujohtamiskoulutuksissa kehität organisaatiosi operatiivista erinomaisuutta ja kilpailukykyä. Lean-periaatteet soveltuvat lähestulkoon jokaisen tuotteisiin tai palveluihin liiketoimintansa perustavan organisaation johtamiseen. Lean-periaatteiden mukaisesti johdettu organisaatio kehittyy jatkuvasti: prosessit eivät rapistu ja henkilöstön osaaminen ja ongelmanratkaisukyky pysyvät hyvinä.

Schedule Ota yhteyttä

Haluatko kuulla lisää laatukoulutuksistamme? Autamme löytämään sinulle ja yrityksellesi sopivimman ratkaisun. Ole meihin suoraan yhteydessä tai jätä yhteydenottopyyntö.

Tupuna Tapanainen, Senior Program Manager

+358 10 837 3821

tupuna.tapanainen@aaltoee.fi

Lähetä yhteydenottopyyntö

Asiakaskohtaiset ratkaisut

Suunnittelemme ja toteutamme yhdessä asiakkaidemme kanssa vaikuttavia ja inspiroivia valmennuksia ja koulutusohjelmia. Autamme organisaatioita kehittymään jatkuvasti ja ratkaisemaan liiketoiminnan nykyisiä ja tulevia haasteita. Yhteissuunnitteluun perustuva mallimme takaa ainutlaatuisen oppimiskokemuksen sekä mitattavan vaikuttavuuden. Ratkaisuidemme kaikki osa-alueet – sisältö, opetushenkilökunta, oppimismenetelmät, paikka ja verkostoitumistilaisuudet – suunnitellaan aina asiakkaan tarpeiden mukaan.

Tilaa Aalto Leaders' Insight -uutiskirjeTilaa uutiskirje

Aalto Leaders' Insight -uutiskirjeessä saat ajankohtaisimmat Aalto Leaders' Insight -sisällöt, kutsuja avoimiin tapahtumiimme ja webinaareihin, tiedon tulevista valmennus- ja koulutusohjelmista sekä ennakkoilmoittautujan eduista.

Annan Aalto University Executive Education Oy:lle luvan käyttää yhteystietojani markkinoinnissa, esimerkiksi tiedottaakseen sähköpostitse koulutusohjelmatarjonnasta tai lähettääkseen kutsuja tapahtumiin. Voin päättää milloin tahansa, etten enää halua yhteydenottoja. Katso tietosuojapolitiikka

Strategista ja suunnitelmallista kehittämistä sekä jatkuvaa parantamista

Laatu ei mene koskaan pois muodista. Laatujohtamisessa on kyse toiminnan, tuotteiden, palvelujen ja prosessien suunnitelmallisesta kehittämisestä ja jatkuvasta parantamisesta. Kehittämisen lähtökohtina on asiakastarve ja asiakkaan odotukset sekä ymmärrys nykytilasta ja tavoitteista. Ei voi suunnata eteenpäin, jos ei tiedä, missä ollaan nyt ja minne halutaan mennä.  

Kun strategiassa määritellään, että yrityksessä tehdään oikeita asioita, laatujohtamisella varmistetaan, että asiat tehdään oikein. Kilpailukyvyn varmistamiseksi on tärkeää panostaa laatu- ja kehittämisosaamisen ajantasaisuuteen kaikissa organisaatioissa toimialasta riippumatta. Laadunhallinnan ytimessä korostuvat muutoksen johtaminen, systemaattinen kehittämistoiminnan johtaminen ja organisointi, operatiivinen erinomaisuus ja niiden kytkeytyminen strategiaan.  

Kun strategiassa määritellään, että yrityksessä tehdään oikeita asioita, laatujohtamisella varmistetaan, että asiat tehdään oikein"

Kyky soveltaa tarkoituksenmukaisia laatutyökaluja ja kehittämismenetelmiä edistävät tavoitteisiin pääsyä operatiivisella tasolla. Haluttujen muutosten ja parannusten aikaansaamiseksi tarvitaan niin laaja-alaista strategista näkemystä kuin fasilitointitaitoja muutosten aikaansaamiseksi.  Sopivien mittareiden asettaminen ja seuraaminen kertovat muutosten toteutumisen onnistumisesta ja ohjaavat toimintaa. Henkilöstön sitouttaminen jatkuvan parantamisen kulttuuriin ratkaisee viime kädessä onnistumisen päivittäisellä tasolla. 

Laadun kehittämiseen sekä toiminnan, prosessien ja suorituskyvyn parantamiseen tarvitaan mutu-johtamisen tueksi systematiikkaa: teoriatietoa sekä käytännön työkaluja. Systemaattisuus tarkoittaa sinnikästä Plan-Do-Study-Act -laatuympyrän pyörittämistä. Laatu pitää ankkuroida osaksi organisaatiokulttuuria: se on toimintaa, kulttuuria ja käyttäytymistä. Näin luodaan kattava perusta nykyaikaiselle laatutietämykselle. Toimintaympäristön nopeat muutokset ja kilpailukyvyn jatkuva parantaminen edellyttävät myös muutosjohtamisen taitoja. Laatuammattilaisenkin on myönnettävä, että maailman muuttuessa on muututtava myös itse tai ainakin muutettava toimintamalleja – sekä henkilökohtaisella että organisaatiotasolla.

Laatu- ja kehittämisosaajana kasvaminen

Laadun kehittäjä on esteiden poistaja ja onnistumisten mahdollistaja. Hän ohjaa tekemistä oikeille raiteille, tuottaa sujuvuutta ja selkeyttä toimintaan. Hän luo systematiikkaa kehittämiseen ja saa aikaan parannuksia. Hän edistää organisaation oppimista ja on mukana luomassa uutta. Tulosten aikaansaamiseen tarvitaan osaamista, innostusta ja motivaatiota.  

Laatuammattilainen ymmärtää kokonaiskuvan ja kehittää laatu- ja lean-ajatteluaan analyyttisesti: se tarkoittaa paitsi asiayhteyksien hahmottamista, myös uusia tiedonpalasia, toteuttamiskelpoisten ideoiden tunnistamista, kehittelyä, kokeilua ja soveltamista.  

Laatuammattilainen osaa tunnistaa oman keskeneräisyyden ja ymmärtää, mitä ei vielä ymmärrä. Hän osaa kysyä ja antaa tilaa toiselle, on ennemmin kokeilija ja keskusteluttaja.   

Jatkuva parantaminen edellyttää muutosjohtamisen taitoja

Jatkuvan parantamisen tulee olla jokaisen työntekijän, esimiehen ja johtajan työskentelyasenteena oman tehtävänkuvan ohella. Tavoitteena tulee olla pyrkimys pois tulipalojen sammuttamisesta kohti strategista ja tuloksellista, systemaattista kehittämistä.

Mitä laatu on?

Eräs tapa määritellä laadun käsite on ISO9000-laatujärjestelmän standardissa: se on ”aste, jolla joukko ominaisia piirteitä täyttää vaatimukset”.

Laatua voidaan mitata ja arvioida vasta, kun on ensin tunnistettu sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden näkökulmasta tärkeät ominaisuudet ja määritelty niille tavoitearvot. Sen jälkeen on mitattava oloarvot ja verrattava näitä tavoitearvoihin. Kun tunnetaan, mitä pitäisi olla, ja mitataan, mitä on, tiedetään, onko laadussa puutteita vai ei – tai onko tuotettu jopa ylilaatua. Vasta tällöin voidaan laadusta puhua yksiselitteisesti.

Quality means doing it right when no one is looking" - Henry Ford

Laatumääritelmillä kuvataan yleensä tuotetta eli tavaraa ja palvelua. Mutta koska määritelmä on yleispätevä, sitä voidaan käyttää myös prosessin ja johtamisen laadun määrittämiseen ja mittaamiseen. Jos yrityksellä tai yhteisöllä on ongelmia tuotteen tai palvelun laadussa, juurisyyt ovat usein prosessin laadussa ja edelleen johtamisen laadussa. Tuote tai palvelu on prosessin tulos, joten mikäli halutaan vaikuttaa niiden laatuun, prosessista tulee tunnistaa tulokseen vaikuttavat muuttujat ja optimoida ne.

Laatu paranee resurssien tehokkaalla käytöllä

Organisaation tuloksia ja asiakastyytyväisyyttä parannetaan tekemällä asioita viisaammin – prosesseja parantamalla. Laatu- ja kehittämisosaamisen vahvistaminen tuo keinoja, menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla strategiassa määritellyt tavoitteet tehdään oikein: oikeiden henkilöiden toimesta, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan – hukkaa vähentäen, haitallista vaihtelua poistaen ja resursseja tehokkaasti hyödyntäen. Panokset keskitetään oikeisiin asioihin ja paneudutaan olennaiseen: miten tuotetaan lisää arvoa asiakkaalle ja mistä asiakas on valmis maksamaan.  

Laatu on strategian palveluksessa

Laatu- ja kehittämisosaajan – niin laatujohtajan kuin laatupäällikönkin – on osattava lukea yrityksen strategiaa, käytettävä sitä työkaluna eikä huoneentauluna ja hyödynnettävä sitä mittareiden luomisessa. Jatkuvan kehittämisen kulttuurin ymmärrys lisääntyy, kun strategiset päämäärät tuodaan päivittäiseen johtamiseen ja ymmärretään ne henkilötasolla oman tehtävän ja organisaatiorakenteen mukaisesti. Tämä lisää kokonaisvaltaista ymmärrystä asiakokonaisuuksien välisistä yhteyksistä: laatu, johtaminen, toimintamallit ja osaaminen kiteytyvät päivittäisjohtamisessa.

Laadun kehittäminen edellyttää prosessien kehittämistä

Prosessien kehittäminen ja johtaminen on yksi kokonaisvaltaisen laatuajattelun osa-alueista. Menestyvä laatujohtaja tuntee myös laatujohtamisen rajapinnat. Prosessijohtamisen, laatujohtamisen ja organisaatiorakenteen haasteiden käsittely auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Lisäksi prosesseja tulee tarkastella myös asiakkaan ja palvelun laadun näkökulmasta: millainen on asiakkaan kokema prosessi ja millainen on hänen kokemuksensa toiminnan laadusta ja palvelun tuotoksesta.

Lean-filosofia perustuu työn vakioimiseen ja systemaattiseen kehittämiseen

Lean-periaatteet soveltuvat lähestulkoon jokaisen tuotteisiin tai palveluihin liiketoimintansa perustavan organisaation johtamiseen. Lean-periaatteiden mukaisesti johdettu organisaatio kehittyy jatkuvasti: prosessit eivät rapistu ja henkilöstön osaaminen ja ongelmanratkaisukyky pysyvät hyvinä. 

It is not enough to do your best; you must know what to do, and then do your best" - W. Edwards Deming

Lean on käsitteenä peräisin 1980-luvun lopulla MIT:ssä tehdystä tutkimuksesta, jossa tutkittiin autoteollisuuden yritysten kilpailukykyeroja. Tarkoituksena oli selvittää, miksi autoteollisuudessa japanilaiset yritykset kannattavat paremmin ja tekevät laadultaan parempia autoja kuin amerikkalaiset ja eurooppalaiset yritykset. Tutkimusryhmä löysi näistä japanilaisista yrityksistä samankaltaisia toimintatapoja ja käyttäytymismalleja ja loi näistä käsitteen lean. 

Lean voidaan määritellä esimerkiksi niin, että se on johtamis- ja kehittämisjärjestelmä, joka perustuu työn vakioimiseen ja vakioidun työn systemaattiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Leanin keskeisiä perusajatuksia on arvoa tuottavan työn lisääminen ja hukan vähentäminen toiminnoista ja prosesseista.

Lean Six Sigma on prosessien systemaattista ja tuloshakuista kehittämistä

Lean Six Sigma, LSS, tarkoittaa prosessien systemaattista ja tuloshakuista kehittämistä. Kyse on ennen kaikkea siitä, mitä voidaan oppia nykyisistä toimintatavoista ja miten toimintaa voidaan systemaattisesti kehittää asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Kehittämisen lähtökohtana on asiakkaalle tuotettava hyöty eli asiakkaan tarpeen täyttäminen ja organisaation tuloksellisuus tärkeillä mittareilla osoitettuna. Niitä voidaan parantaa vain valitsemalla, mihin asioihin käytettävissä olevat resurssit laitetaan ja miten asiat voitaisiin tehdä aiempaa järkevämmin – prosesseja kehittämällä. Olennaista jatkuva oppiminen kaikilla organisaation tasoilla ja koko henkilökuntaa osallistaen.  

LSS:n tavoitteena on järkevämpi ja joustavampi toiminta, tehokkuus, tuottavuus ja sähläyksen vähentäminen, turvallinen työympäristö, hyvinvointi ja tyytyväisyys sekä rahalliset säästöt ja mahdollisuus ansaita enemmän. Lyhyesti sanottuna LSS:llä tavoitellaan kykyä päästä tavoitteisiin ja pärjätä muuttuvassa kilpailukentässä.